Sote-alalla työntekijäpula on todellinen. Henkilöstön saatavuus on haaste nyt ja tulevaisuudessa. Keikkalaisten määrä lisääntyy. Alle puolet sote-työntekijöistä palautuu hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta. Alentunut työkyky ja psyykkinen rasittuneisuus ovat liian yleisiä. Muun muassa nämä asiat nousevat esille viimeaikaisissa sote-alaa koskevissa julkaisuissa. Savonia-ammattikorkeakoulun Master Schoolissa näihin haasteisiin pureudutaan erityisesti johtamisen näkökulmasta. Johtamisen vanhanaikaisuus tuo ongelmia, joten nyt on aika korjausliikkeelle.

Johtamisen ongelmia Ojasen (2023) mukaan ovat muun muassa luottamuksen puute ja johtamisen ennustamattomuus. Kun ei luoteta, lisätään valvontaa, mutta valitettavasti epäilyn ilmapiirissä luottamusta myös rikotaan helpommin kuin luottamuksen vallitessa. Joskus myös esihenkilön toimintaa tai reaktioita on vaikea ennustaa, jolloin työntekijät kokevat epävarmuuden tunteita. Esimerkiksi yhtenä päivänä esihenkilö voi olla iloinen ja innostunut, ja toisena tyly ja vetäytyvä tai hän voi kehua tänään jotain ja tyrmätä sen huomenna.

Huonon johtamisen kokemus oli Työ2030 (2023) ohjelmassa tehtyjen tutkimusten mukaan 90 %:lla työntekijöistä. Havaittiin, että erityisesti nuoret ovat tyytymättömiä siihen, miten johtajuus tällä hetkellä ymmärretään. Nuorten mielestä kolme tärkeintä johtajan olemassaolon syytä työelämässä ovat 1) olla työpaikalla yhdistävä voima ja yhteishengen vahvistaja, 2) kuunnella työntekijöidensä palautetta ja toiveita ja 3) luoda visioita ja näyttää suuntaa. Nuoret toivovat, että johtajuus kehittyisi kohti ihmislähtöisyyttä eli peräänkuulutettiin tunnetaitoja, vuorovaikutusta ja empatiaa.

Sitäpä sopiikin toivoa, koska organisaatiota tai yritystä ei ole olemassa ilman työntekijöitä. Sen vuoksi johtajien olisi tärkeää tehdä kaikkensa, jotta työntekijät viihtyisivät työssään ja työpaikalla olisi mahdollisimman korkea henkilöstötyytyväisyys.

Mitä sitten voidaan tehdä? Aivan ensin voidaan valita tietoisesti johtamisfilosofia, joka mahdollistaa osallisuuden ja kaiken läpäisevänä yhteisenä viitekehyksenä muodostaa organisaatiossa pohjan vuorovaikutukselle. Organisaation hierarkkisuus ja jähmeät prosessit ja toimintatavat ovat iso haaste kaikille osallistaville ja jaetuille johtamisen tavoille. Osallisuuden idea kun on voimaannuttaa yksiköitä, tiimejä ja työntekijöitä kehittämään omaa työtään. Myös ongelmien ratkaisu ja päätösten teko mahdollisimman matalalla edistää itseohjautuvuutta ja arjen sujuvuutta.

Lehtonen O-P ym. (2023) peräänkuuluttavat hyvinvointialueille henkilöstöjohtamisen painopisteen korjaamista ihmisten suuntaan. Ihmisten johtamisessa korostuu johtajan oman itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen tärkeys. Valonmeren (2023) mukaan autopilotilla eli tiedostamattomana toimiminen johtaa siihen, ettei itsekään ymmärrä tekemiensä päätösten tai käyttäytymisen syitä. Viisas ihminen näkee toisen käyttäytymisen taakse, eikä provosoidu siitä.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on valinnut valmentavan johtamisen yhdeksi keskeiseksi johtamisen menetelmäksi. Valmentava johtaminen näyttäytyykin tutkimusten valossa erinomaisena johtamisen tapana. Valtakunnallisesti toteutettuun vuoden 2022 Mitä kuuluu? -tutkimukseen (TTL 2023) vastasi lähes 10 000 sote-työntekijää. Tuloksista kävi ilmi, että työntekijät, erityisesti nuoret työntekijät, hyötyvät valmentavasta johtamisesta. Valmentava johtaminen vahvistaa sisäistä motivaatiota ja lisää työnimua ja sitoutumista. Silloin työntekijät kokevat myös vähemmän stressiä ja kyynisyyttä.

Kuinka saada valittu osallistava johtamistapa käyttöön? Aika usein johtajaksi tai esihenkilöksi sote-alalla etenee ihminen, jolla on pitkä kokemus substanssista, vaikka hänellä ei olisi edellytyksiä ihmisten johtamiseen (Valonmeri 2023). Onneksi johtamista voi aina kehittää ja sitä voi oppia! Tammeaidin (2023) tuoreessa väitöskirjassa todettiin, että hyvä julkinen johtaminen on opittavissa ja opetettavissa olevaa taitoa, jonka varassa hyvin erilaiset ihmiset voivat onnistua johtajina. Erityisesti metataitojen kehittäminen auttaa ottamaan käyttöön inhimilliset kyvyt uusien ja yhdessä luotujen ratkaisujen löytämiseksi.

Savonian Master Schoolin syksyn yhteishaussa on jälleen mukana sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto, jossa on mahdollista saada kehittymisensä tueksi tietoa niin itsestä kuin johtamisen menetelmistäkin. Lisäksi keväällä 2024 on alkamassa avoimessa ammattikorkeakoulussa 30 op laajuinen sote-esihenkilön pätevöitymiskoulutus. Pysyhän kuulolla!

Kirjoittaja:

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, ft, TtT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Lehtonen O-P ym. 2023. Johtaminen hyvinvointialueella. Miten ratkaista henkilöstöpula?
Ojanen M 2023. Positiivisen psykologian käsikirja.
Tammeaid M 2023. Public sector leadership meta-skills. Acta Wasaensia 507, Vaasan yliopisto.
TTL 2023. Mediainfo 25.1. Sote- ja kunta-alan tutkimustuloksia (ttl.fi)
Työ2030, 2023. TYÖ2030 – Maailman paras työelämä tehdään yhdessä. (ttl.fi)
Valonmeri M 2023. Herkät johtajat.