Biosfääri-hankkeessa tarkastellaan paikallisten yritysten tuotantojen sivuvirtoja ja selvitetään niiden jatkojalostusmahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseksi. Tuotannon sivuvirtoina syntyviä tuotteita ei haluta nähdä vain jätteenä, sillä ne voivat toimia arvokkaana raaka-aineena jollekin toiselle tuotteelle. Oikeanlaisen jatkojalostuksen avulla sivuvirroista on mahdollista luoda kaupallisia tuotteita ja sivuvirtana syntyvä ylimääräinen hukkatuote saa uuden käyttökohteen jonkin toisen tuotteen raaka-aineena. Samalla pystytään myös ehkäisemään jätteen syntymistä.

Iso-Kallan panimo Oy:llä syntyy oluttuotannon sivuvirtana mäskiä, jolle ei ole vielä löytynyt sopivaa hyötykäyttökohdetta, joten se toimitetaan biojätteenä biokaasulaitokselle. Mäski on hyvin ravintorikasta ja suurten panimoiden mäski menee pääasiassa eläinrehuksi. Pienten panimoiden mäskille on kehitetty erilaisia hyötykäyttövaihtoehtoja, kuten sen hyödyntäminen leipomossa.

Mäskin hyötykäytön vaihtoehtoja Pohjois-Savon alueella selvitettiin opinnäytetyössä, jossa kirjallisuusselvityksessä tutkittiin oluenvalmistusprosessia ja mäskin syntyä, mäskin säilömistä sekä erilaisia mäskin hyötykäyttökohteita Suomessa ja ulkomailla. Pilotointiosiossa testattiin mäskin säilyvyyttä erilaisilla säilöntäaineilla sekä valittiin sopiva hyötykäyttökohde mäskille ja testattiin sitä käytännössä eläinten rehuna maatilalla.

Laboratorio-olosuhteissa mäskiä säilöttiin kahdella eri säilöntäaineella; muurahaishappopohjaisella AIV 2 Plus Na sekä maitohappobakteeripohjaisella SILA-BAC Stabilizerilla. Säilömiskokeet toteutettiin kymmenellä näytteellä hapellisissa ja hapettomissa olosuhteissa (kuva alla).

Näytteet säilöttiin pimeässä kaapissa huoneenlämmössä. Toteutettujen laboratoriokokeiden perusteella pystyttiin toteamaan, että anaerobisessa olosuhteissa säilöttynä kumpikin säilöntäaine soveltuu mäskin säilömiseen. Vastaavasti nollanäytteet, joissa ei ollut säilöntäainetta lainkaan, homehtuivat muutamassa viikossa.

Pohjoissavolaista kohdemaatilaa eläintenrehun testauksena kartoitettiin yhdessä ProAgrian kanssa. Ensimmäinen erä mäskiä toimitettiin kohdetilalle syyskuussa 2021. Maatila on myös jatkossa kiinnostunut mäskin käytöstä eläinten rehuna, mikäli sitä muodostuu tasaisesti ja sillä voidaan kompensoida osittain eläinrehunosuus.

Lisää selvitystyöstä voit lukea Iinan opinnäytetyöstä klikkaamalla tästä.

Kirjoittaja:

Maarit Janhunen ja Harri Auvinen

Bio- ja kiertotalouden vahvuusala, Savonia-ammattikorkeakoulu