Suomessa pelastus- ja ensihoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivalta on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Väkivaltatilanne ilmoituksien määrä on kasvanut vuosittain 15–25 % ja vuosien 2014–2019 välillä tilanteiden määrä on yli kaksinkertaistunut.

Toukokuussa 2022 Valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä tutkittiin ensihoitajien psyykkistä kuormittumista. Yhtenä osa-alueena tutkimuksessa olivat ensihoitajien kokemat työturvallisuusuhat ensihoitotehtävillä, joihin myös väkivaltatilanteet kuuluvat.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitopalvelun työntekijöiden psyykkistä kuormittumista ja sitä aiheuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ensihoitopalvelun työtekijöiden tietoisuutta työn aiheuttamasta psyykkisestä kuormituksesta ja sen tunnistamisesta sekä lisätä psyykkistä hyvinvointia. Tutkimusaineiston keräystä varten kehitettiin mittari aikaisempiin tutkimuksiin perustuen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineiston keräys toteutettiin talvella 2022 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kyselytutkimukseen vastasi 139 ensihoitajaa ja vastausprosentti oli 69 %.

Opinnäytetyön tulosten perusteella ensihoidossa on paljon väkivaltatilanteita. Ensihoitajista yli kaksikolmasosaa oli kokenut viimeisen vuoden aikana työturvallisuusuhkaa ensihoitotehtävällä ja ensihoitajista alle puolet koki työnsä olevan turvallista. Alle 5 vuotta ensihoidon työkokemusta olevat kokivat työn huomattavasti useammin turvallisempana kuin kokeneemmat ensihoitajat. Tämä voi olla seurausta siitä, että he ovat kohdanneet työvuosiensa aikana väkivaltatilanteita tai kuulleet työtovereidensa kohtaamista väkivaltatilanteista, jolloin kokemus työn turvallisuudesta on vähäisempää.

Lähes kaikilla ensihoitajilla työturvallisuusuhan aiheuttajana oli ollut potilas. Myös potilaan omainen tai muu sivullinen oli saattanut aiheuttaa työturvallisuusuhkaa. Vuoden aikana työturvallisuusuhkaa kokeneista ensihoitajista lähes kaikki olivat kokeneet sanallista uhkailua tai turvallisuutta vaarantavaa uhkaavaa käytöstä. Myös fyysistä väkivaltaa esiintyi paljon. Osa ensihoitajista oli joutunut terä- tai ampuma-aseella uhkailluksi tai niiden käytön kohteeksi. Myös päälle käymistä tai tönimistä oli tapahtunut. Ensihoitajan fyysinen koskemattomuus ensihoitotehtävillä tulisi olla itsestäänselvyys, mitä se tutkimustulosten mukaan ei aina ole.

Samoin kuin tässä tutkimuksessa, myös aiemmissa tutkimuksissa ensihoitajien ja palomiesten kokemien väkivaltatilanteiden on todettu olevan yhä yleisempiä ja raaempia. Terveys- ja pelastusalan järjestöjen vuonna 2020 toteuttamaan Ensihoitoalan väkivalta kyselyyn vastanneista lähes puolet oli saanut tappouhkauksia. Ensihoitajien kohtaama väkivalta on yksi psyykkistä kuormitusta aiheuttava tekijä. Liiallinen psyykkinen kuormitus voi aiheuttaa jatkuessaan uniongelmia, riittämättömyyden tunnetta ja haasteita työstä selviytymisessä.

Aikaisemmassa tutkimuksessa ensihoitajien kokeman väkivallan on todettu myös olevan yhteydessä uupumiseen. Uupunut henkilö saattaa lisätä päihteiden käyttöä ahdistuksen ja uniongelmien helpottamiseksi ja sitä kautta altistaa itsensä päihdeongelmien kehittymiselle. Työuupumus voi myös johtaa masennukseen.

Ensihoitajien kokemaan väkivaltaan tulisi puuttua nykyistä tehokkaammin, niin työnantajien kuin lainsäädännöllisin keinoin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee ryhtyä toimiin, mikäli työ aiheuttaa työntekijälle terveydellistä vaaraa. Työnantajien mahdollisuutena olisi tarjota ensihoitajille koulutusta turvallisuusuhkien tunnistamisesta ja niihin reagoimisesta. Terveys- ja pelastusalan järjestöt ovat vedonneet lainsäätäjiin vaatimalla nykyistä kovempia rangaistuksia ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta. Tällä voisi olla ennaltaehkäisevä vaikutus ensihoitajiin kohdistettuun väkivaltaan. Väkivaltaa ei tule missään tilanteissa hyväksyä ensihoitajan työhön kuuluvaksi.

Opinnäytetyön tulosten perusteella väkivalta on yksi osa-alue, joka aiheuttaa ensihoitajille psyykkistä kuormittumista. Muita psyykkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa ensihoidossa tehtävien päätösten ja niiden oikeellisuuden arvioiminen, riittämätön palautuminen työvuorojen välillä sekä ennakoimattomat ylityöt, jotka vaikuttavat työvuoron jälkeisiin arjen toimiin. Opinnäytetyössä on esitetty ratkaisumalleja, joilla voidaan vaikuttaa psyykkistä kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin ja tukea ensihoitajia psyykkisen kuormituksen hallinnassa. Psyykkisten kuormitustekijöiden hallintaan toimenpiteiden suuntaaminen on taloudellisesti kannattavaa ja se edistää hyvinvointia sekä työssäjaksamista.

Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

Kirjoittajat:

Aaro Turja, YAMK-opiskelija, ensihoidon johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Marja Silén-Lipponen, terveysalan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ericsson, Cristoffer, Nordquist, Hilla, Lindström, Veronica & Rudman, Ann. 2021. Finnish paramedics’ professional quality of life and associations with assignment experiences and defusing use – a crosssectional study. BMC Public Health 21 (1), 1789. DOI:10.1186/s12889-021-11851-0

Henriksson, Markus, Haravuori, Henna & Lönnqvist, Jouko. 2021. Työuupumus. Teoksessa Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen (toim.) Psykiatria. Verkkokirja. Kustannus Oy Duodecim. Luku 11.

KELA. 2021. Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet. Verkkojulkaisu. https://tilastot.kela.fi/. Viitattu 21.9.2022.

SPAL. Väkivalta ensihoitotyössä. Verkkojulkaisu. https://www.spal.fi/vakivalta-ensihoitotyossa. Viitattu 9.9.2022.

SPAL. 2020. Ensihoitotehtävissä uhka- ja väkivaltatilanteet entistäkin yleisempiä – kovempia rangaistuksia vaaditaan. Verkkojulkaisu. https://pelastusalan.ammattilainen.fi/ensihoitotehtavissa-uhka-ja-vakivaltatilanteet-entistakin-yleisempia. Viitattu 9.9.2022.

TEHY. 2020. Järjestöt: Ensihoidon työturvallisuuden parantaminen vaatii kiireellisiä toimia. Verkkojulkaisu. https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/jarjestot-ensihoidon-tyoturvallisuuden-parantaminen-vaatii-kiireellisia-toimia. Viitattu 9.9.2022

Teperi, Anna-Maria. 2017. Työssä jaksaminen. Teoksessa Markku Kuisma, Peter Holm-Ström, Jouni Nurmi, Kari Porthan & Tuomas Taskinen (toim.) Ensihoito 6. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Turja, Aaro 2022. Ensihoitajien psyykkinen kuormittuminen Etelä-Pohjanmaan ensihoitopalvelussa. YAMK Opinnäytetyö. Ensihoidon johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092520428

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. Lainsäädäntö. Viitattu: 19.9.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738