Tämä artikkeli pohjaa varhaiskasvatuspalveluissa tekemääni kehittämistyöhön, jossa osallistavan taiteen ja leikkiympäristöjen kehittämisen myötä lisättiin varhaista tukea varhaiskasvatuspalveluissa. Varhaisen tuen kehittäminen on tällä hetkellä kansallinen intressi. Kansallisessa LAPE- ohjelmassa tavoitteena on lasten varhainen tukeminen sekä hyvinvoinnin vahvistaminen (THL 2023). Varhaiskasvatuksen tasa-arvohankkeessa tavoitteena on tukea lasten oppimista, hyvinvointia sekä oikeutta riittävään varhaiseen tukeen (OKM). Varhaiskasvatuksessa tulee toteuttaa lapsen edun mukaista ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä edistäen ja turvaten lasten tasapainoinen ja monipuolinen kasvu, kehitys ja hyvinvointi (Lastensuojelulaki 2007/417, 3a §).

Varhaisen tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa mahdollistuu pedagogisen laadun kehittämisen sekä inkluusion kautta. Varhaisen tuen asiantuntijan (sosionomi YAMK) keskeistä osaamista varhaiskasvatuksen kehittämis- ja johtamistyössä on panostaminen ennalta ehkäisevään, ikä- ja kehitystason huomioivaan, oikea-aikaiseen ja riittävään tukeen (Savonia 2023). Varhaista tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen keskeisten työtapojen leikin, osallisuuden ja taiteen kautta, jotka sulautuvat toisiinsa oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Leikkiympäristöt lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena

Lasten tulee olla mukana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 20 §; Opetushallitus 2022, 34). Lasten leikki- ja oppimisympäristöjen kehittäminen lasten ikä- ja kehitystaso sekä lasten tarpeet huomioiden mahdollistaa ennaltaehkäisevän sekä oikea-aikaisen varhaisen tuen toteutumisen varhaiskasvatuksessa. Tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti toteutettu leikkiympäristöjen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden tukea monipuolisesti lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää lasten hyvinvointia.

Leikki mahdollistaa lapselle yhteistoiminnallisen oppimisen sekä erilaisten tärkeiden tulevaisuuden taitojen harjoittelun yhdessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa. Ihanteellinen leikkimaailma luodaan yhdessä lasten kanssa siten, että se huomioi lasten mielenkiinnon kohteet ja muovautuu prosessinomaisesti lasten ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden yhdessä ideoimista elementeistä, kuten kuvassa 1 oleva palomies leikki 1–4-vuotiaiden leikkitiloissa. Leikkimaailmaprojektien toteuttaminen varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä tukee lasten hyvinvointia, oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä luovien ja osallistavien menetelmien kautta.

Osallisuus edistää tärkeitä tulevaisuuden taitoja

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lasten osallisuuden varmistaminen (Varhaiskasvatuslaki 3 §). Osallisuuden tukemisen kautta mahdollistuu lapsen potentiaalin löytyminen ja kehittyminen sekä lapsen yhteisöllisyyden kokemuksen edistäminen. Ne tukevat lasten yhteiskuntaan kiinnittymistä (Nivala & Ryynänen 2019, 28.) Lasten osallisuus leikkiympäristöjen rakentamiseen mahdollistaa lasten aktiivisen toimijuuden, vaikuttamisen taitojen harjoittelun sekä tärkeiden tulevaisuuden taitojen harjoittelemisen ja oppimisen. Osallisuus leikkimaailmojen rakentamisessa vahvistaa lasten myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa.

Lasten mielenkiinnon kohteiden hyödyntämisen innostavien ja leikkiin kutsuvien ympäristöjen luomisessa tuottaa lapselle kokemuksen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Mielenkiinnon kohteet motivoivat sekä sitouttavat lapsia aktiiviseen toimijuuteen ja oppimiseen. Laadukas varhaiskasvatuksen leikkiympäristöjen kehittäminen toteuttaa varhaiskasvatuksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja sisältöjä. Kuvassa 2 oleva dinoleikkimaailma toteutettiin lasten mielenkiinnonkohteista, lasten osallisuutta tukien ja toteuttaen laaja-alaisen osaamisen ja oppimisen alueen kokonaisuuksia esiopetusryhmässä.

).

Osallistava taide varhaisena tuen muotona

Taidekasvatus tukee lasten oppimista ja hyvinvointia sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä (Rusanen, Kuusela, Rintakorpi & Torkki 2014, 40). Taide on varhaisen tuen toteutumisen keskeinen mahdollistaja varhaiskasvatuksessa. Taidekasvatuksen tulisikin näkyä vahvemmin varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa ja kolmivaiheisen tuen toteuttamisen pedagogisena ratkaisuna. Taide mahdollistaa kokemuksellisen oppimisen lapsen tasapainoisen ja monipuolisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukena. Taide yhdistää leikin ja osallisuuden (ks. Kuva 3). Taidelähtöiset menetelmät leikkiympäristöjen luomisessa mahdollistaa esteettisten, lasten oppimista tukevien leikkiympäristöjen luomisen varhaiskasvatukseen.

Taidetta voi toteuttaa niin yksilö-, pari- kuin ryhmätyöskentelynä huomioiden lasten yksilöllisyyden ja inkluusion toteutumisen. Varhaisen tuen näkökulmasta taidekasvatuksen ja osallistavan taiteen hyödyntäminen osana varhaiskasvatusta mahdollistaa lapsiryhmän ryhmäytymisen tukemisen, joka ennalta ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Osallistavan taiteen menetelmät ovat merkittävä tapa lisätä varhaista tukea asiakastyössä. Siksi niitä tulisi mielestäni soveltaa monipuolisesti ja rohkeasti lapsi- ja perhepalveluiden laadun kehittämisessä.

Kirjoittaja:

Taru Sjöblom, varhaisen tuen asiantuntija- opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417. Viitattu 10.3.2023.

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Tallinna: Gaudeamus Oy

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion erityisavustus varhaiskasvatuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen. https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-varhaiskasvatuksen-tasa-arvoa-edistaviin-toimenpiteisiin-ja-laadun-kehittamiseen-vuosille-2022-2023. Viitattu 10.4.2023.

Rusanen, Sinikka, Kuusela, Mirva, Rintakorpi, Kati & Torkki, Kaisa 2014. Musta tuntuu punaiselta. Kuvataiteellinen toiminta varhaisiässä. Lasten keskus: Livonia Print.

Savonia 2023. Sosiaaliala, varhaisen tuen asiantuntija (YAMK). Opinto-opas. Verkkojulkaisu. https://opinto-opas.peppi.savonia.fi/10895/fi/10887/17843/843. Viitattu 13.4.2023.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-. Viitattu 10.4.2023

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540. Viitattu 10.3.2022.