Tulevaisuustalo Sitran asiantuntijoiden mukaan suomalainen työelämä on isojen muutoksien edessä. Työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin suhde määritellään tulevaisuudessa uudestaan (Duffa, Solovjew-Vartiovaara & Vataja 2021.)
Työelämän muutos tulee olemaan yhteiskunnallisesti erittäin mittava ja muutokseen sopeutuminen vaatii meiltä kaikilta uudenlaista osaamista ja johtamista. Perinteiseen materiaaliin, kulutukseen ja voiton tavoitteluun painottuvan työelämän tilalle nousee tulevaisuudessa yhä vahvemmin kokonaisvaltaiseen ja kestävään hyvinvointiin liittyvät arvot (Duffa ym. 2021.)
Työn merkityksellisyyden korostuessa nousee työelämä yksilön keskeiseksi hyvinvoinnin lähteeksi. Työelämässä yhä useampi haluaa toimia arvojensa mukaisesti, ja moni on alkanut miettimään työelämän valintoja myös ympäristön näkökulmasta. Kestävän kehityksen ja kestävän työelämän ulottuvuudet ovat tulevaisuuden organisaatioiden kilpailuvaltteja ja erottautumistekijöitä kovenevassa kilpailussa (Sitra 2015.
Hyvinvointikoordinaattoriopintojen loppuvaiheessa lähdettiin muutaman luokan oppilaan kesken ideoimaan oman hyvinvointialan yrityksen perustamista. Yrityksen liikeideassa haluttiin korostaa työelämän kehittämistä henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä edistämällä kestävästi ja kokonaisvaltaisesti. Yritysideasta lähdettiin kehittämään liikeideaa yhdessä Business Center Pohjois-Savo innovaatioasiantuntijoiden kanssa.
Opinnäytetyöni kuvaa yrityksen perustamisprosessia, jonka lopputuloksena laadittiin yrityksen liiketoimintasuunnitelma. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehittämisote oli prosessilähtöinen. Opinnäytetyössä on sekä julkinen että salainen osa. Julkisen osan muodostaa tietoperusta sekä kehittämistyön menetelmien ja prosessin kuvaus. Salaiseksi jäävän osan muodostaa varsinainen liiketoimintasuunnitelma, koska se sisältää yritystoimintaan kuuluvia liikesalaisuuksia (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621), muu opinnäytetyö on julkinen ja se on julkaistu kokonaisuutenaan ammatillisessa blogissa, jonka löydät klikkaamalla tästä.
Liiketoimintasuunnitelma (LTS) on yrityksen kirjallisesti laadittu suunnitelma, joka kertoo, miten liikeidea toteutuu käytännössä. Liiketoimintasuunnitelma on tiekartta yritystoiminnan aloittamiseen ja työkalu liiketoiminnan kehittämiseen (Suomen Uusyrityskeskus 2021, 24.) Liiketoimintasuunnitelma voidaan hyödyntää monissa prosessin eri vaiheissa esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa, keskusteluissa liikekumppanien ja eri sidosryhmien kanssa (Suomen Uusyrityskeskus 2021, 25.). Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on vaativa ja jatkuva prosessi, johon kannattaa panostaa koko yrityksen elinkaaren ajan.
Tulevan yrityksen liikeideassa ja palveluissa haluttiin painottaa organisaatioiden henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kestävästi ja eettisesti. Työelämän murroksesta onkin käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Usein keskustelun aiheet ovat olleet työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvät teemat. Työelämään liittyvissä keskustelussa on harvemmin käsitelty kestävyyteen tai ilmastonmuutokseen liittyviä asioita, eikä näiden vaikutusta työn tulevaisuuteen ei ole vielä merkittävästi tutkittu. Kuitenkin kestävän hyvinvoinnin ja työelämän eri ulottuvuuksista keskusteleminen voi olla askel kohti parempaa työelämää sekä ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Se voi olla myös avaintekijä työelämän uusille ajatuksille ja kokeilulle (Konst & Friman 2021, 82.) Kestävyysajattelu ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat nousseet muun muassa ympäristötietoisuuden myötä keskeiseksi yhteiskunnalliseksi käsitteeksi ja niitä käytetään laajasti eri teemojen yhteydessä. Työelämässä kestävyys jää kuitenkin usein määrittelemättä (Tammelin, Haapakorpi, Parkatti, Mauno, Ojala & Siirtola 2020, 3.)
Nykyisen työelämän jäykkien rakenteiden ja käytäntöjen purkaminen edellyttää uudenlaista johtamista ja kokonaisvaltaista ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Hyvinvoinnin asettaminen työelämän painopisteeksi edesauttaa kestävän kehityksen suuriin tulevaisuuden harppauksiin (Cook, Hellström, Hämäläinen & Lahti 2014, 11.) Tulevan yrityksen pidemmän aikavälin tavoitteena onkin kokonaisvaltainen työelämän muutos tuomalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osaksi organisaatioiden strategiaa. Työntekijän kokemus työnsä merkittävyydestä korostuu, jos työnantajaorganisaatio kykenee toimimaan kaikissa tilanteissa eettisesti ja pystyy rakentamaan kestävää tulevaisuutta ja hyvinvointia tehokkaasti ja tasavertaisesti (Martela & Pessi 2018).
Tarkasteltaessa tulevaisuuden työtä voidaankin todeta, että työorganisaatioiden tulisi yhdessä ponnistella kohti parempaa ja kestävämpää maailmaa, joka samalla loisi parempaa yksilöllistä ja yhteisöllistä työelämää. Kestävyys tavoittelussa arjessa ja työelämässä on luovuttava monesta totutusta toiminta- ja ajattelutavasta, mutta tilalle voidaan saada asioita, jotka voivat aidosti parantavaa ihmisten hyvinvointia ja työssä viihtymistä (Duffva 2018,11). Tuleva yritys haluaa olla tuotettavien palveluiden avulla mahdollistamassa näiden tavoitteiden toteutumista.
Hyvinvointikoordinaattoreilla olisi oiva mahdollisuus herätellä päättäjiä, kuntalaisia ja eri organisaatioiden edustajia keskustelemaan kestävän hyvinvoinnin teemoista ja lisätä tietoutta kestävyysajattelusta. Hyvinvointikoordinaattorit voisivat olla tulevaisuuden avaintekijöitä kestävän työelämän edistäjänä.
Kehittämistyö ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen on ollut kokonaisvaltainen dynaaminen prosessi. Liiketoimintasuunnitelman syntyminen on vaatinut paljon liiketoimintamalleihin- ja toimintatapoihin tutustumista. Prosessin aikana on tapahtunut jatkuvaa uuden oppimista kokeilujen ja erehdysten kautta. Vahva vuorovaikutus ympäristön ja eri toimijoiden kanssa on ollut kehittämistyön elinehto ja syventänyt oppimista. Tässä kehittämisprosessissa merkityksellisintä on ollut oman ammatillisen osaamisen soveltaminen uudella tavalla.
Prosessissa on voinut hyödyntää monipuolisesti omia vahvuuksia, koulutustaustaa, kokemuksia ja mielenkiinnonkohteita. Eri sidosryhmien tuki on ollut korvaamattoman tärkeää prosessin etenemisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Kehittämistyössä laadittua liiketoimintasuunnitelmaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää liiketoiminnan eri vaiheissa ja yrityksen palveluiden kehittämisessä.
Työelämän ja hyvinvoinnin kehitys kohtaa lähitulevaisuudessa sekä suuria haasteita että niihin liittyviä mahdollisuuksia. Työelämä kaipaakin kipeästi aktiivista kehittämistä ja innovatiivisia kokeiluja (Kokkinen 2020, 6–7.) Yrittäjyys ja innovatiiviset liikeideat voivat olla toimiva ratkaisu tulevaisuuden työelämän kehittämisessä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämä opinnäytetyöprosessi on lisännyt merkittävästi ymmärrystä ja kunnioitusta yrittäjyyttä kohtaan. Jos haaveilet oman yrityksen perustamisesta, kannattaa rohkeasti tarttua haasteeseen ja lähteä toteuttamaan omia unelmia yrittäjyyden kautta.
Kirjoittaja:
Sirpa Halonen, opiskelija, YAMK
LÄHTEET
Cook, Justin, Hellström, Eeva, Hämäläinen, Timo & Lahti, Vesa-Matti 2014. Visio Suomelle Kohti kestävää hyvinvointia. Sirtan työpaperi. Pdf-tiedosto. Julkaistu
10/2014. https://media.sitra.fi/2017/02/23213056/Visio_Suomelle.pdf. Viitattu 21.11.2021.
Duffa, Mikko, Solovjew-Vartiovaara, Anna & Vataja, Katri 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Sitra. Verkkoartikkeli. Julkaistu 02.09.2021. https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon- tulevaisuudet-megatrendien-valossa/. Viitattu 10.11.2021.
Kokkinen, Lauri 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla- skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Pdf-tiedosto. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%C3%B6st%C3%A4%2 02030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2.5.2021.
Konst, Taru & Friman, Mervi. Kohti parempaa työelämää ilmastonmuutoksen aikana. Työelämän tutkimus 19(1).
Verkkojulkaisu. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/102882/60191. Viitattu 21.11.2021.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
1999/621. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621. Viitattu 20.09.2021.
Martella, Frank & Pessi, Anne 2018. Significant Work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Frontiers in Psykology 9/ (363). Pdf-tiedosto.
Julkaistu 03/2018. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.00363/full. Viitattu 16.10.2021.
Sitra 2015. Työelämä kestävän hyvinvoinnin lähteeksi. Pdf-tiedosto. Julkaistu 02/2015. https://media.sitra.fi/julkaisut/Esitteet/2015/Tyoelama_kestavan_hyvinvoinnin_lahteeksi.pdf. Viitattu 10.11.2021.
Suomen Uusyrityskeskus Ry. Perustamisopas alkavalle yrittäjälle 2021. Verkkojulkaisu. https://uusyrityskeskus.fi/wp-content/uploads/2021/03/Perustamisopas_2021_uusi.pdf. Viitattu 28.4.2021.
Tammelin, Arja, Haapakorpi, Anne, Parkatti, Saija, Mauno, Satu, Ojala & Siirtola, Emmi. Sustainable work systems: Themes and Discussion Topics. Tampereen yliopiston työraportti 106/2020. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120041/978-952-03-1497- 2.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 21.11.2021.