Tutkimustiedot ovat olleet Suomessa hajallaan ja yhtenäisen käsityksen muodostamista siitä mitä tutkitaan, kuka tutkii ja kuka rahoittaa, on ollut hyvin vaikeaa muodostaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 2017 kunnianhimoisen hankkeen kerätäkseen kaiken suomalaisen tutkimustiedon yhteen valtakunnalliseen tutkimustietovarantoon, jolla pyritään vähentämään erillistä ja päällekkäistä raportointia eri järjestelmiin. Yhteen paikkaan kerättävät tiedot muodostavat kattavan kuvauksen Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja tarjoavat samalla tutkimustietoa avoimesti eri tahojen käyttöön. Tutkimustietovarannon tietoja pääsee katsomaan tiedejatutkimus.fi–palvelun kautta.
Hajanaiset tiedot yhteen paikkaan
Opetus- ja kulttuuriministeriö on aiemmin kerännyt tietoja erilaisissa tiedonkeruissaan. Suomalaisia tutkimustietoja on tallennettu mm. tieteenalakohtaisiin palveluihin, kansainvälisiin tietokantoihin, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden järjestelmiin, tutkimusaineisto- ja julkaisuarkistoihin, tutkimusrahoittajien järjestelmiin sekä kirjastojen tietokantoihin.
Tutkimustietovarantoon tuotavat tiedot voivat siis olla monenlaisessa muodossa ja monenlaisissa järjestelmissä, joten metatietojen ja linkittyvien järjestelmien yhteensopivuuden takaamiseksi tarvitaan monien toimijoiden yhteistyötä.
Tiede ja tutkimus.fi on ikkuna tutkimustietovarantoon
Tutkimustietovarantoa pääsee katsomaan tiedejatutkimus.fi-palvelun kautta. Palvelu avattiin vuonna 2020. Palveluun tuovat tutkimustietojaan yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimusorganisaatiot, yliopistosairaalat ja rahoittajat ja sen kautta löytyvät suomalaiset julkaisut, hankkeet, tutkimusaineistot, tutkimusinfrastruktuurit ja tutkimusorganisaatiot sekä tutkijat.
Tiede ja tutkimus.fi kertoo mitä tutkimusta Suomessa tehdään
Julkaisujen metatiedot tulevat Tiedejatutkimus.fi-palveluun selattavaksi VIRTA- julkaisutietopalvelun kautta. Ammattikorkeakoulut syöttävät oman organisaationsa julkaisujen tiedot Justus-palvelun kautta VIRTAan. Julkaisutietojen vieminen VIRTAan on ollut pakollista ammattikorkeakouluissa vuodesta 2012 lähtien ja kaikki VIRTAan viedyt julkaisut ovat nyt siis katsottavissa Tiedejatutkimus.fi-palvelun kautta.
Tiedejatutkimus.fi-palvelusta löytyy myös rahoittajien avoimia rahoitushakuja sekä rahoituspäätöksiä.
Rahoituspäätöstietojen myötä hanketietoja tulee mm. Suomen Akatemiasta ja Business Finlandista sekä useista säätiöistä. Myös Horizon2020-rahoitusohjelman suomalaiseen tutkimukseen myönnetyt rahoitustiedot ovat tiedejatutkimus.fi-palvelussa katsottavissa.
Tiedejatutkimus.fi-portaaliin on mahdollista tuoda tutkimusaineistojen metatietoja ja linkata varsinaiseen aineistoon, jonka voi myös lisensoida avoimesti käytettäväksi. Fairdata-työkalujen avulla tutkimusaineistoja voi tallentaa Ida-tutkimusdatan säilytyspalveluun. OKM tarjoaa Idan ja muut Fairdata-työkalut ammattikorkeakoulujen käyttöön.
Tutkimustietovarantoon kerätään myös kattava kuvaus Suomessa tarjolla olevasta tutkimusinfrastruktuurista joka edesauttaa niiden tehokasta käyttöä. Tutkimusinfrastruktuuriksi lasketaan kansallisesti merkittävät tutkimusvälineet, laitteistot, aineistot tai palvelut jotka voivat olla vain tutkimusyhteisön omassa tai esimerkiksi yrityksille suunnatussa toiminnassa.
