Ulosteinkontinenssissa eli ulosteenkarkailussa peräaukon sulkijalihaksen toiminta on heikentynyt. Tästä seuraa suolikaasun sekä nestemäisen ja kiinteän ulosteen tahatonta karkailua. Oirekuvaan kuuluu myös tunne siitä, että peräsuoli ei tyhjene tarpeeksi wc-käyntien yhteydessä. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan viisi prosenttia aikuisista kärsii ulosteinkontinenssista vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Ulosteinkontinenssi vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyden eri osa-alueisiin ja näin elämänlaatuun, vaikka väestötasolla ulosteinkontinenssin oirekuva ei ole niin yleinen. (Tunturi 2021; Stafne 2021.) Tieto wc-tilojen saatavuudesta ohjaa arjen toimintoja ja liikkumista kodin ulkopuolella. Oirekuvan aiheuttamat hajuhaitat vaikuttavat myös osaltaan sosiaaliseen osallistumiseen. Ulosteinkontinenssi voikin aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä, haasteita seksuaalisessa kanssakäymisessä ja häpeää.

Ulosteinkontinenssi lukeutuu lantionpohjan lihasten toimintahäiriöihin ja se voi aiheutua useasta eri syystä. Yksi yleinen syy on lantionpohjan lihasten heikentyminen ikääntymisen myötä. Ikääntymisen lisäksi peräaukon sulkijalihaksen toimintaan ja sitä kautta ulosteen pidätyskykyyn vaikuttavat myös leikkaukset, synnytykset, neurologiset sairaudet, suolistosairaudet sekä peräaukkoon tai selkään kohdistuneet vammat. (Aitola & Luukkonen 2009.)

Ulosteinkontinenssin hoito ja kuntoutus

Konservatiiviset hoitomuodot ovat ensisijaisessa roolissa ulosteinkontinenssin hoidossa. Hoitomuotoina käytetään lääkehoitoa, ruokavaliomuutoksia ja lantionpohjan kuntoutusta. Ruokavaliossa korostuvat kasvispitoiset ja kuitua sisältävät ruoka-aineet sekä riittävä nesteen saanti. Mikäli ulosteinkontinenssin aiheuttaa jokin sairaus, hoidossa keskitytään kyseisen sairauden hoitoon. Haastavassa ulosteinkontinenssin oirekuvassa voidaan hoitomuotona käyttää esimerkiksi leikkaushoitoa. (Aitola & Luukkonen 2009.)

Lantionpohjan toimintahäiriöiden kuten ulosteinkontinenssin kuntoutusta toteuttaa lantionpohjan fysioterapeutti. Ulosteinkontinenssin kuntoutus koostuu lantionpohjan lihasten harjoittelusta sekä suolen toiminnan kouluttamisesta eli oikeista ulostusasennoista ja suolen ennakoivasta tyhjentämisestä. Lantionpohja toimii myös vastaontelon paineensäätelijänä ja yhdistyy kehon muihin lihaksiin kalvolinjojen kautta. (Scott 2014; Heiskanen ym. 2020, 64–65.) Kuntoutuksessa tuleekin huomioida koko vartalon lihaksiston yhteistyö ja kehonhallinta sekä hengitystoiminta.

Lantionpohjan lihasten harjoittelun vaikutuksesta ulosteenkarkailuun on saatavilla vain vähän tutkimustietoa. Tutkimukset koskevat lähinnä synnyttäneitä ja raskaana olevia. Lantionpohjan lihasten harjoittelun vaikutus ulosteinkontinenssin hoidossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen on Savoniassa 2023 keväällä valmistunut opinnäytetyö fysioterapian tutkinto-ohjelmasta. Opinnäytetyö lisää tietoisuutta ulosteinkontinenssista sekä antaa tietoa lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksesta fysioterapeuttisin keinoin. (Rantanen & Toikkanen 2023.)

Opinnäytetyössä tekemässämme katsauksessa havaitsimme, että raskausaikana suoritettu lantionpohjan lihasten harjoittelu ei vaikuttanut ulosteenkarkailuun loppuraskaudessa. Raskaana olevia käsittelevien tutkimusten määrä oli kuitenkin pieni. Synnytyksen jälkeisellä lantionpohjaan keskittyneellä harjoittelulla saatiin vaikutusta ulosteinkontinenssin oirekuvaan vuoden seurannassa. Yli vuoden seurannassa vaikutukset laskivat. (Rantanen & Toikkanen 2023.)

Opinnäytetyössämme esittelimme valmiin ehdotuksen lantionpohjan lihaksiston harjoitusohjelmasta, joka on muodostettu niiden tutkimusten pohjalta, jotka raportoivat harjoittelun vaikutuksesta ulosteenkarkailuun. Harjoitteluohjelmaa voidaan hyödyntää etenkin osana synnytyksen jälkeisen ulosteinkontinenssin hoitoa. (Rantanen & Toikkanen 2023.)

Lantionpohjan fysioterapiassa harjoittelun lisäksi tulisi huomioida kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja potilaan elämäntilannetta. Uusi elämäntilanne raskauden myötä ja synnytyksen jälkeen voi vaikuttaa voimavaroihin ja jaksamiseen, jolloin kuntoutusinterventioiden sisältöä on hyvä miettiä elämäntilanteeseen sopivaksi.

Kirjoittajat:

Rantanen Roosa-Josefina, fysioterapeuttiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Toikkanen Sini, fysioterapeuttiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Saijamari Hiltunen, fysioterapeutti, TtM, AmO, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Aitola, Petri & Luukkonen, Pekka 2009. Anaali-inkontinenssin hoito. Duodecim 125 (2), 215–220. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo97787.pdf. Viitattu 4.5.2023

congerdesign julkaisuaika tuntematon. Vessapaperi. Valokuva. Pixabay. https://pixabay.com/fi/photos/vessapaperi-rooli-wc-paperi-3675180/. Viitattu 9.5.2023.

Dbreen julkaisuaika tuntematon. Kasvikset. Valokuva. Pixabay. https://pixabay.com/fi/photos/vihannes-vegaani-terveen%c3%a4-ruokaa-1085065/. Viitattu 16.5.2023.

Heiskanen, Jouko, Jernfors, Vuokko, Parantainen, Anu, Camut, Mari, Isotalo, Aino, Luomala, Tuulia, Törnätä Minna, Sinisalo, Maija & Palomäki, Karita 2020. Lantionpohjan fysioterapia – Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Rantanen, Roosa-Josefina & Toikkanen, Sini 2023. Lantionpohjan lihasten harjoittelun vaikutus ulosteinkontinenssin hoidossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen – kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. Julkaistu 2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303264168. Viitattu 4.5.2023.

Scott, Kelly M 2014. Pelvic Floor Rehabilitation in the Treatment of Fecal Incontinence. Clin Colon Rec-tal Surg 2014 (27), 99–105. Julkaistu 2014. doi :10.1055/s-0034-1384662. Viitattu 4.5.2023

Stafne SN, Salvesen KÅ, Romundstad PR, Torjusen IH, Mørkved S 2012. Does regular exercise including pelvic floor muscle training prevent urinary and anal incontinence during pregnancy? A randomized controlled trial. BJOG: An International Journal of Obstetrics & Gynaecology 119 (10), 1270–1280. Julkaistu 17.7.2012. doi: 10.1111/j.1471-0528.2012.03426.x. Viitattu 4.5.2023.

Tunturi, Satu 2021. Ulosteen pidätyskyvyttömyys (ulosteen karkaaminen, ulosteinkontinenssi). Verkkojulkaisu. Duodecim. Julkaistu 22.7.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00090. Viitattu 4.5.2023.