Terveysalan ja kliinisen laboratoriotyön tulevaisuuden näkymät hyvinvointialueella koulutusiltapäivä järjestettiin 23.3.23 Savonian Kampussydämessä. Tapahtuma kokosi yhteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja ISLABin henkilöstöä sekä muita tapahtumasta kiinnostuneita.

Tapahtuman tarkoituksena oli koota alueen koulutuksen ja työelämän edustajia yhteen ja näin päästä vaihtamaan kuulumisia ja kuulla uusimpia, ajankohtaisia uutisia niin hyvinvointialueen kuin koulutuksenkin suunnalta. Tapahtumassa oli mukana myös yhdeksän kliinisen laboratorioalan näytteilleasettajaa: ISLAB, Medikro Oy, QIAGEN, Sarstedt Oy, Thermo Fisher Scientific Oy, Zenicor Medical Systems AB, Vingmed Oy, Roche Diagnostics Oy ja Reagena Oy. Näin tapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden puheenvuorojen ja kahvittelun lomassa tutustua myös eri laboratorioalan yritysten uusiin laitteisiin ja menetelmiin.

Tapahtumassa oli mahdollisuus myös testata omaa keuhkojen toimintaa Medikro Oy:n mikrospirometrialaitteella sekä mitata omaa kehonkoostumusta, tutustua virtuaaliteknologiaan Savonian XR-keskuksessa ja Bioanalytiikan tutkinto-ohjelman tiloihin. Tapahtuman järjesti Savon Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma ja Savon Bioanalyytikot ry.

Tapahtuma alkoi koulutusiltapäivän puheenjohtajan, Savonian lehtorin Anssi Mähösen ja Savon Bioanalyytikot ry:n puheenjohtajan Tero Hongiston tervetulotoivotuksella.

Ensimmäisenä hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen kertoi Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiasta. Esityksessä käytiin läpi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisia tavoitteita vuosille 2023–2026 sekä uuden hyvinvointialueen velvoitteita ja vastuita. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Korhonen toi esiin myös hyvinvointialueen haasteita. Pohjois-Savo on korkean sairastavuuden hyvinvointialue, jolla on merkittäviä hyvinvointivajeita. Väestö vähenee ja vanhenee sekä lisäksi hyvinvointialueella on pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategisia painopisteitä ovat asukkaat, palvelut, työntekijät, toimintaympäristö sekä talous.

Seuraavaksi Itä-Suomen yliopiston professori, ylilääkäri ja kliinisen lääketieteen johtaja Jarmo Jääskeläinen kertoi sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta hyvinvointialueella sekä Monialaisen käytännönoppimisen ja harjoittelun koordinaatiokeskuksen (MOK) toiminnasta ja tehtävistä. MOK koostuu erilaisista yksiköistä, jotka koordinoivat keskuksen toimintaa, pedagogista kehittämistä, opiskelijapalveluita sekä toiminnan arviointia ja jatkuvaa kehittämistä. Lisäksi MOK sisältää monialaisen käytännönoppimisen ja harjoittelun verkoston. MOK käy jatkuvaa vuoropuhelua ja toimiin yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa.

Savonian-ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Esa Viklund kertoi, miten Savonia-ammattikorkeakoulu on vastaamassa näihin edellä kuvattuihin hyvinvointialueen koulutustarpeisiin. Savonia tarjoaa laajaa ja monipuolista koulutusta niin tutkintokoulutuksessa, jatkuvassa oppimisessa kuin täydennyskoulutuksessa. Puheessa nousi esille koulutuksen pito- ja vetovoimat, olemassa olevien resurssien viisas käyttö ja yhteiskehittämisen merkitys suhteessa hyvinvointialueeseen ja muihin oppilaitoksiin. Vuosina 2016–2020 Savoniassa sote-alan kaikista tutkinnon suorittaneista 62 % on työllistynyt Pohjois-Savon alueelle, vastaavasti sairaanhoitajista 83 % ja bioanalyytikoista 42 %. Bioanalyytikkojen pientä osuutta selittää osin se, että Savonian bioanalytiikan tutkinto-ohjelma kouluttaa myös satelliittiopiskelijoita ympäri maata.

Tämän jälkeen Savonian bioanalytiikan lehtori, tutkinto-ohjelmavastaava Sanna Kolehmainen kertoi bioanalytiikan koulutuksesta. Savoniassa opiskelee noin 140 bioanalytiikan opiskelijaa ja vuosittain tutkinto-ohjelmassa aloittaa 50–60 uutta opiskelijaa.
Vuodesta 2014 alkaen bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa on toteutettu myös satelliittikoulutusmallia, jolla vastataan eri alueiden työvoiman tarpeeseen. Koulutusmalli on saanut paljon positiivista huomiota ja uusia satelliittikampuksia syntyy eri paikkakunnille. Noin kymmenen vuotta sitten aloitettiin ensimmäiset satelliittikoulutukset Kotkassa ja Lappeenrannassa. Kaiken kaikkiaan Savonia on kouluttanut bioanalyytikkoja kahdeksalle eri paikkakunnalle ympäri Suomen.

Lopuksi bioanalytiikan lehtori ja projektipäällikkö Anssi Mähönen vei kuulijat virtuaaliselle matkalle. Anssi Mähönen kertoi omassa puheessaan virtuaalisista perehtymis- ja oppimisympäristöistä työelämän ja koulutuksen yhteistyössä. Sosiaali- ja terveysalalla Savoniassa on useiden eri hankkeiden kautta kehitetty erilaisia virtuaalisia oppimis- ja perehtymisympäristöjä. Esimerkiksi Savonian bioanalytiikan tutkinto-ohjelman tiloista on tehty 360-kuvaukset, joiden avulla opiskelijat voivat tutustua tuleviin harjoitustöihin. Lisäksi yhteistyössä työelämän kanssa on kehitetty satelliittikoulutusmallia hyödyntäen virtuaali- ja XR-teknologiaan. Esimerkiksi Lappeenrannan HUS Diagnostiikka keskuksen tiloihin tehtiin 360-ympäristöt, VR-simulaatioita työprosesseista sekä testattiin älylasipohjaista prosessin ohjausta.

Tapahtuman yhteenvetona voidaan todeta, että uudet hyvinvointialueet ja erilaiset yhteiskunnan muutokset haastavat kehittämään koulutusta ja työelämää. Moniammatillinen yhteistyö ja yhteiskehittäminen alueen toimijoiden kanssa luovat kestävää pohjaa Pohjois-Savon veto- ja pitovoimalle.

Kirjoittajat:
Riitta Kiiskinen, päätoiminen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Sanna Kolehmainen, tutkinto-ohjelmavastaava, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anssi Mähönen, projektipäällikkö, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu