Kyllä, me tarvitsemme vaatteita. Vaatteille on olemassa oikea tarve. Vaatteita tarvitaan lämmittämän meitä pakkasella, suojaamaan sateelta ja auringolta. Tämän lisäksi vaatteet ovat erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme, ja niistä on tullut meille tärkeä itseilmaisun väline (Ellen MacArthur Foundation 2017.)  Vaatteet voivat myös kertoa kantajansa arvoista, ryhmään kuulumisesta tai ammatillisesta identiteetistä (Piipponen 2019.) Vaikka vaatteiden tarve on perusteltua, jokin nykyisessä vaatebisneksessä on kuitenkin pahasti pielessä.

Vaateteollisuuden vastuullisuushaasteet

Vaateteollisuuteen linkittyvissä keskusteluissa nostetaan esiin useita sosiaalisen ja ympäristövastuun ongelmia. Vaateteollisuuden ympäristöongelmat liittyvät energian, veden ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön. Sosiaalisen vastuun yhteydessä puhutaan hikipajoista, joissa vaatteita valmistetaan epäinhimillisissä oloissa nälkäpalkalla. Rana Plazan tuhoisasta onnettomuudesta, jossa vaatetehtaan romahduksessa kuoli yli 1000 ihmistä, on jo kymmenen vuotta. Mutta olemmeko oppineet mitään? Vaatetrendit vaihtuvat jatkuvasti ja pikamuotikaan ei enää riitä, vaan puhutaan jo ultrapikamuodista. Näyttää siltä, kuin meihin olisi sisäänrakennettu riippuvuus vaatteisiin. Vaikka tarvitsemme vaatteita, tarvitsemmeko niitä niin paljon? Onko kuluttajien aika herätä ja siirtyä pikamuotikulttuurista vastuulliseen vaatteiden kuluttamiseen?

Kuluta harkiten

Mitä vastuullinen vaatteiden kuluttaminen sitten on? Vaateostosta harkitessa ensimmäinen ajatus tulisi olla, että tarvitsenko tätä vaatetta oikeasti. Vaatteita tulisi ostaa vain oikeaan tarpeeseen, ei pelkästään huvin vuoksi. Jos vaatteelle on oikea tarve, sitä ei tarvitse ostaa uutena. Kirpparit ovat jo pitkään olleet suosittuja ostospaikkoja esimerkiksi lapsiperheiden keskuudessa. Nykyään Second hand -verkkokaupat tarjoavat kuluttajille helpon tavan kierrättää vähälle käytölle jääneet vaatteet. Jotkut yritykset myös tarjoavat kuluttajille tuotteiden takaisinostopalvelua. Ostaminen ei myöskään ole aina ainoa vaihtoehto vaan vaatteen voi vuokrata tai lainata vaikka kaverilta. Miksi ostaa kallista juhlapukua kaappiin pölyttymään, jos se on mahdollista vuokrata kohtuulliseen hintaan?

Jos vaate on pakko ostaa, niin se kannattaa hankkia vastuulliselta toimijalta. Outi Pyy (2021) on muotoillut vaatteiden vastuullisen hankintajärjestyksen näin:

1. osta käytettynä
2. osta Suomessa valmistettua
3. osta suomalaisen yrityksen tuote, joka on valmistettu EU-alueella
4. osta suomalaisen yrityksen laadukas tuote, joka on valmistettu EU-alueen ulkopuolella
5. osta vastuullisen ulkomaisen valmistajan tuote suomalaisesta verkkokaupasta
6. osta vastuullisen ulkomaisen valmistajan tuote ulkomaalaisesta verkkokaupasta
7. osta halpamerkin tuote suomalaisesta kivijalkaliikkeestä
8. osta halpamerkin tuote ulkomaisesta verkkokaupasta

