Lastensuojelun jälkihuollolla tarkoitetaan joukkoa erilaisia tukipalveluita, joiden tarkoitus on auttaa lastensuojelun asiakkaana ollutta lasta tai nuorta itsenäistymään. Jälkihuoltoon muodostuu subjektiivinen oikeus silloin, kun nuori on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastensuojelulaitokseen tai sijaisperheeseen yli kuusi kuukautta. Työskentely jälkihuollossa on monipuolista, haastavaa ja vastuullista, sekä vahvaa erityisosaamista vaativaa. Jälkihuollon työntekijä on parhaimmillaan mahdollistamassa ja tukemassa onnistunutta aikuistumista.

ESR-rahoitteinen Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hanke (2022-2023) tähtää Pohjois-Savon lastensuojelun jälkihuoltotyön laadukkaaseen ja vaikuttavaan kehittämiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat toteuttivat hankkeen toimeksiannosta selvityksen jälkihuollon työntekijöiden osaamisen nykytilasta ja koulutustarpeista. Selvitykseen kuului Webropol-kysely, joka oli avoinna 10.-31.10.22. Kysely lähetettiin sähköpostitse Pohjois-Savon alueen jälkihuoltotoimijoille. Kyselyn lisäksi toteutettiin kaksi asiantuntijahaastattelua kyselyn tuloksia täydentämään. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Haastateltavat olivat yksityisen palveluntuottajan jälkihuollon esihenkilö sekä pohjoissavolaisen kunnan sosiaalityöntekijä. Tässä artikkelissa kootaan yhteen kyselyssä sekä haastattelussa kerättyä tietoa jälkihuollon osaamistarpeista.

Selvityksessä nousi esiin, että laadukkaan jälkihuollon tuottaminen edellyttää sekä hyvää pohjakoulutusta että jatkuvaa osaamisen kehittämistä, sillä työhön liittyvät asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Jälkihuollon päivittäisessä työssä kaivattiin lisää aikaa nuorten kanssa työskentelyyn. Palveluiden tarjoamisen tavat monipuolistuvat, joten digitaalista työskentelyosaamista tarvitaan jatkuvasti lisää myös jälkihuollossa. Nuorten monimutkaisten ongelmien ratkaisussa korostuu tarve moniammatilliselle verkostotyöskentelylle. Laadukas jälkihuoltotyö edellyttää usean osaamisalan, kuten nuorisotyön, oppilashuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä. Jälkihuollon työntekijät olivat huolissaan alan veto- ja pitovoimasta .

Vastaajien ja haastateltavien taustatiedot

Webropol -työkalulla toteutettuun kyselyyn vastasi 13 henkilöä . Vastanneiden sukupuolijakauma oli melko tasainen. Valtaosa vastaajista oli 35–45-vuotiaita. Koulutuksena kaikilla oli alempi tai ylempi korkeakoulututkinto (kaavio 1). Työkokemusta sosiaali- ja terveysalalta lähes kaikilla oli useita vuosia. Usealla vastaajalla oli myös neuropsykiatriaan liittyviä lisäkoulutuksia.

Jälkihuollon työntekijöiden erityisosaaminen

Jälkihuollon työntekijöiden erityisosaamisen tasoa kartoitettiin keskeisimpien itsenäistyvien nuorten elämään kuuluvien ilmiöiden ja haasteiden osalta (kaavio 2). Merkittävin havainto oli se, että kaikilla osa-alueilla osaaminen arvioitiin kohtalaiseksi. Vahvinta osaamista koettiin neuropsykiatristen haasteiden sekä mielenterveysongelmien suhteen. Ainoastaan väkivaltaosaamisen suhteen kukaan vastaajista ei kokenut osaamistaan hyväksi.

.

Suurinta tarvetta osaamisen vahvistamiselle koettiin mielenterveys- ja päihdeongelmien, trauman ja traumaoireiden, vuorovaikutusosaamisen sekä digi- ja verkkopalvelujen suhteen. Mielenterveysongelmiin liittyvä osaaminen koettiin yhtäältä vahvana, mutta toisaalta siinä nähtiin myös tarvetta osaamisen vahvistamiselle. Vastausten jakaantuminen voi johtua siitä, että mielenterveysongelmien kirjo on laaja ja niihin perehtyminen vie aikaa.

