Savonian bio- ja kiertotalouden vahvuusalan Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon, eli KiertoKasvu-hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon maakunnan toimijoiden ja pk-yritysten kiertotalousosaamista, sekä tukea yrityksiä siirtymässä kohti kiertotalousliiketoimintaa. Hankkeessa pyritään mm. löytämään käyttökohteita kyseisten yritysten sivuvirtojen hyödyntämiselle. Yksi tällainen sivuvirtojen käyttökohde voisi olla maanparannusaineena. Hankkeessa toteutetaan kaksiosaisen standardin SFS-EN 16086-1 ja SFS-EN 16086-2 mukaisesti kasvivasteen määrittämiskokeet, jossa tutkitaan kuinka tällainen mahdollisesti maanparannusaineeksi soveltuva sivuvirta vaikuttaa kasvien itämiseen ja kasvuun.

Standardin SFS-EN 16086 ensimmäinen osa koostuu kiinankaalin ja vaihtoehtoisesti myös kevätohran ruukkukasvatustestistä, jossa tutkittavaa materiaalia sekoitetaan kalkitsemattomaan ja lannoittamattomaan rahkaturpeeseen valituissa suhteissa 25:75, 10:90 ja 5:95. Tilavuusprosentteina tämä vastaa 25 %, 10 % ja 5 % tutkittavaa materiaalia. Sekoitukset lannoitetaan sitten vesiliukoisella hivenaineita sisältävällä täyslannoitteella siten, että typpipitoisuudeksi saadaan 225 ± 25 mg/l sekä kalkitaan, jotta sekoitusten pH saadaan standardin vaatimalle tasolle 5,5–6,5. Kontrollina kokeessa käytetään kaupallista kalkittua ja lannoitettua rahkaturvetta, jonka pH tulee myös olla 5,5–6,5.

Kuva 1. Tilavuuspainon mukaan valmistetut sekoitukset, vasemmalta oikealle 25:75, 10:90 ja 5:95

Ennen valmistettujen sekoitusten ruukuttamista, sekoitusten pH ja sähkönjohtavuus määritetään, jotta ne ovat standardin vaatimalla tasolla eli pH 5,5–6,5 ja sähkönjohtavuus alle 80 mS/m. Lisäksi suoritetaan nyrkkitesti, jossa sekoituksia puristetaan nyrkissä ja mikäli sekoitus puristuu nyrkissä yhtenäiseksi kappaleeksi ja hajoaa kevyesti koskettaen, eikä valuta vettä sormien välistä puristaessa, soveltuu se ruukutettavaksi.

Ruukutuksessa ruukut (ø 12 cm, 0,659 l) täytetään sekoituksella yläreunaan asti ja pudotetaan sitten pöydän pinnalle noin 3 cm korkeudelta 3 kertaa, sitten ruukut täytetään uudestaan yläreunaan asti ja tiivistetään esimerkiksi lautasella painamalla. Tämän jälkeen ruukkuihin kylvetään 20 kappaletta kiinankaalin ja kevätohran siemeniä omiin ruukkuihinsa ja siemenet peitetään ylijääneellä sekoituksella. Peittämisen jälkeen ruukkujen pintaa tiivistetään taas kevyesti lautasella painamalla ja ruukut kastellaan ionivaihdetulla vedellä sumuttamalla. Yhteensä ruukkuja kokeeseen tulee 24 kappaletta. Kiinankaalille ja kevätohralle kolme rinnakkaista ruukkua, kolmella sekoitussuhteella sekä lisäksi kuusi kappaletta kontrolli ruukkuja. Sitten ruukut peitetään tuorekelmulla, niiden paikat satunnaistetaan ja ne viedään olosuhteiltaan säädeltyyn huoneeseen (22 °C ± 1 °C, RH: 43 % ± 1 %, valoaika: 12 h/vrk) itämään.

Kuva 2. Kiinankaalin ja kevätohran kylvetyt ruukut ennen olosuhdehuoneeseen viemistä.

Kuva 3. Kiinankaalin ja kevätohran ruukut olosuhdehuoneessa tuorekelmulla peitettynä.

Ruukkuja kastellaan tämän jälkeen päivittäin, tuorekelmu poistetaan ruukkujen päältä, kun yli puolet kasveista ovat itäneet ja itävyys määritetään kokeen viidennen päivän jälkeen, jolloin ruukkujen paikat satunnaistetaan uudelleen. Kasvatuskoetta jatketaan, kunnes kontrolliruukkujen ohran toinen lehti on ensimmäistä suurempi ja kun kontrolliruukkujen kiinankaalin viides lehti on selvästi näkyvissä. Kasvatuskokeen lopetuksessa kasvit leikataan kasvatusalustan tasolta, puhdistetaan sekoituksesta ja sitten punnitaan ruukkukohtaisesti. Tämän jälkeen suoritetaan standardin mukaiset kasvivastetta kuvaavat laskelmat.

Kuva 4. Kiinankaalin ruukut itämisenmäärityshetkellä.

Tarkemmin KiertoKasvu-hankkeeseen voit tutustua hankkeen verkkosivuilta osoitteesta: https://kiertotaloudella.fi/

Kirjoittajat:

Eevi Minkkinen, Tutkimusinsinööri, eevi.minkkinen@savonia.fi

Maarit Janhunen, TKI-asiantuntija, Projektipäällikkö, maarit.janhunen@savonia.fi

Iina Kilpeläinen, TKI-asiantuntija, iina.kilpelainen@savonia.fi

Miika Virtanen, Projektisuunnittelija, miika.virtanen@savonia.fi