UpTech-hanke järjesti Kiwa Inspectan kanssa yhteistyössä kaksi ISO-standardeihin liittyvää koulutusta. Ensimmäinen koulutus järjestettiin lokakuussa 2022 ja aiheena oli ympäristöjohtamisen standardi ISO 14001. Toinen koulutus järjestettiin helmikuussa ja aiheena oli työturvallisuusjohtamisen standardi ISO 45001. Koulutuksien tavoitteina oli antaa kokonaiskuva standardeista, tarkastella standardien keskeisiä teemoja, periaatteita ja hyötyjä, kehittää ympäristö- ja turvallisuusjohtamista ja käydä läpi käytännön esimerkkejä.

Standardeista yleisesti

Molemmat standardit ovat yhtenäisen rakenteen ja yhtenäiset vaatimukset omaavia johtamisjärjestelmästandardeja, joita noudattamalla yritykset voivat seurata ja parantaa toimintaansa sekä lisätä vastuullisuuttaan. Yritystoiminnan standardointi edesauttaa johtamista kaikilla tasoilla ja antaa sidosryhmille vahvan signaalin ympäristö- ja TTT-asioihin vakuuttavasta, vaikuttavasta ja vastuullisesta paneutumisesta. Standardointi mahdollistaa taloudelliset hyödyt, kilpailuedun, tuhlauksen vähentämisen ja sen avulla voidaan edistää yrityksen veto- ja pitovoimaa sekä kehittää työskentelyolosuhteita holistisesti. Standardien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2020 Suomessa oli ISO 14001 -sertifioituja yrityksiä 1560 kpl ja ISO 45001 -sertifioituja yrityksiä 495 kpl (Kuva 1).

Standardien noudattaminen vaatii yrityksiltä vahvaa sitoutumista etenkin johdon osalta. Johtamisjärjestelmän ja standardien näkökulmasta katsottuna vastuu on organisaation ylimmällä johdolla. Johdon tulee määritellä ja ylläpitää organisaation strategiat ja politiikat, asettaa niille tarkoituksenmukaiset tavoitteet ja mittarit sekä valvoa niiden toteutumista. Johdon tulee varmistaa työntekijöiden tietoisuus, motivoituneisuus ja sitoutuneisuus strategioihin ja -politiikoihin ja kertoa seurauksista, joita voi syntyä, mikäli tehdään laiminlyöntejä. Henkilöstön ymmärrys, osaaminen, roolit ja vastuut tulee olla varmistettu ja tehtävien hoitamiseen tulee olla riittävät resurssit. Standardien avulla voidaan vahvistaa yhteistyötä ja vuorovaikutussuhteita organisaation sisällä ja sidosryhmien kanssa.

Standardit edellyttävät yrityksiä toimimaan jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti eli tuotteita, prosesseja ja palveluita alituisesti kehittämällä ja kokemuksista oppimalla. Poikkeamia on kirjattava ja käsiteltävä säännöllisesti ja poistettava systemaattisesti. Parannusmahdollisuuksia on kerättävä ja huomioitava järjestelmien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä järjestelmiin tulee tehdä muutoksia tarvittaessa. Molemmat standardit edellyttävät myös riskiperusteista ajattelua eli riskien määrälliset ja laadulliset tekijät on huomioitava toiminnassa. Riskejä ja mahdollisuuksia on tunnistettava, analysoitava (todennäköisyys ja seuraukset), hallittava (toimenpiteiden määritys ja toteutus) ja seurattava. Mahdollisien hätätilanteiden varalle on laadittava toimintasuunnitelmia molemmissa standardeissa ja organisaatioiden on säilytettävä dokumentoitua tietoa standardien edellyttämistä asioista.

Standardien mukainen toiminta edellyttää myös säännöllisten arviointien, auditointien ja johdon katselmuksien suorittamista. Organisaatioiden on tehtävä johtamisjärjestelmäkohtaisia sisäisiä auditointeja ja auditoitava ulkoistettuja toimintoja, kuten materiaali-, komponentti- tai palvelutoimittajia. Johdon katselmuksilla on varmistettava, että toiminnoista ja prosesseista kerätty tieto vastaa johdon asettamia strategioita ja linjauksia.

ISO 14001

ISO 14001 asettaa vaatimuksia ympäristöasioiden arviointiin, hallintaan, kehittämiseen ja raportointiin sekä velvoittaa yrityksiä tarkastelemaan toimintojensa, tuotteidensa ja palveluidensa ympäristönäkökohtia ja -vaikutuksia elinkaarinäkökulmasta. Tämä tarkoittaa tuotteen elinkaaren neljän tärkeimmän vaiheen eli raaka-aineiden hankinnan, tuotannon, käytön ja käytön jälkeisten toimien tarkastelua.

