Kesän 2022 aikana Opetushallitus julkaisi uuden päivitetyn varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tulivat myös tarkastelun alle. Työnantajaorganisaatiossani huomio kiinnittyi tuen kolmiportaisuuden ja arvioinnin suunnitelmien päivittämiseen. Organisaatiossa ei ollut vielä suunnitelmallisen arvioinnin tukimateriaalia henkilöstölle. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Oph 2022) ja varhaiskasvatuslaki (2018/514) velvoittavat varhaiskasvatuksen järjestäjää arviointityöhön. Miten arviointia kunnissa toteutetaan, on kuitenkin järjestäjän vastuulla.

Toteutin Lumijoen varhaiskasvatuksen arvioinnin kehittämiseksi kehittämistyön, jonka tavoitteena oli henkilökunnan arviointiosaamisen vahvistaminen ja suunnitelmallisen arviointityön käynnistäminen. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa tilaajalle arvioinninvuosisuunnitelma. Prosessin edetessä vuosisuunnitelma laajeni käsittelemään myös arviointiin ja laatuun liittyvää käsitteistöä: varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen arviointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun. Liitin tuotteeseen vielä lomakkeita arjen työn tueksi.

Kehittämistyöprosessi eteni tiiviissä yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Yhteistyössä hyödynsin aivoriihen ja learning cafen -menetelmiä, joiden avulla koostetun aineiston käsittelin soveltuvin osin sisällönanalyysin avulla ja johtopäätöksien perusteella rakensin henkilöstön tarpeita vastaavan arviointityökalun.

Varhaiskasvatuksen arvioinnin tehtävä on kehittää varhaiskasvatuksen laatua ja parantaa lapsen kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Pedagogisen toiminnan arviointi on edellytys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle ja varmuus tavoitteiden saavuttamisesta saadaan vasta arvioinnin avulla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi, auttaa laadun määrittelyssä ja arvioinnissa, mutta kokemus hyvästä ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta on yksilöllinen.

Varhaiskasvatuksen systemaattisessa arvioinnissa ollaan maassamme vasta alkutaipaleella. Karvin mukaan arviointia tarkastellaan kolmen eri tason näkökulmasta: Kansallisen tason, paikallisen tason ja pedagogisen toiminnan tason. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tarkastelevat arviointia kansallisen, järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista. Kansallisen tason arvioinnista vastaa Karvi, paikallisen ja järjestäjätason arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen järjestäjä. Pedagogisen tason arvioinnin päävastuu on päiväkodin johdolla. Lapsiryhmissä tehtävä arvioitityö kuuluu kaikille, mutta vastuu arvioinnin toteutumisesta kuuluu varhaiskasvatuksen opettajalle. Karvi toteuttaa kansallisella tasolla varhaiskasvatuksen ulkoista arviointia ja tukee varhaiskasvatuksen järjestäjää arviointityössään.

Arviointi on arjen toiminnan näkyväksi tekemistä

Mikä toiminnassamme on arviointia ja mikä varsinaista pedagogista työskentelyä? Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogista toimintaa. Arviointityö vaatii havainnointia ja dokumentointia. Varhaiskasvatuksessa arvioinnin ensimmäisellä askelmalla arvioidaan pedagogisen toiminnan toteutumista yksittäisen lapsen tarpeisiin ja vasuun kirjattuihin tavoitteisiin peilaten. Arviointi ei siis ole kritisointia tai lapsen taitojen arviointia. Tähän pedagogiikan tasoon liittyy kaikki varhaiskasvatuksen toiminta ja sen arvioimiseen henkilöstön ja lasten lisäksi osallistuvat perheet. Henkilökunta toteuttaa itsearviointia siitä, kuinka he onnistuivat ja miten voisivat toimia paremmin. Lisäksi henkilökunta arvioi, miten he voisivat vahvistaa onnistumista entisestään.

Atjosen (2015, 31) mukaan arviointi on läsnä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Ihminen tekee asioita, havainnoi tekojensa seurauksia, arvioi ja toimii jatkossa omien päätelmiensä ohjaamana. Erityistä huomiota pedagogiikan arviointityössä tulee kiinnittää osallisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja systemaattisuuteen. Arvioinnista seuraa toiminnan uudelleen suunnittelu ja se haastaa meidät varhaiskasvatuksen työntekijät toteuttamaan aina parempaa varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuslaki (Vl 540/2018), lapsen oikeuksien sopimus (Unicef 2022) ja varhaiskasvatussuunnitelmat (Oph 2022,71) tuovat vahvasti esille velvoitteen lapsen ja hänen huoltajiensa osallisuuden mahdollistamisesta. Pedagogisen toiminnan arvioinnissa henkilöstöllä on avainrooli arvioinnin toteutuksessa. Pienetkin lapset ovat kyvykkäitä tuomaan esille omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Aikuisen tehtävä on mahdollistaa jokaisen lapsen osallistuminen arviointiin. Tällainen pedagoginen arviointityöskentely on osa lapsiryhmän pedagogista työskentelyä ja myös huoltajien osallisuudelle on luotava mahdollisuus niin, että perheet kokevat tulleensa kuulluksi omien toiveiden ja näkemystensä osalta.

Miten toteutamme arviointia varhaiskasvatuksen arjessa?

Arvioinnin ollessa osa lapsiryhmän pedagogista toimintaa punnitaan varhaiskasvatuksen opettajan arviointiosaamista ja haastetaan hänen luovuuttaan löytää jokaiselle lapselle oma tapa tulla kuulluksi omien toiveidensa ja mielipiteidensä kanssa. Varhaiskasvatuksessa työntekijät ovatkin usein sitä mieltä, että tämä on arvioinnissa vaikeinta. On sovittava, miten osallistetaan kaikki yhtä vahvasti ja tasapuolisesti prosessiin. Lapsilla on persoonalliset tapansa tuoda mielipiteitään esille. Lasten kanssa työskentelevät aikuiset löytävät varmasti oikeat keinot lasten osallisuuden toteutumiseen, mutta vanhempien kutsuminen ja motivoiminen arvioinnin äärelle voi vaatia syvällisempää pohdintaa.

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on arviointityössä oma roolinsa. Henkilökunnan tasapuolinen osallistuminen itsearviointiin voi olla haastavaa. Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on kuitenkin keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. (Lumijoen varhaiskasvatussuunnitelma 2022.)

Opinnäytetyönä Arvioinnin käsikirja varhaiskasvatusorganisaatiolle

Kehittämistyönä Lumijoen varhaiskasvatusorganisaatiolle valmistui Arvioinnin käsikirja. Arvioinnin käsikirja sisältää keskeisen teoriatiedon, visuaalisen vuosikellon, tarkennetun vuosisuunnitelman ja lomakkeita arjen arviointityön tueksi. Varsinainen juurruttaminen arjen työkaluksi jää seuraavalle toimintakaudelle. Todellista käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä arvioidaan seuraavan toimintakauden lopussa. (Kanniainen 2023.)

Visuaalinen vuosikello löytää julisteena tiensä jokaisen lapsiryhmän seinälle ja sen käyttöä aloitellaan aktiivisesti tulevan toimintakauden käynnistyessä (Kanniainen 2023).

Käsikirjaan liitetyt lomakkeet arviointityön tueksi otettiin työyhteisössä ilolla vastaan. Lomakkeita voi tarvittaessa muokata tai luoda uusia, jos niille koetaan tarvetta. Tavoitteena ollut osaamisen vahvistaminen ja arviointityön käynnistyminen on uudelleen arvioitavissa seuraavan toimintakauden lopussa (Kanniainen 2023).

Kirjoittaja:

Miia Kanniainen, sosionomi YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Atjonen, Päivi 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Tampere: Kirjokansi.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisuaikatuntematon. Laadunarvioinnin keskeiset käsitteet. Verkkojulkaisu. https://karvi.fi/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset/laadun-arvioinnin-kasitteet/. Viitattu 4.1.2023.

Lumijoen kunta 2022. Lumijoen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2022. pdf-tiedosto. https://www.lumijoki.fi/wp-content/uploads/2022/09/Lumijoen-varhaiskasvatussuunnitelma-2022-.pdf. Viitattu 19.10.2022.

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Pdf- tiedosto https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022. Viitattu 13.10.2022.

Unicef 2023. Lapsen oikeuksien sopimus. https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/. Viitattu 4.1.2023.

Varhaiskasvatuslaki 2018/514. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540. Viitattu 13.10.2022.