Pohjois-Savon alueen kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistyksien keskuudesta kaivattiin vuosien mittaiselle kehitystyölle tehostettua jatkoa. Tarvittiin uudenlaista osaamista ja yhteistyötä, joilla tehty kehitystyö saataisiin nostettua seuraavalle tasolle, laajempaan tietoisuuteen ja taloudellisesti paremmin hyödynnettäväksi. Tälle pohjalle syntyi Savon Helmiä -hanke, jonka avulla Pohjois-Savon alueen kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistykset sekä yritykset voisivat keskittyä yhdessä kehittämään tärkeää työtään. Palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja käytettiin kehitystyössä keskeisenä lähestymistapana edistämään palvelutuotteiden käyttäjälähtöisyyttä ja tuottamaan uudenlaista ajattelua olemassa olevan toiminnan sisälle.

Mitä kehittämistyöllä tavoiteltiin

1) Luoda yhdessä paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa uusia ympärivuotisia matkailupalvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja.
2) Viedä asiakaskokemukset uudelle tasolle, jossa historia ja nykyaika kohtaavat paikallisissa kulttuurikohteissa.
3) Elävöittää olemassa olevia tarinoita ja reitistöjä digitaalisuuden keinoin.
4) Aktivoida alueen toimijoita yhteiskehittämiseen ja verkostomaiseen toimintaan.
5) Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja nuorille vastavalmistuville luovien alojen työntekijöille.

Näiden toimien päätavoitteena oli kulttuurimatkailun edistäminen Pohjois-Savossa. Paikallisten asukkainen näkökulmasta uusia kulttuurimatkailupalveluja kehittämällä tuetaan asukkaiden hyvinvointia, viihtyvyyttä ja samalla alueen aktiivisuutta. Hankkeen aikana syntyneet palvelut ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Maaseutualueiden monipuolistaminen ja eri kohderyhmille suunniteltujen matkailupalveluiden kehittäminen on sidoksissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Hankkeen yhteydessä tehtiin paikallisesti toteutettavaa kehittämistyötä, vahvistaen sosiaalista pääomaa ja elinkeinomahdollisuuksia palvelukokonaisuuksien kehittämisen ja aktivoinnin kautta.

Hankkeessa kirkastettiin Kuopion ympäristön kulttuurikohteiden asiakaskokemusta ja luotiin uusia liiketoimintakonsepteja toimijoiden tuottamien palvelujen yhteyteen. Tarvelähtöisesti ajatuksena oli keskeisten asiakaskohderyhmien valinta, niiden kulutuskäyttäytymisen tuntemuksen lisääminen ja palvelujen tuotteistaminen niille paremmin kohdistetusti.

Toteutus käytännössä

Hankkeen käynnistyessä tehtiin opinnäytetyönä markkinaselvitys, jota hyödynnettiin työpajojen sisältöjen suunnittelussa. Julkaisun pysyvä osoite on opinnäytetöiden avoimessa kokoelmassa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328338

Hankkeen toimijoiden yhteistyö aloitettiin etätutustumisella, jota jatkettiin toimijoiden kehitystilanteen kartoituksella ja vertaisoppimisella. Tehtiin benchmarkkausmatka, jonka aikana tutustuttiin muun muassa opastuksen roolittamisen mahdollisuuksiin ja kartoitettiin yhteiskeskusteluissa kunkin oman toiminnan luonnetta ja rakennetta.

Yhdeksän palvelumuotoilutyöpajaa ryhditti Savon Helmien pujottautumista yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi. Kevätkauden päätteeksi kokoonnuttiin markkinoinnin teemaseminaariin, jossa pohdittiin jakelukanavien käyttöä ja hyötyjä.

Kuva 1. Palvelupolkutyöpaja helmikuussa (Rantala 2023)

Kesän aikana koeasiakkaat testasivat palvelukonsepteja ja antoivat palautetta palvelukokemuksistaan. Kesäasuiset matkailukohteet valokuvattiin ammattilaisyhteistyönä ja kuvausprojektissa tehtiin yhteistyötä myös nuoren 4H-yrittäjän kanssa. Kuva-aineisto luovutettiin seitsemän mukana olleen toimijan käyttöön hyödynnettäväksi muun muassa markkinoinnissa. Lisäksi toteutettiin etätapaamisia digitaalisia alustoja käyttäen. Palvelukonseptien kehittämiseksi tehtiin hankkeen aikana yhteistyötä Pohjois-Savon alueen kulttuuri-, perinne- ja kotiseutuyhdistysten edustajien ja Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijoiden välillä. Hankkeen lopulla toteutettiin mainostoimistolle toimeksiantona Savon Helmille logon suunnittelu hyödynnettäväksi digitaalisissa- ja painetuissa materiaaleissa. Samassa yhteydessä tuotettiin markkinointimateriaaliksi kangaskassit.

