Yhä useampi saa raskausdiabetesdiagnoosin

Raskausdiabetes on koko ajan yleistyvä raskausajan ongelma (Koski & Koivusilta 2019; Tiitinen 2020; International Diabetes Federation 2021a.). Vuonna 2019 noin joka viidennellä synnyttäjällä todettiin raskausdiabetes Suomessa (Koski & Koivusilta 2019; Tiitinen 2020.). Raskausdiabetes on kuitenkin maailmanlaajuinen terveysongelma (International diabetes federation 2021b; WHO 2021.), johon liittyy monia pitkäaikaisvaikutuksia niin synnyttäjän kuin syntyvän lapsen myöhempään terveyteen (Koski & Koivusilta 2019, 3; Mäki, Kurki & Korhonen 2020.).

Kehittämistyössä suunniteltiin ja valittiin sisältökokonaisuuksia digitaaliseen hoitoketjuun, joka toimisi synnyttäneen omahoidon tukena synnytyksen jälkeisen vuoden ajan. Kehittämistyön tehtiin yhteistyössä Siun soten neuvolapalveluiden kanssa, jossa kokonaisuudessaan kehitetään raskausdiabeetikkojen hoidon kokonaisuutta. Raskausdiabeetikkojen hoitoa ohjaa voimassa oleva käypä hoitosuositus (2013), joka on tällä hetkellä päivitettävänä. Käypä hoitosuosituksessa on myös määritelty ohjeistus synnytyksen jälkeiselle ajalle. Siun sotessa raskausdiabeetikkojen hoitoa ohjaa oma työohje, joka pohjautuu pitkälti tähän suositukseen.

Raskausdiabeetikot tarvitsevat tukea ja tietoa synnytyksen jälkeenkin

Raskausdiabeetikot ovat toivoneet seurannan ja hoidon kehittämistä synnytyksen jälkeiselle ajalle (Koski & Koivusilta 2019, Lietzen 2020; Edwards, Bradwell, Jones, Andrade & Shawe 2021, 6.). Raskauden jälkeisellä elintapaohjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa synnyttäjän riskiin sairastua 2 tyypin diabetekseen. Ensimmäinen vuosi synnytyksen jälkeen on ajallisesti merkittävä aikajakso, jonka vaikutukset ulottuvat vuosien päähän alentaen sairastumisriskiä. (Huvinen 2018, 8; Huvinen 2018, 80.) Kehittämistyöllä pyrittiin vastaamaan asiakkaiden toiveeseen ja asiakasymmärrystä pyrittiin lisäämään palvelumuotoilun keinoin. Kehittämisen keskiössä on kokemus, joka perustuu asiakkaan näkökulman huomioimiseen (mukaillen Sirviö 2020, 15).

Kehittämistyössä toteutettiin kolme moniammatillista työpajaa, jossa työskenneltiin ennalta suunnitellun teeman ympärillä. Teemoina toimivat asiakasymmärryksen lisääminen asiakasprofiilien kautta, digitaalisen hoitoketjun sisällön ideointi sekä viimeisessä työpajassa valittuja sisältöjä testattiin asiakkaan kontaktipisteiden kautta. Viimeisessä työpajassa tuotettiin myös varsin raaka protyyppi sisällöistä, jotka haluttiin ottaa mukaan digitaaliseen hoitoketjuun. Työpajat järjestettiin etäyhteydellä ja niiden tuotokset taltioitiin sähköiselle alustalle. Varsinainen hoitoketjun tuottamisen vastuu oli sovitusti toimeksiantajalla ja heidän organisaationsa viestinnällä.

Voisiko digitaalinen hoitoketju toimia omahoidon tukena?

Kehittämistyön myötä järjestetyissä työpajoissa huomattiin, ettei yhteisiä ohjaussisältöjä ollut laadittu ja viimeiset käynnit äitiysneuvolassa olivat sisällöiltään niin laajoja, ettei kaikkia asioita ehditty kunnolla käydä läpi. Lisäksi ilmeni, ettei ammattilaisetkaan välttämättä aina tienneet kuinka asiakkaan hoito jatkuu asiakkaan siirtyessä terveyskeskuksen puolella. Tulosten perusteella eri toimijoiden yhteistyötä olisikin tiivistettävä sekä laadittava selkeät ohjauskokonaisuudet, joiden haluttiin korostavan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen merkitystä. Lisäksi tärkeänä pidettiin, että synnyttäneellä on tieto, minne ottaa tarvittaessa yhteyttä ja että, yhteydenotto olisi mahdollisimman helppoa. Työpajoissa oli ilahduttavaa huomata, kuinka tärkeänä kehittämistehtävän kokonaisuutta pidettiin ja miten paljon hyviä ideoita henkilökunnalla oli toiminnan kehittämiseksi. Henkilökunta ideoi esimerkiksi automaattisesti lähetettävän muistutustekstiviestin sokerirasitukseen osallistumisesta. Tällä hetkellä osallistuminen jää synnyttäneen muistin varaan. Työpajoissa kävi ilmi, että suosituksen mukaiseen kontrollisokerirasitukseen osallistutaan kohtalaisen harvoin osallistuneiden mukaan. Mielenkiintoista olisi tietää saadaanko muistutuksella aktivoitua osallistumista.

Useissa tutkimuksissa on havaittu sähköisten palveluiden parantavan raskausdiabeetikkojen hoitoon sitoutumista ja tätä kautta hoitotuloksia. (Bashshur, Shannon, Smith & Woodward 2015; Yang, Lo, He & Xiao 2018; Al-ofi, Mosli, Ghamri & Ghazali 2019; Sung, Lee, Pil Min & Park 2019; Lemelin, Paré, Bernard & Godboud 2020; Xie, Dai, Qin, Wu, Yang & Yu 2020; Crimmins, Ginn-Meadow, Jessel & Rosen 2020.) Mielenkiintoista olisi jatkossa tutkia voidaanko digitaalisella hoitoketjulla parantaa synnyttäneen sitoutumista raskaudenaikana opittuihin elämäntapamuutoksiin ja tätä kautta pienentää myöhempää sairastumisriskiä. Kehittämistyö ei pysähdy työn valmistuttua, vaan toimeksiantaja jatkaa digitaalisen hoitoketjun saattamista asiakastestaukseen sekä edistää jatkossa toimintamallin käyttöönottoa.

Kirjoittajat:
Päivi Soininen, YAMK-opiskelija, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla, Savonia ammattikorkeakoulu, paivi.soininen@edu.savonia.fi
Minna Kaija-Kortelainen, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, minna.kaija-kortelainen@savonia.fi

Lähteet:
American Diabetes Association 2021. Gestation diabetes. Gestation diabetes and a healthy baby? Yes! https://www.diabetes.org/diabetes/gestational-diabetes Viitattu 4.5.2021.

Al-ofi, Ebtisam A., Mosli, Hala H., Ghamri, Kholoud A. & Ghazali, Sarah M. 2019. Management of postprandial hyperglycaemia and weight gain in women with gestational diabetes mellitus using a novel telemonitoring system. Journal of International Medical Research 2019. Viitattu 4.5.2021.

Bashshur, Rashid L, Shannon, Gary W, Smith, Brian R. & Woodward, Maria A. 2015. The Empirical Evidence for the Telemedicine Intervention in Diabetes Management. Telemedicine Journal and ehealt. PDF-tiedosto. Julkaistu 17.2.2015. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4432488/ Viitattu 18.5.2021.