Haastateltavien mukaan laadukkaan jälkihuollon tarjoaminen edellyttää tekijältään sekä hyvää pohjakoulutusta että jatkuvaa kouluttautumista, sillä työhön liittyvät asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi tarve teknologiaosaamiselle kasvaa alati. Tulevaisuuden jälkihuoltotyön osaamistarpeiksi arvioitiin lisäksi päihdeosaamisen päivittämistä, traumaosaamisen lisäämistä sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuritaustojen tuntemusta. Esille nousi myös neuropsykiatrisen osaamisen merkitys.

Moniammatillinen verkostotyö ja palveluverkoston tuntemus nähtiin tärkeänä. Luottamuksen rakentaminen ja hyvä vuorovaikutus asiakassuhteissa ovat työn ydinosaamista.

Sosiaalialan pitovoima ja työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksessa sote-alan työvoimaan (2021, 4–10) on havaittu, että työntekijöiden saatavuudessa on haasteita. Veto- ja pitovoiman lisäämistä pidetään katsauksessa välttämättömänä, sillä ilman riittävää henkilöstöä ei voida toteuttaa laadukkaita sosiaali- ja terveysalan palveluita.

Osa kyselyyn vastanneista olivat epävarmoja siitä, aikovatko jatkaa työskentelyä jälkihuollossa (kaavio 3). Syitä lopettamisen harkitsemiselle olivat resurssien puute sekä työtehtävien vaativuustaso koulutus- ja palkkatasoon verrattuna. Henkilöstön vaihtuvuus on tunnistettu ongelmana myös Pohjois-Savossa. Haastatteluissa suurimmiksi kuormitustekijöiksi nostettiin ajanpuute, työntekijäpula sekä nuoren ja työntekijän eriävät näkemykset nuoren tuen tarpeesta. Haastatteluiden mukaan työntekijöiden jaksamista tuetaan viikoittaisilla tiimipalavereilla. Työyhteisössä tehtävän kehittämisen sekä työnohjauksen avulla pyritään purkamaan työn kuormitusta.

Jälkihuollon työntekijän vahvuudet

Haastatteluissa jälkihuoltotyötä tekevän ammattilaisen tärkeimmiksi vahvuuksiksi mainittiin itsensä johtamisen taidot, muutoksensietokyky, joustavuus, välittömyys ja kyky vastaanottaa rakentavaa palautetta. Kyselyyn vastanneet kokivat merkittävimmiksi vahvuuksiksi pitkän työkokemuksen jälkihuollossa, vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot sekä reflektiivisen ja dialogisen työotteen. Lähes kaikki vastanneista kokivat myös omien tunteiden käsittelytaitojen olevan tärkeitä työssään.

Lopuksi

Tehdystä selvityksestä välittyy tarve jälkihuoltotyöntekijöiden monipuolisen osaamisen kehittämiselle. Selvitys toteutettiin Pohjois-Savon alueella ja kyselyyn vastasi pieni määrä jälkihuollon toimijoita. Kyselyn vastausten perusteella saimme suuntaviivoja jälkihuollon osaamistarpeiden nykytilasta rajatulta joukolta, joten tuloksia ei voi yleistää laajemmin. Näemme tarvetta kartoittaa jälkihuollon parissa työskentelevien koulutustaustaa ja lisäkoulutuksen tarpeita myös valtakunnallisesti.

Kirjoittajat:
Sosionomiopiskelijat
Piia Kokkonen, Jaana Kortelainen, Elisa Peteri

Mariia Hämäläinen, palvelumuotoilun TKI-asiantuntija, monialainen TKI, Savonia -ammattikorkeakoulu

Johanna Lehtonen, sosiaalialan lehtori, projektipäällikkö, Savonia -ammattikorkeakoulu
Hanna Ravi, sosiaalialan lehtori, asiantuntija, Savonia -ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisen muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Verkkojulkaisu. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 13.2.2023.