Savonian kone- ja energiateknologian vahvuusalan hanke- ja liiketoiminnan vuosivolyymi on noin kaksi miljoonaa euroa joka tuotetaan 25 henkilön voimin. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistuu vuosittain 60 yritystä. Tämä edustaa koko Savonian TKI-hanketoiminnasta noin neljäsosaa.
Puhutaan siis Pohjois-Savon mittakaavassa merkittävästä toiminnasta, jonka tuloksista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.
Teollisuusyritystä kiinnostaa ongelman ratkaisu, ei se, miten se edistää tieteellistä tutkimusta.
Tutkimuksessa voidaan tunnistaa neljä päävaihetta 1) ratkaisun idättely, 2) ratkaisun jalostaminen, 3) teorian selitys ja 4) teorian generalisointi.
Koska tiede on itseään korjaava prosessi, kierros alkaa jossain vaiheessa uudelleen. Vastaava vaiheistus on tunnistettavissa myös TKI-hankkeissa. Siinä missä yksi hanke tavoittelee ratkaisua johonkin tunnistettuun käytännön ongelmaan, toisessa kehitetään yleispätevää teoreettista selitystä jollekin ilmiölle.
Niinpä hankkeiden päätyttyä tulosten hyödynnettävyys voi olla moninainen. Tieteellinen tutkimus on kiinnostunut uusista ongelmista ja niiden ratkaisuihin liittyvästä todistamisesta. Teollisuusyritystä kiinnostaa ongelman ratkaisu, ei se, miten se edistää tieteellistä tutkimusta.
Yritykset saivat uusia ideoita uudistaa konseptointiprosessia ja tutkimus tutkittavaa.
Vuoden kestäneessä BisTech-hankkeessa (rahoittajat PSL/EAKR sekä Savonia) kehitettiin konseptointimalli koneenrakennusalan tuotteille. Tämän jälkeen NewTech-hankkeessa (EAKR) toteutettiin tuotekehityksen työpaja, jossa konseptointimalli esiteltiin yritysten ammattilaisille.
Tuloksia jalkautettiin ja menetelmiä jalostettiin. Yritysten ammattilaiset antoivat sekä positiivista että kriittistä palautetta kehitettyjen menetelmien käytännön sovellettavuuteen liittyen. Hyöty oli molemminpuolinen. Yritykset saivat uusia ideoita uudistaa konseptointiprosessia ja tutkimus tutkittavaa. Lisäksi käytännön näkemyksiä voidaan tuoda esiin konetekniikan insinööriopetuksessa.
Kaikkia tutkimuksen vaiheita ei siis tyypillisesti toteuta yksi ja sama tutkimustiimi vaan eri organisaatioiden tutkimustiimit, joiden välinen kommunikaatio voi olla vähäistä.
Tiedekorkeakoulujen perustutkimuksen tehtävänä on kehittää ja tieteellisesti todistaa uusia teorioita. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus on käytännön ratkaisuun tähtäävää, jossa tyypillisesti yritysten ongelmiin haetaan teoreettiseen malliin perustuva ratkaisu, jota jalostetaan käytännön näkökulmasta. Kaikkia tutkimuksen vaiheita ei siis tyypillisesti toteuta yksi ja sama tutkimustiimi vaan eri organisaatioiden tutkimustiimit, joiden välinen kommunikaatio voi olla vähäistä.
Mitäpä saataisiinkaan aikaan, jos edellä esitetyn tutkimuksen päävaiheisiin osallistuisi edes osittain toisensa tunteva tutkijajoukko, siis TKI-henkilöstöä ammattikorkeakoulusta sekä tutkijoita tiedekorkeakoulusta?
Tutkimuksen kaikki neljä vaihetta voidaan toteuttaa yhdellä ja samalla tiimillä.
Ekosysteemeissä yhdistyy yritysten ja koulutus-/tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja menetelmäosaaminen usealta eri tieteen alalta. Tutkimuksen kaikki neljä vaihetta voidaan toteuttaa yhdellä ja samalla tiimillä. Tämä luo pohjan kehittää uusia menetelmiä ratkaista ongelma tai tunnistaa olemassa olevaan menetelmään jokin uusi ongelma.
Tulosten laajamittainen hyödyntäminen voi siis edellyttää vielä jatkojalostusta. Tämä tehtävä sopii alueelliselle ekosysteemille erinomaisesti.
Tieteellisestä tutkimusta ja TKI-hankkeita yhdistää tuloksiin liittyvä epävarmuus. Hankkeiden ja tutkimusten lopputulema voi teollisuusyrityksen näkökulmasta olla joko osittain tai täysin hyödynnettävissä. Toisaalta lopputulemana voi olla myös oleellisen ongelman tunnistaminen ja siihen liittyvien teorioiden tarkastelu. Tulosten laajamittainen hyödyntäminen voi siis edellyttää vielä jatkojalostusta.
Tämä tehtävä sopii alueelliselle ekosysteemille erinomaisesti. Hankkeen jälkeen tehtävänä olisi arvioida tulokset, niiden välitön hyödynnettävyys ja potentiaali.
Mikäli menetelmä tai teoria kaipaa vielä jalostamista, tulee ekosysteemillä olla riittävät resurssit jalostaa ratkaisu toimivaksi ja luoda uutta teoriaa, joko itse tai verkostonsa avulla.
BisTech-kokemuksen perusteella koulutuspaketin laatiminen on hyvä mittari. Mikäli hankkeen tuloksista sen pystyy laatimaan, on jossain onnistuttu. Lisäksi koulutuspaketti on erinomainen tapa jalkauttaa hankkeen tulokset, mikä sekin voisi olla ekosysteemin tehtävä varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen.
Kirjoittaja:
Kai Kärkkäinen, TKI-erityisasiantuntija