Käytetyn tuotteen jälkeen Suomessa valmistettu vaate on vastuullisin hankinta. Miksi vaatteissa sitten kannattaa suosia suomalaista? Suomessa valmistetut tuotteet ovat yleensä laadukkaita ja eettisesti valmistettuja. Suomalaiset vaatebrändit tunnetaan ajattomasta ja kestävästä vaatesuunnittelusta. On myös helppo luottaa, että vaatteen valmistus on kaikin puolin eettistä, kun tuotantoa on mahdollista päästä katsomaan tarvittaessa paikan päälle. Suomalaisena tulisi myös suosia kotimaista siitäkin syystä, että tuemme samalla suomalaisten työpaikkoja. Kun tuote on valmistettu EU-alueella, on tuotannon läpinäkyvyyttä vielä suhteellisen helppo seurata. Hankintajärjestyksessä edetään seuraavaksi laadukkaisiin tuotteisiin verraten suomalaisten ja ulkomaalaisten verkkokauppojen paremmuutta. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, ettei koskaan kannata ostaa halpaa tuotetta, se ei ole ikinä vastuullinen valinta.

Sertifikaatit vastuullisuuden varmistajana

Miten sitten on mahdollista varmistaa tuotteen eettisyys ja ekologisuus? Vaateteollisuudessa paljon käytetty BSCI-sertifiointijärjestelmä on yksi yleisimmin käytetty sosiaaliseen vastuun vastuullisuusaloite, jolla voidaan varmentaa yritysten sosiaalisen vastuun taso (Eetti 2009.) On olemassa myös muita tunnettuja auditointi ja sertifiointijärjestelmiä, kuten BCI, GOTS ja Reilu Kauppa, joilla voidaan varmentaa tuotteiden eettisyys, mutta ne kattavat myös ympäristövastuun näkökulman. Nykypäivänä kuluttajaa voivat hämätä erilaiset vihreät väittämät, joita jokaisessa tuotteessa tuntuu olevan, vaikka tuotteen ekologisuudelle ei välttämättä löydy oikeita perusteluja. Viherpesu yritetään saada kuriin tulevaisuudessa lainsäädännöllä, jolla tullaan puuttumaan yritysten harhaanjohtavaan vastuullisuusmarkkinointiin.

Onko materiaalilla väliä?

Vaatteiden materiaalivalinnoilla on iso merkitys muun muassa ilmastoon. Jos kaikki neitseelliset materiaalit korvattaisiin kierrätysmateriaaleilla, on mahdollista vähentää kasvihuonepäästöjä huomattavasti (Finnwatch 2022.) Kuluttajana tulisi siis suosia kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Kierrätysmateriaalia on pitkään pidetty laadultaan huonompana kuin neitseellistä materiaalia, mutta kuidun valmistustekniikoiden kehittyessä laadussa ei ole nykyään juurikaan eroa. Vaatemateriaaleja kehitetään jatkuvasti ja Suomessa on meneillään useampi kehityshanke uusien kuituinnovaatioiden ympärillä. Uudet kuituinnovaatiot perustuvat biopohjaisiin ratkaisuihin ja raaka-aineena voidaan käyttää suomalaisesta metsästä saatavaa selluloosaa tai mitä tahansa muuta selluloosapohjaista ainesta (Heino ym. 2020.)

Vaatehuollon merkitys

Vastuulliseen kuluttamiseen kuuluu myös oikeaoppinen vaatehuolto. Oikein huollettuna vaatteet kestävät pidempään käytössä. Pesuohjeiden noudattaminen on hurjan tärkeää, koska laadukkaankin vaatteen saa nopeasti pilalle pesemällä sen väärin. Kuluttajat myös pesevät vaatteita turhan usein, joskus voi riittää pelkkä tuuletus tai tahran paikallinen poisto. Vaatehuollon lisäksi on syytä muistaa, että vaatteen voi myös korjata ja näin pidentää vaatteen elinkaarta. Lempivaatteista kannattaa pitää huolta, jotta ne palvelisivat meitä mahdollisimman pitkään.

Kun on aika luopua vaatteesta

Joskus käy kuitenkin niin, että vaate ei enää sovi tai sillä ei ole käyttöä. Ehjä vaate kuuluu vaatekierrätykseen tai sen voi myydä eteenpäin esimerkiksi kirpputorilla. Kuluttajan on syytä muistaa, että tekstiilijätteen keräykseen tuli lakimuutos 1.1.2023 alkaen ja kaikki tekstiilijäte tulee lajitella erikseen. Tämä tarkoittaa sitä, että poistotekstiilit tulee kierrättää eivätkä ne ole enää sekajätettä. Poistotekstiilit päätyvät uudelleenkäyttöön, kun niistä valmistetaan esimerkiksi lankaa, josta voidaan valmistaa uusia vaatteita. Suomi toimii edelläkävijänä erilaisten tekstiilinkierrätysratkaisujen kehittämisessä. Suurin hanke tällä hetkellä on Paimioon vuonna 2021 avattu poistotekstiilien käsittelylaitos.

Mitä on vaatteiden vastuullinen kuluttaminen?

Vastuullinen kuluttaminen on yksinkertaisesti parempien valintojen tekemistä. Valintoja siitä, onko uuden ostaminen pakollista vai löytyykö esimerkiksi käytetty vaihtoehto. Valintoja siitä, ostetaanko kotimainen vai ulkomainen tuote. Vastuullinen kuluttaja tutkii myös, löytyykö tuotteen takaa sertifiointia tai onko materiaali kierrätettyä. Hän myös huoltaa ja korjaa vaatteensa sekä huolehtii vaatteen elinkaaren päättyessä, että se kierrätetään oikeaoppisesti.

Kirjoittaja:

Laura Kouvalainen, liiketoiminnan kehittämisen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Eetti Ry 2009. BSCI – yritysjohtoinen vastuualoite. Verkkojulkaisu. https://eetti.fi/2009/11/16/blog-bsci-yritysjohtoinen-vastuualoite/. Viitattu 17.5.2023.

Ellen MacArthur Foundation, 2017. A New Textiles Economy: Redesigning fashion’s future. Verkkojulkaisu.https://emf.thirdlight.com/file/24/uiwtaHvud8YIG_uiSTauTlJH74/A%20New%20Texti-les%20Economy%3A%20Redesigning%20fashion%E2%80%99s%20future.pdf. Viitattu 15.5.2023.

Finnwatch 2022. Mitä pikamuodin jälkeen? Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vaate- ja tekstiili-teollisuudessa. Verkkojulkaisu. https://finnwatch.org/images/reports_pdf/Mita_pikamuodin_jal-keen__-raportti_3.pdf. Viitattu 17.5.2023.

Heino, Anna, Markkula, Annu, Saario, Mari, Sihvonen, Heli, Ylimäki, Laura, Kamaja, Mari, Mikkonen, Hanne & Mäki, Satumaija 2020. Hiilineutraali tekstiiliala – tiekartta. Verkkojulkaisu. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/stjm/uploads/20200610133352/STJM-Hiilineutraali-tekstiiliala-tiekartta_FI-NAL.pdf. Viitattu 18.5.2023.

Piipponen, Sarita 2019. Vaatteilla viestitään arvoja ja identiteettiä – ”Emme voi koskaan olla vuorovaikuttamatta lainkaan”. Verkkojulkaisu. https://moreenimedia.fi/2019/03/11/vaatteilla-viestitaan-arvoja-ja-identiteettia-emme-voi-koskaan-olla-vuorovaikuttamatta-mitaan/. Viitattu 16.5.2023.

Pyy, Outi 2021. Mikä on vastuullisuuden minimi? Verkkojulkaisu. https://outilespyy.com/mika-on-vastuullisuuden-minimi/. Viitattu 16.5.2023.