Crimmins, Sarah D., Ginn-Meadow, Angela, Jessel, Rebecca H. & Rosen, Julie A. 2020. Leveracing Technology to Improve Diabetes Care in Pregnancy. Clinical Diabetes 2020 Dec: 38 (5)

Edwards, Katie J., Bradwell, Hannah L., Jones, Ray B., Andrade, Jackie & Shawe, Jill A. 2021. How do women with a history of gestational diabetes mellitus use mHealth during and after pregnancy? Qualitative exploration of women’s views and experiences. Midwifery 98 2021. 102995. Viitattu 22.11.2021.

Huvinen, Hanna Emilia 2018. The heterogeneity of gestational diabetes and long-term effectsof lifestyle intervention among high-risk women. Academic dissertation.

IDF International Diabetes Federation 2021a. Gestational Diabetes. https://www.idf.org/our-activities/care-prevention/gdm Viitattu 4.5.2021.

International Diabetes Federation 2021b. Prevalence of gestational diabetes mellitus (GDM) %. https://www.diabetesatlas.org/data/en/indicators/14/ Viitattu 19.5.2021.

Koski, Sari & Koivusilta, Kia 2019. Raskausdiabetesselvitys 2019. Diabetesliitto 2019. PDF-tiedosto. Julkaistu 9.2.2021. https://www.diabetes.fi/files/10918/Raskausdiabetesselvitys_2019.pdf Viitattu 7.9.2021

Käypä hoitosuositus 2013. Raskausdiabetes. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 3.5.2021. https://www.kaypahoito.fi/hoi50068

Lemelin, Annie, Paré, Guy, Bernard, Sophie & Godbout, Arinane 2020. Demonstrated Cost-Effectiveness of a Telehomecare Program for Gestational Diabetes Mellitus Management. Diabetes Technology Therapeutics. Volume 22. Numeber 3. 2020. https://www.liebertpub.com/doi/pdf/10.1089/dia.2019.0259 Viitattu 18.5.2021.

Lietzén, Hanna 2020. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia raskausdiabeteksen hoidosta ja hoidon kehittämisestä Keski-pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä. Opinnäytetyö YAMK. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Mäki, Päivi, Kurki, Maija & Korhonen, Ulla 2020. Raskausdiabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon on keinoja – synnytyksen jälkeinen seurannan kehittäminen on tärkeää. THL:n blogi. https://blogi.thl.fi/raskausdiabeteksen-ehkaisyyn-ja-hoitoon-on-keinoja-synnytyksen-jalkeisen-seurannan-kehittaminen-tarkeaa/ Viitattu 3.5.2021.

Sirviö, Timo 2020. Mitä palvelumuotoilu on? Teoksessa: Sirviö, Timo & Ruotsalainen, Anna-Leena 2020 (toim.). Ihmislähtöinen sote. Palvelumuotoilun osaamiskokonaisuus.

Sung, Ji-Hee, Lee, Da Young, Pil Min, Kyoung & Park, Cheol-Young 2019. Peripartum Management of Gestational Diabetes Using a Digital Health Care Service: A Pilot, Randomized Controlled Study. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31587813/ Viitattu 18.5.2021.

Tiitinen, Aila 2020. Raskausdiabetes. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00168 Viitattu 3.5.2021.

WHO 2021. Diabetes. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/diabetes 19.5.2021.

Xie, Weihua, Dai, Pinyuan, Qin, Yu, Wu, Ming, Yang, Bingquan & Yu, Xiaojin 2020. Effectiveness of telemedicine for pregnant women with gestational diabetes mellitus: an updated meta-analysis of 32 randomized controlled trials with trial sequential analysis. BMC Pregnancy and Childbirth 2020 20/198. PDF-tiedosto. Julkaistu 2020. https://bmcpregnancychildbirth.biomedcentral.com/track/pdf/10.1186/s12884-020-02892-1.pdf Viitattu 18.5.2021.

Yang, Ping, Lo, Wenpin, He, Zong-lin & Xiao, Xiao-min 2018. Medical nutrition treatment of women with gestational daibetes mellitus by a telemedicine system based on smartphones. Journal and Gynaecology Research. Volume 44. Issue 7