Savonia-artikkeli: Sujuvaa arkea työterveyshuoltoon – uutta toimintakäsikirjaa luomassa
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Uudet hyvinvointialueet ovat toimineet reilun vuoden ajan. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja palveluja tarkastellaan kriittisesti resurssien, talouden ja toiminnan näkökulmista. Yksityissektori toteuttaa osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja työterveyshuollon kokonaisuudessaan. Yksityissektorilla kilpailu on kovaa ja pärjäämisen edellytyksenä ovat laadukkaat palvelut, jotka ovat suunnitelmallisia ja ennakoitavia. Kantasen (2024) opinnäytetyössä selvitettiin toimintajärjestelmän ja toimintakäsikirjan merkitystä työterveyshuollon toiminnassa.
Laatu työterveyshuollossa
Työterveyshuolto on kumppani, joka tukee ja auttaa yritystä pääsemään asettamiinsa liiketoimintatavoitteisiin tukemalla henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia. Työterveyshuoltopalvelut kuuluvat osaksi yrityksen toimintaa. Työterveyshuollon rooli ja toiminnan tavoitteet vaihtelevat eri yrityksissä, koska ne syntyvät yrityksen tarpeista sekä erilaisten säädösten ja lain asettamista vaatimuksista. (Kurppa ym. 2014, 108–112.).
Keskeistä laadukkaassa työterveyshuollon toiminnassa ovat suunnitellut ja kullekin yritykselle asianmukaiset työterveystoimet, joihin työterveyshuoltolaki velvoittaa. Laatua tarkastellaan aina sekä yrityksen että työterveyshuollon yksikön näkökulmista. Laatutyötä kannattaa tehdä systemaattisesti ja huomioida esimerkiksi työterveyspalveluiden määrään, järjestämiseen, sisältöön ja saavutettavuuteen liittyviä seikkoja. Systemaattiseen laatutyöhön tarvitaan avuksi toimintajärjestelmää ja konkreettinen toimintakäsikirja. (Michelsen & Uitti 2014, 119–120.)
Konkreettinen toimintakäsikirja laadun ohjaajana
Laadunhallinnan haasteita ovat Hyvösen (2022, 38) mukaan ajanpuute, maailman tilanteen epävakaus ja suuri hallittavien asioiden määrä. Kantasen (2024) opinnäytetyö vahvisti, että juuri näistä syistä myös hyvin kokenut ja pitkäaikainen työterveyshuollon henkilöstö kaipaa toimintansa tueksi ohjeita ja neuvoja, joita päivitetään säännöllisesti. Usein nämä toimintaohjeet on koottu toimintakäsikirjaan. Toimintakäsikirjassa olisi tärkeää löytää sellainen konkretian taso, joka ei vaadi jatkuvaa päivittämistä (Lecklin 2002, 34), koska maailma muuttuu koko ajan ja jatkuva tietojen päivittämisen tarve (Hyvönen 2022, 38) saattaa muodostua yrityksissä mahdottomaksi.
Työterveyshuollon yksikön omien tarpeiden pohjalta koostettu toimintakäsikirja on väline, jonka avulla asiakasyrityksille voidaan taata laadukkaat työterveyshuollon palvelut. Kantasen (2024) tutkimuksessa tuli selkeästi esille, että opinnäytetyöhön osallistunut työterveyshuollon yksikkö kaipasi toimintakäsikirjaa, joka mahdollistaa sujuvan arjen toteutumisen. Toimintakäsikirjan toivottiin olevan hyvin laaja-alainen ja sisällöltään kattava, kuten tyypilliset ja yleisesti käytössä olevat toimintajärjestelmät esimerkiksi ISO-9001 sertifikaatti tai IMS-ohjelmisto. Tärkeänä pidettiin myös helppokäyttöisyyttä, tiedon tulisi olla laajuudesta ja suuresta materiaalimäärästä huolimatta helposti löydettävissä. Toimintakäsikirja palvelisi yksikköä niin dokumentti- ja lomakepankkina, erilaisten hoitopolkujen ja käypähoitosuositusten arkistona kuin myös perehdyttämisen monipuolisena apuvälineenä.
Toimintakäsikirjan luomisprosessi alkoi
Laadunhallinnan päävastuu yrityksessä on aina johdolla, joka pyrkii ottamaan mukaan laatutyöhön koko henkilöstön. Kun lähdetään luomaan yhdessä toimintakäsikirjaa yritykselle, se vaatii ponnistelua ja myös halua sitoutua yhteisesti hyväksyttyihin toimintatapoihin. Tasalaatuisuus ei toteudu, jos sooloillaan. Sitoutumisen onnistumiseksi on tärkeää, että jokainen työntekijä kokee voivansa vaikuttaa toimintakäsikirjan sisältöihin ja muodostuviin toimintaohjeisiin. Samalla kaikille kirkastuvat myös työterveyshuollon toiminnan tavoitteet ja työntekijäkohtaiset odotukset.
Kantasen (2024) opinnäytetyön ryhmähaastattelussa asioiden yhteinen pohtiminen sai aikaan innostuksen kehittää yhdessä toimintakäsikirja, jossa huomioidaan opinnäytetyössä saadut tulokset. Tässä työterveyshuollon yksikössä työskentely jatkuu Sujuva arki -toimintakäsikirjan luomistyöllä, johon osallistuu koko henkilöstö.
Osaaminen laadun takeena tulevaisuudessakin
Työikäisten määrä vähenee merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla työskentelee suuri määrä ikääntyneitä työntekijöitä, joiden kohdalla työssä jaksamisen varmistaminen eläkeikään saakka korostuu. Sama ilmiö näkyy myös työterveyshuollon oman henkilöstön suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuollossa tullaan tarvitsemaan lisää ammattitaitoisia osaajia takaamaan laadukkaat palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos tekevät parasta aikaa ”Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa” -selvitystä, jonka pohjalta voidaan tulevaisuudessa odottaa ohjaavia toimia suomalaisen työterveyshuollon laadun kehittämiseksi ja parantamiseksi. Hyvä niin, koska laadun kehittäminen on tärkeä osa hyvin toimivaa ja menestyvää työterveyshuoltoa niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin.
Kirjoittajat:
Kantanen Tiina, Th, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK-opiskelija, Savonia AMK
Tikkanen Päivi, TtT, Erityisasiantuntija, Master School, Savonia AMK, paivi.tikkanen@savonia.fi
Lähteet:
Hyvönen, T. 2022. Hoitotyön johtajien kokemuksia laadunhallintajärjestelmästä laatujohtamisen tukena sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Pro gradu–tutkielma. Hoitotiede Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos.
Kantanen, T. 2024. Työterveyshuollon laatu. Kuopion Työterveys Oy:n henkilöstön mielipiteitä toimivasta toimintajärjestelmästä. Kuopio: Savonia YAMK.
Kurppa K, Uitti J., Viljamaa M. Michelsen T., Juvonen-Posti P & Arsalo Ali. 2014 Työterveyshuollon tavoitteellinen toiminta ja vaikuttavuus. Teoksessa Uitti J. (toim.). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos.
Lecklin, O. 2002. Laatu yrityksen menestystekijänä. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.
Michelsen T. & Uitti J. 2014. Työterveyshuoltoyksikön laatujärjestelmä. Teoksessa Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Työterveyslaitos.