Tiede ja tutkimus.fi kertoo, kuka tekee tutkimusta Suomessa
Tiedejatutkimus.fi-palveluun tietojaan tuovat organisaatiot ovat haettavissa palvelusta. Yhteystietojen lisäksi organisaationäkymien avulla voi jatkossa katsoa erilaisin tunnuslukusarjoin ja visuaalisin esityksin kuinka avoimen julkaisemisen osuus on organisaatiossa edennyt, mistä rahoituslähteistä rahoitus on peräisin tai vaikka mikä on ulkomaisen työvoiman osuus opetus ja tki –henkilötyövuosista organisaatiossa.
Tutkijoiden tietojen tuomista on valmisteltu jo jonkin aikaa. Henkilötietojen tuomisen vuoksi on ollut tarpeellista valmistella erillislaki tutkimustietovarannosta. Laki tutkimustietovarannosta määrittelee, millaisia tietovirtoja tutkimustietovarantoon kerätään, ja mikä tutkimustietovarannon suhde on muihin siihen vaikuttaviin lakeihin ja asetuksiin, kuten esimerkiksi tietosuoja-asetukseen.
Jokainen tutkija voi itse päättää kuinka laajasti haluaa julkaista tietoja itsestään. Tutkija voi hallinnoida omia tietojaan luomalla itselleen Orchid-tunnuksen. Tutkijaan linkittyvät tutkimustietovarantoon tuodut tiedot, kuten julkaisut, hankkeet ja aineistot, ovat julkisia. Niiden lisäksi tutkija voi kuvata omassa profiilissaan oman tutkimusalansa, affiliaationsa sekä koulutuksensa.
Tutkimustietovarantoon on mahdollista tuoda myös muita tutkijan tutkimusaktiviteetteja jotka voivat auttaa tutkijaa meritoitumisessa. Tutkimusaktiviteetteja voivat olla vaikkapa omasta alasta annetut haastattelut, saadut palkinnot ja nimitykset.
Omalla profiilillaan tutkijan on mahdollista tehdä oma osaamisensa näkyväksi ja yhteistyökumppaneiden löydettäväksi.
Kokonaiskuva suomalaisesta tutkimuksesta
Rahoittajien tiedot ja rahoitushaut ovat myös osa tutkimustietovarantoa. Nyt mukana ovat jo Suomen Akatemia, Business Finland ja Euroopan Unioni (Horizon) sekä joitakin pienempiä rahoittajia. Aurora-tietokantaa ollaan tuomassa osaksi tutkimustietovarantoa. Sen kautta mukaan tulee noin 450 rahoittajan tiedot. Rahoittajien tiedot linkittyvät hankkeiden rahoituspäätöksiin sekä tietoihin avoimista rahoitushauista, jotka nekin ovat löydettävissä Tiede ja tutkimus.fi –palvelun pääsivulta.
Tiede ja tutkimus.fi tarjoaa myös monenlaisia tilastotietoja ja yleistä kokoavaa tietoa suomalaisesta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä ja sen kehittymisestä. Samaan paikkaan kootut opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden kansallisten toimijoiden tutkimus-, selvitys- ja arviointiraportit suomalaisesta TKI-järjestelmästä vahvistavat kokonaisuuden parempaa kansallista koordinaatiota.
Tutkimustietovarannon kasvaessa myös aihemallinnusten avulla on mahdollista tunnistaa erilaisia tutkimustrendejä. Ensimmäinen pilotti on jo tehty noin 2000 hankkeen aineistolla. Aihemallinnusten ja koneoppimisen avulla tunnistetut avainsanat myös parantavat tiedonhaun mahdollisuuksia tutkimustietovarannosta.
Tiede- ja tutkimusuutiset pitävät ajan tasalla suomalaisessa tieteessä tapahtuvista asioista. Uutisia tuottavat tutkimusta tekevät organisaatiot ja rahoittajat. Uutisia voi seurata myös Twitterissä. Oman organisaation uutisia voi hakea uutisvirrasta.
Tutkimustietovarantoa ja Tiede ja tutkimus.fi -palvelua rakentaa OKM:n toimeksiantona CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Ohjauksesta vastaa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina tutkimusorganisaatioiden ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajat. Arene, Aapa ja AMKIT edustavat ammattikorkeakoulusektoria ohjausryhmässä.
Mira Juppi,
Tietopalvelupäällikkö, Savonia-amk
Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmän jäsen
Lisätietoa:
CSC – Tutkimustietovaranto, klikkaa tästä.
Hallituksen esitys laiksi tutkimustietovarannosta, klikkaa tästä.