Maataloudessa on meneillään suuri kassakriisi, kun kaikkien ostopanosten hinnat ovat kasvussa. Hintojen kipuaminen alkoi loppukesästä 2021, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti varsinkin polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa entisestään. On siis yhä tärkeämpää laskea, kuinka paljon maidon ja säilörehun tuottaminen maksaa. Maidon ja säilörehun tuotantokustannukset liittyvät toisiinsa vahvasti, sillä säilörehun tuotantokustannus muodostaa yhden suurimmista maidon tuotantokustannuksen kulueristä.

Entäpä jos säilörehun tuotantokustannusta saataisiinkin entistä tarkemmaksi? Kuinka se onnistuisi? Ottamalla huomioon tuotantokustannuksessa säilörehun hävikin. Säilörehun tuotantokustannus lasketaan yleensä säilörehun bruttosadolle. Kun bruttosadosta vähennetään säilörehun hävikki, säilörehun tuotantokustannus lasketaankin nettosadolle. Mitä säilörehun hävikki sitten on? Hävikiksi ajatellaan yleensä kaikki pilaantunut rehu, joka joudutaan heittämään pois, eli siis näkyvä hävikki. On kuitenkin olemassa myös näkymätöntä hävikkiä, ja kun sitä ei havaita, ei tulla varmaankaan edes ajatelleeksi, kuinka paljon tällä hävikillä onkaan merkitystä.

Näkymätöntä hävikkiä syntyy rehukäymisen yhteydessä ja häviää käymiskaasuina ilmaan. Rehusta katoaa hävikin myötä lehmän ja maidontuotannon kannalta erittäin tärkeitä ravintoaineita: hiilihydraatteja, valkuaisaineita sekä kivennäisiä. Säilörehun hävikillä on siis merkitystä taloudellisesta näkökulmasta [1,3].

Hävikin laskemisesta on muitakin hyötyjä kuin säilörehun tuotantokustannuksen tarkentuminen. Hävikin tuloksesta voidaan päätellä, miten säilörehun tuotannossa, ja varsinkin säilörehun säilönnässä, on onnistuttu. Tavoitteena on, että hävikkiä olisi enintään 5–8 %.

Määrän ylittäessä 15 %:n hävikki on huonolla tasolla. Korkeaan hävikkiin on hyvä miettiä syitä: onko rehun säilöntä onnistunut, pääseekö rehu lämpenemään jossakin vaiheessa ja onko rehunkorjuussa parantamisen varaa? Lämpenemisen myötä myös rehun laatu kärsii, mikä voi aiheuttaa ongelmia lehmien terveyteen tai maidon laatuun. Huonolaatuinen rehu on erityisen kallista, jos se joudutaan hävittämään säilönnän epäonnistumisen vuoksi.

VarmaNurmi-hankkeessa kehitetty €Nurmi-laskuri auttaa selvittämään tilan säilörehuhävikin määrän vertailemalla eläinten rehun käyttöä ja tilalla tuotetun säilörehun määrää toisiinsa. Säilörehun tuotantokustannuksen laskeminen nettosadolle antaa realistisemman tuloksen kuin bruttosadolle laskeminen [2]. €Nurmi-laskurin löydät Savonia-ammattikorkeakoulun OpenEdu-Moodlesta, jonne voit kirjautua vaikkapa Gmail-tunnuksellasi. Kurssiavain on €Nurmi.

Opinnäytetyön €Nurmi-laskurilla tehtyjen laskelmien tuloksia

Opinnäytetyössäni €Nurmi-laskurista luotettava ja käytännöllinen työkalu maidontuottajille tehtiin neljälle itäsuomalaiselle maitotilalle laskelmat €Nurmi-laskurilla. Laskelmien myötä €Nurmeen saatiin luotua vertailuaineisto, johon viljelijä voi vertailla omia tuloksiaan vaikkapa tuotantokustannusten osalta. Vertailun avulla saadaan selville oman tuotannon kehittämiskohteet.

Tuotannon samankaltaisuudesta huolimatta laskelmien tulokset olivat hyvinkin erilaisia (poikkeuksena yksi tila oli kokonaan tuotannoltaan luomutila ja muut tavanomaisia).

Oheiseen taulukkoon on koottu keskeisimmät opinnäytetyön €Nurmi-laskelmien tulokset:

Laskelmien tuloksiin vaikuttivat sellaiset asiat kuin käytetäänkö rehunteossa urakoitsijaa vai tehdäänkö rehut itse, tehdäänkö rehut yhteistyössä toisten tilojen kanssa ja käytetäänkö lannoitteita. Lisäksi laskelmiin vaikutti se, onko tehty pelto- ja salaojahankintoja sekä miten suuret ovat huolto- ja kunnossapitokustannukset. Kohdetila 1 tekee rehut yhteistyössä kolmen muun tilan kanssa, ja rehuntekokalusto on yhteisomistuksessa yhteistyötilojen kanssa. Tämä vaikuttaa koneinvestointeihin, sillä investointi jakautuu neljän tilan kesken. Kohdetilalla 3 urakoitsija tekee säilörehun, mikä yhdistettynä huonoon säilörehusatoon vaikuttaa suuresti säilörehun tuotantokustannukseen, joka oli kohdetilojen korkein: 37,29 snt/kg ka. Kohdetilan 4 tuloksiin vaikuttaa tilan luomustatus. Luonnonmukaisen tuotannon ostopanokset ovat kalliimpia, eikä lannoitteita voi käyttää, minkä vuoksi säilörehusadot ovat huonoja.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi VarmaNurmi-hanke, joka oli Luonnonvarakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgria Itä-Suomen toteuttama hanke. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä nautakarjatilojen tuotantovarmuutta nurmen viljelyyn, koska sään ääri-ilmiöt yleistyvät.

Kirjoittaja:

Minna Ruokolainen, agrologiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi

Lähteet:

[1] MOISIO, Tauno ja HEIKONEN, Matti 1992. AIV-rehun perusteet.

[2] VIITALA, Hannu ja KÄRKKÄINEN, Leena 2020. €Nurmi auttaa selvittämään tuotantokustannukset. Nauta 05/2020, 30. 

[3] JAAKKOLA, Seija, SAIRANEN, Auvo, NOUSIAINEN, Juha ja RINNE, Marketta 2010. Säilöntämenetelmien soveltuvuus eri nurmirehutyypeille. Julkaisussa: HARMOINEN, Taina (toim.) Nurmirehujen tuotanto ja käyttö.