Käytännössä tämä tarkoittaa tuotteiden osalta uusien resurssien käyttöönoton minimointia, tuotantotapojen ympäristöystävällistä suunnittelua ja valintaa, tuotteiden käytönaikaisuuden energiatehokkuutta, turvallisuutta, luotettavuutta, huollettavuutta ja korjattavuutta sekä käytön jälkeistä uudelleen käytettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Palveluiden elinkaaritarkastelussa tulee huomioida raaka-aine ja energiapanokset, joita palveluiden tuottamiseen tarvitaan sekä jätteiden ja päästöjen syntyminen prosessin aikana.

Standardia noudattamalla yritykset voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, parantaa ympäristönsuojelun tasoaan ja lisätä ympäristövastuullisuuttaan. Tyypillisiä toimia ovat esimerkiksi haittaa aiheuttavien näkökohtien poistaminen, prosessien kehittäminen ja muuttaminen, materiaalien korvaaminen ja uudelleenkäyttö ja energiankäytön optimointi. Standardointi helpottaa myös erilaisten lupa-asioiden hoitamisessa ja parantaa henkilöstön ympäristötietoisuutta ja osallistumista ympäristöä suojeleviin toimenpiteisiin.

ISO 45001

ISO 45001 -standardin tavoitteena on parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, vähentää työpaikkojen riskejä sekä luoda terveellisempiä ja turvallisempia työolosuhteita vastuullisesti. Standardi edellyttää vaaratekijöiden tunnistamista, työterveys- ja -turvallisuusriskien arviointia sekä selkeiden tavoitteiden asettamista. Keskeisenä teemana on myös työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen TTT-järjestelmän suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen. Standardoinnin avulla voidaan ennaltaehkäistä tapaturmia, sairauksia ja työterveysongelmia, sekä kehittää henkilöstön motivaatiota, tehokkuutta ja hyvinvointia. ISO 45001 tukee myös riskien tunnistamisessa ja työskentelytapojen parantamisessa. Seurauksena tietoisuus riskeistä ja tehokkaista ja turvallisista työskentelytavoista lisääntyy.

Koulutuksista hyötyä monipuolisesti

Molemmat koulutukset järjestettiin hybridisti ja ne kiinnostivat useita itäsuomalaisia yrityksiä. Osallistujia oli runsaasti ja koulutuksissa saatiin aikaiseksi hyvää vuoropuhelua yritysten ja kouluttajien välillä. Yritykset saivat hyvän käsityksen standardien sisällöistä ja vaatimuksista sekä kuinka ne on mahdollista ottaa käyttöön omassa liiketoiminnassa. Mukana oli myös Savonian ympäristötekniikan opiskelijoita, TKI-työntekijöitä ja opettajia, jotka saivat kallisarvoisen katsauksen standardien maailmaan. Savonialla on loistavat puitteet tällaisten koulutusten järjestämiseen, ja ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden Savonian opetussisältöjen kehittämiseen niin tutkintokoulutuksissa kuin jatkuvassa oppimisessa.

Kirjoittaja:

Ari Mönkkönen, TKI-asiantuntija, UpTech-hanke

Lähteet:

Climate University. Kiertotalous.nyt – opintojakso. https://climateuniversity.fi/portfolio-items/kiertotalous-nyt/. Viitattu 9.2.2023.

Euroopan komissio. EU:n poliittinen strategia. Saatavilla verkossa. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy_fi. Viitattu 9.2.2023.

Finnish Business & Society. Saatavilla verkossa. https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/mita-elinkaarivaatimuksia-iso-14001-asettaa/. Viitattu 9.2.2023.

International Organization for Standardization. Saatavilla verkossa. https://www.iso.org/home.html. Viitattu 9.2.2023.

Jawahir ym. 2006. Total life-cycle considerations in product design for sustainability: A framework for comprehensive evaluation. Proceedings of the 10th International Research/Expert Conference, Barcelona, Spain. P. 1-10. Saatavilla verkossa. https://www.researchgate.net/publication/285360999_Total_life-cycle_considerations_in_product_design_for_sustainability_A_framework_for_comprehensive_evaluation/link/5759237208aec913749f10e0/download. Viitattu 9.2.2023.

SFS-EN ISO 14001. Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. 2015. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Viitattu 9.2.2023.

SFS-EN ISO 45001. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. 2018. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Viitattu 9.2.2023.

Suomen Standardisoimisliitto SFS Ry. Saatavilla verkossa. https://sfs.fi/standardeista/mika-on-standardi/. Viitattu 9.2.2023