Biosfääri Pohjois-Savo hankkeessa testattiin ja demonstroitiin kesällä 2021 erilaisia sivuvirtoja maanparannusaineena. Pilottituotteiden toimivuutta testattiin astiamittakaavan demonstraatioissa kasvatuskokein käyttäen italianraiheinää viljelykasvina.
Kasvatuskokeiden tavoitteena on paikallisten Pohjois-Savossa syntyvien teollisuuden sivuvirtojen soveltuvuuden testaaminen kierrätyslannoitteiksi tai maanparannusaineiksi.
Kokeet toteutettiin ruukkumittakaavassa kaarikasvihuoneessa 6 l vetoisissa altakasteluruukuissa. Kokeissa testattiin teollisuuden tuhkia, biohiiliä, kompostoituja materiaaleja, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja biokaasuprosessin käsittelyjäännöstä.
Materiaalit sekoitettiin kahteen erilaiseen maalajiin, ja näin kaikista materiaaleista saatiin kaksi erilaista sarjaa. Tutkittavien materiaalien osalta ruukkujen ravinteet tasattiin erillisillä ravinneliuoksilla pääravinteiden osalta.
Tutkittavien materiaalien tuloksia verrataan nollasarjoihin, joiden ruukkuja ei lannoitettu ollenkaan. Sekä lisäksi vertailuastiana käytettiin ruukkuja, joissa on naudan lietelantaa ja salpietaria, jotka vastaavat tyypillisimpiä maatalouden peltolannoitteita. Italianraiheinän kylvöasteena käytettiin 20 kg/ha.
Kesän aikana ruukuista kerättiin neljä satoa. Sadosta määritettiin tuore- ja kuivapaino sekä itävyysaste. Kuivapainon määritystä varten sato kuivattiin lämpökaapissa.
Kasvatuskokeet aloitettiin kesäkuun alussa ja ensimmäisen sadon kasvaminen vei aikaa lähes kuukauden. Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen kasvu alkoi selvästi kiihtyä monissa sarjoissa, ja parhaimmat sadot kerättiinkin toisesta ja kolmannesta sadonkorjuusta. Neljäs eli viimeinen sadonkorjuu ajoittui elo-syyskuun vaihteeseen ja kasvu oli alkanut hidastua sään viilentymisen takia.
Eri sarjojen välillä oli paljon vaihtelua sadon määrässä, mutta myös jopa sarjan sisällä saattoi olla huomattavaa vaihtelua itävyydessä ja sadon määrässä. Tulosten perusteella arvioidaan, vaikuttivatko eri materiaalit italianraiheinän sadon määrään ja laatuun sekä arvioidaan, kertyykö testattavista materiaaleista maa-ainekseen haitta-aineita.
Tulosten käsittely ja analysointi on vielä kesken.
Kasvatuskokeiden tulosten pohjalta tarkoituksena on myös mahdollisesti valmistaa ja kaupallistaa potentiaalisia kierrätyslannoitteita tai maanparannusaineita.
Kirjoittajat:
Maarit Janhunen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Harri Auvinen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Henna Hyttinen, Savonia-ammattikorkeakoulu
