Nuoren hyvinvoinnille tärkeitä ovat perhe, kaverisuhteet ja toimivat suhteet koko ympäröivään yhteisöön. Osallisuutta on kuuluminen sellaiseen yhteisöön, joka edistää omaa hyvinvointia. Nuori tarvitsee kokemuksen, että omassa elämässä tärkeisiin asioihin voi vaikuttaa. Miksi tytöt ja nuoret naiset voivat huonosti nyky-yhteiskunnassa? Useissa kansainvälisissä sekä kansallisissa tutkimuksissa todetaan, että tyttöjen ja nuorten naisten hyvinvointi on monella hyvinvoinnin osa-alueilla huonoa.

Millaisena ympäröivä yhteiskunta näyttäytyy nuorelle naiselle?

Sukupuolinormit määrittelevät kullekin sukupuolelle sopivaa ja hyväksyttävää käyttäytymistä. Mihin sukupuolinormit liittyvät? Sukupuolinormit ovat osa suurempaa sukupuolijärjestelmää ja sukupuolinormeilla ja sen mukaisilla käytänteillä on yhteys yhteiskunnan valtasuhteisiin. Kuka tai ketkä yhteiskunnassa hyötyvät näiden normien toteuttamisesta? Sukupuolinormatiiviseen ajatteluun liittyy myös kaksijakoinen sukupuolikäsitys, jonka mukaisesti ajatellaan, että sukupuolia on vain kaksi: nais- ja miessukupuoli.

Tällöin ulkopuolelle suljetaan ne ihmiset, jotka eivät identifioidu kumpaankaan sukupuoleen. Sukupuolinormit rajoittavat yksilön oikeutta oman itsen määrittelyyn, mikä lisää eriarvoisuutta. Lapset oppivat sukupuolinormatiivisen ajattelutavan huomaamatta. Lastenlehtien, lastenohjelmien tai pelien avulla voidaan tyttöjen kiinnostusta ohjailla ruokaan, vaatteisiin ja ulkonäköön. Pienille tytöille saatetaan tarjota vaatteita, joista näkee selvästi, että ne on suunniteltu paljon vanhemmalle naiselle.

Tytöt ja nuoret naiset joutuvat kohtaamaan kasvaessaan naissukupuoleen liitettyjä odotuksia esimerkiksi ulkonäön suhteen. Tytön tai nuoren naisen tulisi olla tietyn näköinen ja kokoinen. Nuoret naiset kohtaavat suoranaista esineellistämistä, jossa yksilöä arvotetaan ulkoisten ominaisuuksien kautta. Esineellistäminen johtaa kasvavaan oman ulkonäön tarkkailuun. Kriittisyys omaa ulkonäköä kohtaan voi sisäistyä niin vahvaksi, että kun nuori nainen katsoo ja arvioi itseään ulkopuolisin silmin, on hän sisäistänyt esineenä olemisen. Jos oma keho ei täytä ideaalinaisen mittoja, se voi johtaa kehohäpeään.

Tyttöjen ja nuorien naisten hyperseksualisoimista tapahtuu mainoksissa, elokuvissa, musiikkivideoissa, peleissä ja lehdissä. Media vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin, mutta erityisesti tytöt ovat alttiimpia median vaikutukselle ja omaksuvat herkästi ulkoapäin määritellyn käsityksen siitä, miltä heidän tulisi näyttää (1). Ristiriitaiseksi tilanne tulee tytön kannalta silloin, kun pukeutuessaan paljastavasti, tyttö saakin kielteistä palautetta ympäristöltään. Ollako vai eikö olla? Kyse on kaksoisstandardista. Jos tytöt ja nuoret naiset sisäistävät kaksoisstandardit, ne voivat vaikuttaa aikuisuudessakin ja vähentää oman elämän toimijuutta sekä iloa naisena olemisesta. (2.)

Tytöt kohtaavat sukupuoleen perustuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa

Tytöt ja nuoret naiset kohtaavat väheksyntää oman sukupuolensa vuoksi. Kouluympäristössä vähemmän suositut tytöt ovat alttiimpia kiusatuksi tulemiselle. Kiusaaminen voi olla oppilaiden keskinäisistä ryhmätöistä ulossulkemista tai että välitunneilla ei oteta mukaan porukoihin. Kiusattuna oleminen vaikuttaa tyttöjen kouluviihtyvyyteen ja vähentää yhteisöllisyyden kokemusta. Yläkouluikäisten koulumaailmassa tyttöjen suosituimmuutta voivat määritellä pojat. Tyttöjen suosittuna olemisen vaatimuksena on että tyttöjen tulee olla ulkoisesti feminiinisiä ja seurustella poikien kanssa. (3.)

Tyttöjen halventava alatyylinen nimittely on sukupuoleen perustuvaa häirintää. Kouluissa ei välttämättä puututa siihen aktiivisesti. Asia voidaan sivuuttaa vaikkapa toteamalla, että ”pojat on poikia”. Toinen häirinnän muoto on peniskuvien lähettäminen sosiaalisessa mediassa. Kouluympäristössä lähettäjät ovat tyttöjen tuntemia poikia. Kaksoisstandardin mukaisesti tytön, joka saa kuvia, voidaan ajatella olevan ulkoisesti haluttu ja samanaikaisesti tyttö häpäistään, sillä kaikki tietävät hänen saaneen kuvia. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu aiheuttavat kohteessaan psyykkisiä oireita kuten ahdistusta ja pelkoa.

