Covid -19 pandemia on kuormittanut Suomessa suun terveydenhuoltoa rajusti, varsinkin julkisen terveydenhuollon puolella. Hoitovelka on kasvanut ja työpaine kasvanut varsinkin hammaslääkäreiden keskuudessa, joiden kokemus hyvän hoidon antamisen riittämättömyydestä on lisännyt työuupumusta. Myös nuorten hammaslääkärien antama arvio työn jaksamisesta ja uupumuksen lisääntymisestä on huolestuttavaa. Moni arvioi, ettei välttämättä jaksa työskennellä hammaslääkärinä kokopäiväisesti eläkeikään saakka. (Suomen Hammaslääkäriliitto ry 2021.) Suun terveydenhuollossa työuupumus on myös muiden ammattiryhmien keskuudessa monelle tuttua.

Hakanen ja Kaltiainen (2019) tekivät Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa 2019 -seurantatutkimuksen. Kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuisessa tutkimuksessa selvitettiin vuosien 2003–2019 välillä laajasti suomalaishammaslääkäreiden työhyvinvointia, terveyttä ja työkykyä, sekä heidän näkemyksiänsä työn voimavaroista, vaatimuksista ja muutoksista. Jo vuodesta 2003 työuupumus on ollut selkeästi yleisempää hammaslääkäreiden keskuudessa kuin suomalaisten työikäisten keskuudessa yleensä.

Vuonna 2019 kaikista hammaslääkäreistä 3 % koki vakavaa työuupumusoireilua ja lievää oireilua 43 %. Hammaslääkäreistä oli 54 % ilman uupumusoireita tutkimuksen päättyessä vuonna 2019, kun edellisessä tutkimuksessa vuonna 2014 heitä oli 60 %. Työskentely-ympäristö vaikutti uupumukseen, sillä julkisella sektorilla työskentelevistä hammaslääkäreistä 56 % koki lievää tai vakavaa työuupumusta, yksityissektorilla vastaavan luvun olleessa 30 %. Väsymystä esiintyi jopa 72 % julkisen sektorin hammaslääkäreistä, ja vähintään kerran viikossa kroonista väsymystä koki 24 %. Yksityissektorilla vastaavat luvut olivat pienemmät, 48 % ja 11 %. Vuokratyövoimana työskentelevistä hammaslääkäreistä peräti 65 % koki työuupumusta, kuudella prosentilla uupumus oli vakava-asteista.

Työn kuva muuttuu ja se vaikuttaa työn kuormittavuuteen

Enää ei riitä, että suun terveydenhuollon työntekijä on kädentaidoiltaan taitava kliinistä työtä suorittaessaan. Osa työstä on muuttunut digitalisaation myötä näyttöpäätetyöksi. Kirjaaminen vaadittujen ohjeiden mukaisesti vie varsinaisen potilastyöajan lisäksi ison osan työaikaa. Vastaanottojen keskittyessä suurten omistajaketjujen alle kiire ja tuloshakuisuus on lisääntynyt vastaanotoilla. Kustannusten nousu näkyy materiaalien kallistumisena ja suoraan asiakashinnoissa. Lisäksi pienten paikkakuntien rekrytointihaasteet kuormittavat henkilöstöä, kun palveluita pitäisi pystyä tarjoamaan asiakkaille mahdollisimman laajoilla aukioloajoilla.

Hoitotyössä henkilöstö työskentelee omalla persoonallaan ja työn on katsottu olevan jollain tasolla kutsumustyö. Voimakas velvollisuudentunto ja ylisitoutuminen altistavat kuormittumiselle. Tämä puolestaan johtaa pitkäaikaiseen epätasapainoon työn ja henkilökohtaisen elämän välille. Myös hoitotyön erityispiirteet, kuten työssä esiintyvät jatkuva muutos, kiire, asiakkaiden kasvavat odotukset, tulosvelvoitteet, palveluiden tuotteistaminen ja näiden myötä vähenevä työn autonomisuus kuormittavat työtekijöitä. Työn sosiaalinen luonne on kuitenkin nostettu hoitotyön perimmäiseksi kuormitustekijäksi. (Ahola & Hakanen 2010.) Potilaan luottamus kuitenkin kasvaa hoitokäyntien yhteydessä. Persoonallisuudet vaikuttavat luottamuksen rakentamiseen, sillä kaikkien potilaiden kanssa luottamussuhdetta ei synny.

Suun terveydenhoitoala on työnä haastavaa, sillä työhön liittyviä stressitekijöitä on runsaasti. Nirosen (2023) opinnäytetyössä selvitettiin suun terveydenhuollon henkilöstön työperäisen uupumisen syitä ja sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut tilanteeseen. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Mikä työssä uuvuttaa tai sille altistaa?

Tutkimusten mukaan (mm. Arwa ym. 2022; Haslam ym. 2022; Yingying ym. 2022) suun terveydenhuollossa pitkäaikainen altistuminen pitkäaikaisille stressitekijöille, kuten pelkopotilaille, yksintyöskentelylle, epäergonomisille työasennoille sekä vaativille, tarkkuutta vaativille työtehtäville, kohottavat riskiä emotionaaliseen uupumiseen, työhön kyynistymiseen ja omien henkilökohtaisten saavutusten vähättelyyn. Nämä työuupumuksen merkit aiheuttavat välinpitämättömyyttä työtehtäviä ja potilaita kohtaan, joka puolestaan nostaa riskiä hoitovirheisiin. Työkokemusvuosien määrä vaikuttaa myös altistavasti, kuten sukupuolikin. Huomattavaa on, että kaikki nämä edellä kuvatut tekijät pysyivät samoina silloinkin, kun vertailtiin työympäristönä yksityistä ja julkista sektoria (Hakanen & Kaltiainen 2019).

Jos verrataan suun terveydenhuollon hoitohenkilöstön tuloksia tuoreeseen (2023) Miten Suomi voi? -tutkimukseen, jossa tutkittiin yleisesti työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia, ikä nousi myös altistavaksi tekijäksi. Nuoremmat työntekijät kokivat heikommin työn imua, korkeampaa työuupumusoireilua ja työssä tylsistymistä. Nuoremmalla iällä oli yhteys myös pienempiin työstä saataviin vastineisiin, kuten esimerkiksi tunnustukseen ja arvostukseen sekä tuloihin ja työsuhde-etuihin. Nuori ikä oli yhteydessä heikompaan työhyvinvointiin, mutta toisaalta myös vahvempaan luottamukseen ja luottamuksen vahvistumiseen esihenkilöä kohtaan. (Kaltiainen & Hakanen 2023.)

Stressitekijöiden monenlaiset oireet

Altistuminen stressitekijöille aiheutti suun terveydenhuollon hoitohenkilöstölle niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita jo ennen koronaa ja sen aikana. Oireet vahvistuivat koronan vaikutuksesta. Fyysisistä oireista jatkuva väsymys, päänsärky ja unettomuus heijastelivat emotionaalista uupumusta. Psyykkisistä oireista huoli ja ahdistus sekä masennusoireet tai jopa itsemurha-ajatukset olivat erittäin yleisiä, ja ne korostuivat emotionaalista uupumista kokeneilla.

Työn imu ja työkyky heikentyivät ajasta ennen koronaa. Työuupumusoireilu on yleisempää kuin ennen koronaa. Lisäksi työnimu ja työkyky vähenivät sekä työuupumusoireet lisääntyivät iästä riippumatta. Kuitenkin nuorten aikuisten (alle 36-vuotiaat) työhyvinvointi on edelleen muita heikompaa ja työuupumusoireita on enemmän kuin vanhemmilla. (Hakanen ym. 2022; Kaltiainen & Hakanen 2023.) Tulokset olivat samankaltaisia, vaikka työskentelyala ja maa olisi eri.

Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä?

Tilanteen ennaltaehkäisemiseksi ja helpottamiseksi stressinhallinnalla on suuri merkitys. Johdon ja esihenkilön rooli yhdessä työterveyshuollon kanssa ovat tärkeässä osassa, sillä heidän tulee olla tilanteen tasalla työntekijöiden työssäjaksamiseen liittyvissä asioissa. On hyvä osata ottaa tilanne puheeksi jo ennen kuin tilanne pääsee pitkittymään ja kehittymään uupumukseen saakka. Työympäristön kehittäminen ja työtyytyväisyyden lisääminen esimerkiksi työaikaa mukauttamalla voi vähentää uupumukseen johtavia syitä ja ehkäistä työuupumusta.

Kirjoittajat :

Karoliina Nironen, suuhygienisti (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu 

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master school 

Lähteet:

Ahola, Kirsi & Hakanen, Jari 2010. Terveysammattilaisten työuupumus: erityisenä haasteena vuorovaikutus auttamistyössä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 126 (18), 2139–2146.

Arwa U., Alsaggaf, Mohammad, Bustani, Mushriq, Abid, Faisal, F. Hakeem & Hassan, Abed 2022. Burnout assessment among academic dental staff during COVID-19: Data from Arab countries. Journal of Dental Education, Jul 3. https://doi.org/10.1002/jdd.13023.

Hakanen, Jari & Kaltiainen, Janne 2019. Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa 2019: 16 vuoden seurantatutkimus 2003–2019. Työterveyslaitos: Suomen Hammaslääkäriliitto ry.

Hakanen, Jari, Kaltiainen, Janne & Mäkiniemi, Jaana-Piia 2022. Miten Suomi voi -tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen kesään 2022 mennessä. Työterveyslaitos.

Haslam, S. Kimberly, Wade, Alma, Macdonald, Lindsay K., Johnson, Jennifer & Rock, Leigha D. 2022. Burnout syndrome in Nova Scotia dental hygienists during the COVID-19 pandemic: Maslach Burnout Inventory. Canadian Journal of Dental Hygiene 56 (2), 63–71.

Kaltiainen, Janne & Hakanen, Jari 2023. Miten Suomi voi -tutkimustulokset 9.3.2023. Työterveyslaitos.

Nironen, Karoliina 2023. Suun terveydenhuollon hoitohenkilöstössä esiintyvä työperäinen uupumus; kuvaileva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Suomen Hammaslääkäriliitto ry 2021. Koronakriisin kasvattama hoitovelka ja työpaine kuormittamat hammaslääkäreitä.

Yingying, Zhang, Li, Yan, Heiqing, Long, Lu, Yang, Jing, Wang, Yiyun, Liu, Juncai, Pu, Li, Liu, Xiaogang, Zhong & Jin, Xing 2022. Occupational Differences in Psychological Distress Between Chinese Dentists and Dental Nurses. Frontiers in Psychology 13. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.923626.