Savon Helmiä -hankkeen toimijoille koostettiin kertauksena tehdyistä vaiheista videotervehdys. Heille tehtiin palautekysely ja kokoonnuttiin päätöstapaamiseen virtuaaliglögien merkeissä.

Hankkeen aikana tuotettiin yhdeksän julkaisua projektipäällikön LinkedIn ja Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaalisen median kanaviin. Hankkeessa julkaistiin kaksi Savonia-artikkelia. Hankkeen tiedostusjuliste laadittiin Savonia-ammattikorkeakoulun käytänteen mukaan. Juliste oli nähtävillä kampuksella olevissa näyttötauluissa.

Keskeiset tulokset

Savon Helmiä -hankkeessa keskeisinä tuloksina saavutettiin palvelukonseptien kehittämisen osaamista omassa toiminnassa ja yhteistyössä hanketoimijoiden sekä muiden kumppaneiden kanssa.

Hankkeen aikana luotiin kuusi uutta palvelutuotekonseptia ja lisäksi kehitettiin kuutta olemassa olevaa konseptia yhdessä muiden matkailutoimijoiden kanssa. Palvelukonsepteihin sisällytettävällä opastustoiminnalla havaittiin olevan sisällöllistä lisäarvoa tuottava vaikutus uusien ja olemassa olevien palvelujen toteuttamisessa. Havaintona todettiin, että valtakunnallinen museokortti ei vastaa Savon Helmiä toimijoiden tavoittelemia etuja ja tarpeita. Tästä syntyikin idea ottaa kehityskohteeksi museokortti -konseptista paikallista toimintaa tukeva versio.

Asiakasymmärryksen keruun ja sen käytäntöön soveltamisen on koettu kehittävän palveluista saatua asiakaskokemusta positiivisesti. Museoiden palveluissa on saatu onnistumaan menneen, nykyisyyden ja tulevaisuuden välinen yhteys luomaan arvoa asiakkaille. Tarinat ja niiden tuottaminen on koettu merkityksellisinä välineinä tässä yhteydessä ja niiden tuottamiselle on nähty kasvun mahdollisuuksia. Digitaalisuuden tuomat hyödyt koetaan vahvasti tarinallisuutta tukevana elementtinä ja käyttämätöntä potentiaalia on havaittu olevan paljon erityisesti reitistöihin yhdistämisen yhteydessä.

Hankkeen aikana havaittiin, että hyvän palvelukehittämisen edellytyksenä on toimijoiden heterogeenisyyden hyväksyminen eli erilaisten toimintaympäristöjen sekä niiden kehitysasteiden ja -nopeuksien tunnistaminen ja salliminen. Kehitystyössä havaittiin yhteiskehittämisen merkitys tarpeellisena ja sitä toivottiin edistettävän vastaisuudessakin enemmän. Todettiin, että nuoria voisi ottaa mukaan toimintaan myös aktiivisemmin. Palauteperusteisuutta on opittu hyödyntämään enemmän palvelujen kehittämisen ohjauksessa. Hankkeesta koettiin saadun hyötyä ja osaamista palvelutuotteiden laadulliseen kehittämiseen ja havaittiin kehittämistarpeita myös nykyisissä palveluissa. Tehdyn kehittämistyön seurauksena koettiin tavoitetun uusia asiakasryhmiä sekä laajempaa asiakaskuntaa kohtaamaan tuotettuja palveluja.

Jatkotoimenpiteinä nähtiin museokortti-konseptin kehittäminen alueellisesti, luovien alojen oppilaitos- ja opiskelijayhteistyötoiminnan kehittäminen, kumppaniverkostojen rakentamis- ja kehittämisosaamisen kasvattaminen sekä opastoiminnan monipuolistaminen ja käytön lisääminen palvelukonseptien osana.

Savon Helmiä -hanke toteutettiin 1.10.2022-31.12.2023, hankkeen toteuttamisesta vastasi Savonia-ammattikorkeakoulu ja hankkeen rahoitti Kalakukko Leader.

Kirjoittajat:
Antti Kares, palvelumuotoilun asiantuntija, Savon Helmiä -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu
Sanna Rantala, projektipäällikkö, Savon Helmiä -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu