Hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, sosionomi Tiina Mäkirannan opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa niin luottamushenkilöiden kuin esihenkilötasolla työskentelevien henkilöiden tietämystä niistä strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen osana laajaa hyvinvointikertomusta. Tässä artikkelissa aihetta tarkastellaan valtakunnan tason muutosten näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat kuntien strategiseen hyvinvoinnin edistämistyöhön.

Kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työkenttä on keskellä muutosta. Muutosjohtamisen mukanaan tuomat termit ja ilmentymät näyttävät jäävän poikkeuksista jatkuviksi käytännöiksi, koska tulevaisuudessa ei mikään ole niin varmaa kuin muutos. Rajapinnoista ei enää työelämässä haluta puhua, on siirrytty yhdyspintatyöskentelyyn, jossa korostuvat verkostojohtamisen eri ulottuvuudet.

Tiedolla johtamisen asemaa tukee hyvinvointijohtamistyössä ilmiöpohjainen työskentely, jossa yksittäisiä tietoja ja indikaattoreita halutaan tarkastella ja käsitellä isompina kokonaisuuksina. Kuntien toiminnassa siirrytään asteittain kohti ekosysteemiajattelua, ei ole enää ”minua” vaan on me. Ei ole yhtä tiettyä osastoa tai palvelua vaan on yhteisiin päämääriin tähtäävä kokonaisuus, jota pyritään arviomaan sekä ennakkoon että jälkikäteen.

Kunnat ovat valtavan muutoksen keihään kärjessä, kun keskitetyt kesälomat loppuvat elokuussa, jolloin hyvinvointialueuudistuksen valmisteluun on enää viisi kuukautta aikaa. Samanaikaisesti etenee myös toinen suuri valtakunnallinen uudistus, jossa TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Toki ennen tätä uudistusta käydään vielä eduskuntavaalit, jotka perinteisesti saattavat vaikuttaa merkittävälläkin tavalla tulevaisuuden suuntauksiin.

Tästä huolimatta nämä uudistukset on otettava huomioon tämän valtuustokauden strategisissa asiakirjoissa, kuten kuntien laajoissa hyvinvointikertomuksissa. Lisäksi kulunut pandemia-ajanjakso ja muuttunut kokonaisturvallisuustilanne on vaikuttanut ja muuttanut kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja sen konkreettista toteuttamista kunnissa. Nämä seikat ovat horjuttaneet myös kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa, joten tulevat muutokset on huomioitava niin organisaation että myös kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Valtavista muutoksista johtuen kuntien hyvinvointijohtamistyöllä ja sen kokonaisvaltaisella koordinoinnilla on myös uusia mahdollisuuksia. Nykyisen valtuustokauden laajat hyvinvointikertomukset ovat kunnissa tekeillä, tai ne ovat jo valmistuneet. Laaja hyvinvointikertomus on lakisääteinen strateginen asiakirja, joka antaa perustan ja suuntaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. Laajaan hyvinvointikertomukseen on nykyiset muutokset huomioiden tehtävä varmasti uusia linjauksia ja tekemisen on perustuttava aiempaa enemmän tietoon, ilmiöpohjaiseen työskentelyyn ja osallisuuden sekä asiakirjan näkyvyyden edistämiseen.

Näihin perustuen strateginen asiakirja voi toimia siinä roolissa, joka sille on jo laissa ja asetuksissa määritelty. Laaja hyvinvointikertomus on työstettävä huolella ja nostettava kunnallisten organisaatioiden johtoasiakirjojen joukkoon aidosti, jotta hyvinvoinnin edistämistyön vaikuttavuutta voidaan kunnissa edelleen lisätä suurista muutoksista huolimatta. Asiakirjan tulisi olla konkreettinen ja yleisesti tunnettu myös yhdyspintatyössä mukana olevien tahojen kanssa, jotta sillä saadaan niin vaikuttavuutta kuin yhteiset tavoitteet saavutettua.

Yhdyspintatyössä on jatkossa huomioitava hyvinvointialue yhteistyön lisäksi myös sekä kolmannen että neljännen sektorin toimijat.

Muutosten myötä kuntien rahoituspohja muuttuu merkittävästi, kun valtaosa kunnan nykyisistä euroista valuu palveluvastuun siirtymisen myötä hyvinvointialueille. Valtakunnan tasolla on herätty tähän huoleen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen osalta. Kunnille on räätälöity erillinen HYTE-kerroin, jonka tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään aktiivista ja vaikuttavaa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työtä näistä muutoksista huolimatta. On kaavailtu, että HYTE-kerroin tulee olemaan asukaslukuun perustuva euromäärä 7,7 € – 21,80 €. Kohdennetun valtion avustuksen laskennallinen määrä tulee muodostumaan erikseen valittujen indikaattoreiden pohjalta.

Tämä uudenlainen käytäntö on sekä uhka että mahdollisuus. Kunnissa voidaan tehdä vaikuttavaa työtä ja saada tehdystä työstä palautteena suurempi summa valtionavustusta. Toisaalta vaarana on se, että kunnissa aloitetaan seuraamaan liikaa rahoituspohjaan vaikuttavia indikaattoreita ja unohdetaan ennaltaehkäisevä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä työote. Voi olla niin, että HYTE-kertoimet tulevat olemaan vahva osa käynnissä olevan valtuustokauden hyvinvointikertomustyöskentelyä. Kuntien päätöstentekijöiden ja asioiden valmistelijoiden on hyvä muistaa, että tulos ei tule ennen työtä missään muussa yhteydessä kuin sanakirjassa. Lähdetään siis tekemään vaikuttavaa ja perusteltua hyvinvoinnin edistämistyötä strategiset linjaukset ja kokonaiskuva mielessä, niin on mahdollista päästä myös toivottuihin lopputuloksiin.

Linkki opinnäytetyöhön tässä.

Kirjoittajat:

Hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, sosionomi Tiina Mäkiranta, Savonia ammattikorkeakoulu.
Yliopettaja Marja-Liisa Rissanen, Master School, Savonia ammattikorkeakoulu.