Savonian bio- ja kiertotalouden vahvuusalan Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon, eli KiertoKasvu-hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon maakunnan toimijoiden ja pk-yritysten kiertotalousosaamista, sekä tukea yrityksiä siirtymässä kohti kiertotalousliiketoimintaa. Hankkeessa pyritään mm. löytämään käyttökohteita kyseisten yritysten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Yksi tällainen sivuvirtojen käyttökohde voisi olla maanparannusaineena. Hankkeessa toteutetaan kaksiosaisen standardin SFS-EN 16086-1 ja SFS-EN 16086-2 mukaisesti kasvivasteen määrittämiskokeet, jossa tutkitaan kuinka tällainen mahdollisesti maanparannusaineeksi soveltuva sivuvirta vaikuttaa kasvien itämiseen ja kasvuun.

Kuten kasvivasteen määrityskokeiden artikkeleiden ensimmäisessä osassa kerrottiin, standardin SFS-EN 16086 ensimmäinen osa koostuu kiinankaalin ja kevätohran ruukkukasvatustestistä. Standardin SFS-EN 16086 toinen osa taas sisältää krassin idätystestin petrimaljoilla. Krassin idätystestissä petrimaljoilla käytetään samoja sekoitussuhteita 27:75, 10:90 ja 5:95, kuin kiinankaalin ja kevätohran ruukkukasvatustestissä sekä kontrollina toimii myös edelleen kaupallinen kalkittu ja lannoitettu rahkaturve. Krassin idätystestissä käytetään siis samoja sekoituksia, jotka valmistetaan kiinankaalin ja kevätohran ruukkukasvatustestiä varten.

Krassin idätystestissä sekoitusten tulee myös täyttää standardin vaatimat pH 5,5–6,5 ja sähkönjohtavuus alle 80 mS/m ja läpäistä nyrkkitesti. Nyrkkitestin läpäisee sekoitus, jota puristaessa vettä ei valu sormien välistä ja joka puristuu nyrkissä yhtenäiseksi kappaleeksi, mutta hajoaa kevyesti koskettaen.

Krassin idätystestissä käytetään standardin neliön muotoisista petrimaljoista poiketen pyöreitä petrimaljoja, jotka täytetään seoksilla yläreunaa asti ja pinta tasoitetaan lastan avulla. Yhteensä petrimaljoja kokeeseen tulee 12 kappaletta, kolme rinnakkaista, kolmea eri sekoitussuhdetta sekä kolme kappaletta kontrolli maljoja. Petrimaljojen täyttämisen jälkeen jokaiseen maljaan istutetaan 10 kappaletta voileipäkrassin siemeniä noin 10–20 mm syvyyteen, yhteen reunaan riviin tasaisin välein. Tämän jälkeen rivi kastellaan ionivaihdetulla vedellä Pasteur-pipetin avulla tiputtamalla muutama tippa vettä jokaisen siemenen päälle. Sitten petrimaljat peitetään kannella ja kääritään alumiinifolioon, jonka tarkoituksena on estää valon pääsy maljoihin sekä estää lämmön karkaaminen. Petrimaljat asetetaan sitten 70–80° kulmaan suorakulmion muotoiseen astiaan siten, että kylvetty siemenrivi on maljan yläosassa.

Kuva 1. Petrimaljat asetettuna 70–80° kulmaan siten, että siemenrivi on maljan yläosassa.

Tämän jälkeen petrimaljat viedään suorakulmion muotoiseen astiaan asetettuina olosuhdehuoneeseen (22 °C ± 1 °C) inkuboitumaan 72 tunnin ajaksi. Inkubointi tulee tapahtua standardin mukaan pimeässä ja lämpötila tulee olla 25 °C ± 5 °C. Kolmen vuorokauden jälkeen (72 h) inkubointi lopetetaan ja voileipäkrassin siementen itävyys määritetään laskemalla itäneiden taimien lukumäärä. Tämän lisäksi taimien juurien kehitys mitataan millimetrin (mm) tarkkuudella puhdistamalla ensin juuret ja käyttäen apuna viivoitinta. Näiden määritysten jälkeen voidaan taas suorittaa standardin mukaiset kasvivastetta kuvaavat laskelmat.

Kuva 2. Voileipäkrasseja juurien pituuden määrityksen hetkellä.

Kuva 3. Voileipäkrassin juurien pituuden määritys.

Tarkemmin KiertoKasvu-hankkeeseen voit tutustua hankkeen verkkosivuilta osoitteesta: https://kiertotaloudella.fi/

Kirjoittajat:

Eevi Minkkinen, Tutkimusinsinööri, eevi.minkkinen@savonia.fi

Maarit Janhunen, TKI-asiantuntija, Projektipäällikkö, maarit.janhunen@savonia.fi

Iina Kilpeläinen, TKI-asiantuntija, iina.kilpelainen@savonia.fi

Miika Virtanen, Projektisuunnittelija, miika.virtanen@savonia.fi