Sosiaalinen media vahingoittaa kasvavaa nuorta

Erilaisilla sosiaalisen median sovelluksilla pidetään yhteyttä kavereihin, jaetaan omaa elämää, saadaan ihailua ja arvostusta. Sosiaalisen median avulla voi kokea kuuluvansa tärkeään yhteisöön. Sosiaalinen media koukuttaa, jolloin sosiaalisen median seuraaminen saattaa viedä suhteettoman ison osuuden nuoren päivästä. Tällöin muille tärkeille asioille kuten koululle, harrastuksille ja kavereille ei jää aikaa.
Yksi sosiaaliseen mediaan liittyvä ilmiö on selfiekulttuuri. Selfieitä muokataan ja selfieihin panostetaan. Selfiekulttuuri vaikuttaa suoraan siihen, että nuoret naiset tarkastelevat itseään ulkoisten ulkonäköihanteiden valossa. Selfiekulttuuri lisää ulkonäköön liittyviä huolia, kehohäpeää sekä oman ulkonäön kokemista ulkonäköideaalia huonommaksi.

Erilaiset sosiaalisen median tilit eivät välttämättä ole aitojen ihmisten tilejä, vaan profiilin takana voi olla kuka tahansa. Somessa tai verkossa liikkuessa lapset ja nuoret altistuvat groomingille tahtomattaan. Grooming tarkoittaa aikuisen saalistajan harjoittamaa lapsen tai nuoren houkuttelemista seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Sukupuolisensitiivinen työ nuorisotyössä

Setlementtityössä noudatetaan sukupuolisensitiivistä työotetta. Sukupuolisensitiivisyys on samanaikaisesti työote ja tapa tarkastella ja arvioida ympäröivää maailmaa. Nuorten parissa tehtävä sukupuolisensitiivinen työ voi olla erilaisten sukupuolistereotypioiden tarkastelua, sukupuoliroolien pohtimista ja ihmisten moninaisuuden käsittelemistä. Sukupuolisensitiivinen työ edellyttää sukupuolisensitiivistä tilaa. Julkiset tilat eivät useinkaan ole sukupuolisensitiivisiä tiloja. Turvallisen tilan käsitettä hyödynnetään nuorten parissa tehtävässä sukupuolisensitiivisessä työssä. Turvallisen tilan muodostaa nuorten väliset suhteet, tilassa oleskelu ja tekeminen. Työtä tehdään eriytetyissä tiloissa minkä määrittäjinä yleensä on sukupuoli ja identiteetti. (4.)

Tyttöjen ja nuorten naisten hyvinvointia tukeva peli

Kehittämistyössä (5) suunniteltiin palvelumuotoilun avulla hyvinvointipelin käsikirjoitus kolmannella sektorilla toimivalle toimeksiantajalle. Pelin kohderyhmänä on 13–17-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. Pelaaja pelaa verkossa pelin itsenäisesti. Samanaikaisesti etsitään kadonnutta someinfluenceria. Päästäkseen etenemään pelissä, pelaajan täytyy ratkoa erilaisia eteen tulevia pulmia kuten, miten tietokoneen näytön saa auki tai löytää johtolankoja, joilla pääsee eteenpäin pelissä. Juonen ohella pelaaja tutustuu pelissä käsiteltäviin teemoihin pienten tehtävien avulla. Pelin teema-alueiksi muotoutui normit, tyttöys, sukupuolen moninaisuus, sosiaalinen media, oman elämän supersankari sekä pelin lopuksi kokoavaksi teemaksi oman näköinen elämä. Jos käsiteltävä aihe kiinnostaa pelaajaa enemmän, voi pelaaja tutustua lisätieto-osioon itsenäisesti. Jokaisen teema-alueen lopussa on kysymyksiä pelaajalle. Kysymysten avulla pelaaja voi pohtia omia käsityksiään ja kirjata mieleen nousseita asioita pelipäiväkirjaan. Pelin lopussa pelaajalle tarjotaan mahdollisuus keskustella ohjaajan kanssa mieltä askarruttavista asioista.

Kirjoittaja:

Tuula Rainola, kliininen asiantuntija -opiskelija (YAMK), omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

4 Bahmani, Airin & Honkasalo, Veronika 2016.Kulttuurisensitiivinen sukupuoli. Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ setlementtiliikkeessä. Toimittanut Santalainen, Jelena. Setlementtijulkaisuja numero 44. https://setlementti.fi/wp-content/uploads/2022/09/Kulttuurisensitiivinen.-sukupuoli.pdf.

3 Kulmalainen, Taru 2015. Tyttöjen kaverisuosio. Etnografinen tutkimus yläkoulun epävirallisista järjestyksistä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Jyväskylä: Grano Oy.  https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/14932/urn_isbn_978-952-61-1753-9.pdf?sequence=1.

2 Pearson, Jennifer 2017. High School Context, Heterosexual Scripts, and Young Women’s Sexual Development. Journal of Youth and Adolescence.  1–17. https://doi.org/10.1007/s10964-018-0863-0

5 Rainola, Tuula 2023. Hyvinvointia yläkouluikäisille tytöille ja nuorille naisille. Pelin käsikirjoituksen suunnittelu palvelumuotoilulla. Kliininen asiantuntija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö-tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

1 Vandenbosch, Laura, & Eggermont, Steven 2016. The Interrelated Roles of Mass Media and Social Media in Adolescents’ Development of an Objectified Self-Concept. Communication Research, 43 (8), 1116–1140. doi:10.1177/0093650215600488.