Terveysteknologialla on merkittävä rooli terveydenhuollossa ja toimiala on jatkuvassa kasvussa. Määritelmiä terveysteknologiasta on useita ja se voi käsittää muun muassa seuraavat osa-alueet: diagnostiikka, laboratorioratkaisut, monitorointi, kuvantaminen, biomateriaalit, genomiikka, robotiikka, tekoäly, digitaaliset palvelut ja hoidossa käytettävät laitteet. (Terveysteknologia ry – Healthtech Finland 2022.) Tiukimman määritelmän mukaan terveysteknologiaa ovat EU:n lääkintälaiteasetuksen 2017/745 (engl. Medical Device Regulation, MDR) ja IVD-asetuksen 2017/746 (engl. In Vitro Diagnostics, IVD) mukaiset lääkinnälliset laitteet, kuten esimerkiksi MRI-laitteet, hengityskoneet, uniapnean hoidossa käytettävät CPAP-laitteet, EKG-laitteet, lääkeannostelurobotit, endoskoopit, verenpainemittarit ja laastarit.

Terveysteknologian toimiala on myös tärkeää Suomen taloudelle. Vuonna 2021 terveysteknologian vienti oli 2,5 miljardia euroa ja erityisesti laboratoriodiagnostiikan vienti kasvoi koronapandemian myötä. Terveysteknologia on tuonut viimeisen 20 vuoden aikana ulkomaankauppaan 15 miljardin ylijäämän. (Terveysteknologia ry – Healthtech Finland 2021.) Vientiluvut perustuvat Tullin tilastoihin, jonka vuoksi tarkkaa lukua terveysteknologian viennistä on haastavaa määrittää. Vientilukujen täsmällisyyttä vaikeuttaa myös terveysteknologian määritelmän haastavuus eli toisin sanoen se, mitkä laitteet luetaan kuuluvaksi terveysteknologiaan ja mitkä ovat vähemmän säänneltyä hyvinvointiteknologiaa. Perinteisesti terveysteknologian vienti on koostunut isojen yritysten viennistä, joten pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa osuuttaan. Terveysteknologia-ala työllistää Suomessa noin 13 000 ihmistä (Terveysteknologia ry – Healthtech Finland 2022), joten kyse on merkittävästä toimialasta.

Terveysalan yrityksissä tutkimuslähtöisten innovaatioiden merkitys on huomattavaa. Tutkimusryhmien ja tutkijoiden tuote- ja palveluidean kaupallistamisen valmisteluun tarkoitetun Research to Business -rahoituksen (Business Finland 2022) avulla on onnistuttu tuottamaan monta menestynyttä yritystä. Esimerkkejä suomalaisista terveysteknologiayrityksistä ovat muun muassa: infektiotautien diagnostiikkaa kehittävä Mobidiag Oy, silmänpohjakameroita valmistava Optomed Oyj, silmänpaineen mittausteknologiaa valmistava Revenio Group Oyj, hammashoitoteknologiaa valmistava Planmeca Oy ja hampaiden ja kasvojen alueen kuvantamislaitteita valmistava PaloDEx Group Oy. Terveysteknologia-alan yrityksiä on Suomessa noin 400 (Health Capital Helsinki 2021).

Terveysteknologia-alan nykytila ja tulevaisuus

Terveysteknologia-alan ja laajemmin terveysalan nykytilasta, tulevaisuudennäkymistä, kasvumahdollisuuksista ja investoinneista keskusteltiin Kasve Oy:n järjestämässä Terveysteknologia-alan tulevaisuus -tilaisuudessa, joka järjestettiin 23.9.2022 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa. Tilaisuuteen oli kutsuttu puhujiksi Terveysteknologia ry – Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen, Innovestorin partneri Pekka Simula, VTT:n Vice President, Sensing solutions Kari Rönkä ja Rokote Laboratories Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuija Keinonen sekä Adamant Healthin perustajat Paulus Carpelan ja Saara Rissanen.

Vuonna 2014 julkistettu Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia on keskeisessä roolissa terveysteknologian toimialalla. Business Finlandin terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvät ohjelmat kuten Smart Life Finland ovat olleet monille yrityksille tärkeitä. Esimerkiksi Health Tuesday -tapahtumat ovat tarjonneet luontevan tavan pysyä mukana terveysalan kehityksessä, ja yrityksille ne ovat tarjonneet hyvän kanavan edistää oman yrityksen tunnettuutta. Nykyiset ohjelmat kuitenkin päättyvät vuoden lopussa, joten tarve uusille terveyteen ja hyvinvointiin keskittyville ohjelmille on olemassa. Terveysala tarvitsee näitä ohjelmia, jotta yritykset saavat käyttöön erilaisia palveluja ja jotta ala kehittyy.

Yhtenä haasteena monille terveysalan yrityksille on rahoituksen saatavuus ja erityisesti startupit kokivat tarvitsevansa pikaisesti uutta rahoitusta heti tai vuoden sisällä (Health Capital Helsinki 2021). Suomalaiset yritykset ovat saaneet viime vuosina melko hyvin rahoitusta, mutta isossa kuvassa yhtenä haasteena ulkomaisen rahan saamiseksi on niin sanottujen lead investorien puute. Tässä yhteydessä lead investorilla tarkoitetaan rahoitusprosessia vetävää sijoittajaa, joka toimii linkkinä sijoittajien ja yrityksen välissä. Haasteena on myös pääomasijoittajien sijoitushorisontti, joka on usein noin 10 vuotta. Terveysalan innovaatioiden, kuten uusien lääkkeiden kehittäminen kestää vuosia ja siten monesti ne vaativat pidempää, esimerkiksi 15 vuoden sijoitushorisonttia.

Tilaisuuden puhujat toivat esille, että sote-uudistuksesta selviäminen edellyttää panostusta siihen, että painopistettä hoidosta voitaisiin siirtää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja myös tässä teknologialla on roolinsa. Globaaleilla markkinoilla toimivilla terveysteknologiayrityksillä on mahdollisuus vahvistaa potilasturvallisuutta, hillitä terveydenhuollon globaalisti kasvavia menoja ja kasvaa menestyneiksi yrityksiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Planmeca Groupin liikevaihto, joka oli vuonna 2021 yhteensä 1,2 miljardia euroa (Planmeca 2022).

Kirjoittaja:

Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
p. 050 537 0525
juhamatti.huusko@savonia.fi

Tämä artikkeli on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa LEAP – Kasvuhakuisten pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen-hanketta (S22661), jonka toteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari. Osarahoittajana ja yhteistyökumppanina toimii Business Kuopio.