Tyypin 2 diabetes lisääntyy koko ajan ja vuonna 2030 maailmassa arvioidaan olevan 643 miljoona diabetesta sairastavaa (International Diabetes Federation 2021). Raskausajan diabetes lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Myös raskausajan diabetes on maassamme lisääntynyt, tähän syynä on synnyttäjien korkea ikä, ylipainon kasvu ja raskausajan diabeteksen seulontojen lisääntyminen. (Kaaja & Vääräkoski 2012.) Keski-Suomen Seututerveyskeskukseen kehitettiin YAMK opinnäytetyönä sähköinen toimintamalli raskausajan diabeteksen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan. Toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Seututerveyskeskuksen ja Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa.

Kehittämistyön suunnitteluvaiheessa moniammatillisen työryhmän kanssa, joka koostui terveydenhuollon- ja ravitsemuspuolen sekä liikuntapuolen ammattilaisista, lähdettiin miettimään Seututerveyskeskuksen nykyiseen raskausajan diabeteksen hoitoon laajempaa terveyden edistämisen näkökulmaa. Selvisi, että raskausajan diabeteksen ennaltaehkäisyyn ei ollut käytössä toimintamallia. Raskausajan diabeteksen hoitoa ohjasi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen ohje. Raskausajan diabeteksen seurantaan raskauden jälkeen oli käytössä ainoastaan sokerirasituskoe raskauden jälkeen mutta tämän jälkeen asiakkaan omalle vastuulle jäi jatkoseurannoista huolehtiminen.

Sähköiseen toimintamalliin kuvattiin moniammatillisuus huomioiden raskausajan diabeteksen ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta Seututerveyskeskuksessa. Raskausajan diabeteksen ennaltaehkäisy aloitetaan perhesuunnitteluneuvolasta, jossa kiinnitetään huomiota raskausajan diabeteksen riskitekijöihin. Kuntien liikuntaneuvonnat ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta mahdollistunut maakunnallinen ravitsemusterapiahanke toivat terveydenhuollon ammattilaiselle tukea asiakkaan ohjaukseen ja mahdollisuuden lähettää asiakas ammattilaiselle, josta asiakas parhaiten hyötyy. Lisäksi asiakkaalle oli mahdollisuus tarjota yksilö- tai ryhmänohjausta terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Raskausajan diabeteksen hoitoa toimintamallissa ohjaa edelleen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ohje. Seututerveyskeskukseen mahdollistettiin liikunta- ja ravitsemusterapia asiakkaan hoidon tueksi siinä vaiheessa kun raskausajan diabetes diagnosoidaan mutta se ei edellytä vielä lääkehoitoa. Lisäksi asiakkaalle oli tarjolla yksilö- ja ryhmänohjausta. Myös diabetesliiton verkkokurssitarjonta tehtiin hoitotyön ammattilaisille tutuksi.

Raskausajan diabeteksen jälkeen sokerirasituskoe toteutetaan suositusten mukaan, riippuen asiakkaan saamasta hoidosta. Raskausajan diabeteksen jälkeen, tyypin 2 diabetesriski huomioiden, sokerirasitus tulisi tehdä säännöllisesti 1–3 vuoden välein (Raskausdiabetes: Käypä hoito -suositus 2013.) Tähän lähdettiin pilotoimaan toimintamallia yhdessä Seututerveyskeskuksen yhden terveysaseman kanssa. Koska raskausajan diabeteksen sairastaneet merkitään potilastietojärjestelmään, haettiin tietojärjestelmäpohjaisen tarkastelun avulla asiakkaat, jotka olivat sairastuneet raskausajan diabetekseen kolme vuotta sitten tai sitä ennen. Asiakkaille lähetettiin tekstiviesti, jossa ohjattiin käymään sokerirasitus- ja kolesterolikokeissa sekä tekemään sähköinen terveystarkastus. Tämän jälkeen sairaanhoitaja on asiakkaaseen yhteydessä ja laboratoriotulosten- sekä sähköisen terveystarkastuksen perusteella järjestetään asiakkaalle jatkoseuranta ja/tai käynti hoitotyön ammattilaisella.

Sähköinen toimintamalli sijoitettiin Seututerveyskeskuksen hoito- ja potilasohjeisiin. Ennen toimintamallin aloittamista, terveydenhoitajat olivat saaneet ohjauksen toimintamallin käyttöön. Terveydenhoitajat arvioivat sähköisen toimintamallin kolmen kuukauden käytön jälkeen. Arvioinnin toteuttivat äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan sekä lastenneuvolan terveydenhoitajat. Arviointiin ei osallistunut raskausajan diabeteksen jälkeistä seurantaa toteuttavat ammattilaiset koska tämä osa toimintamalliin liitettiin vasta kehittämistyön loppuvaiheessa. Terveydenhoitajat käyttivät sähköistä toimintamallia työssään kolmen kuukauden ajan ennen arviointia. Tämä aika osoittautui liian lyhyeksi, toimintamalliin ei ollut ehditty perehtyä kunnolla ja sen käyttö oli jäänyt jokseenkin vähäiseksi. Sähköinen toimintamalli koettiin kuitenkin tärkeänä ja tarpeellisena.

Kehittämistyö jatkuu vielä opinnäytetyöprosessin päättymisen jälkeen. Jatkossa seuraamme miten raskausajan diabeteksen jälkeinen seuranta motivoi asiakasta käymään kontrolliverikokeissa ja täyttämään sähköisen terveystarkastuksen. Myös kehittämistyön jatkuvuus on huomioitu, toimintamallia on käyty uudestaan ohjaamassa Seututerveyskeskuksen terveydenhoitajille. Sähköinen toimintamallin pohjaa on jatkossa helppo muokata ja tuoda vielä enemmän asiakasta ja ammattilaista palvelevaksi.

Kirjoittaja:

Riikka Hintikka, terveydenhoitaja, omahoidon tukeminen- ja kansansairauksien hoitotyön koulutusohjelma YAMK

Lähteet:
International Diabetes Federation 2021. IDF Diabetes Atlas. Verkkojulkaisu. https://diabetesatlas.org/. Viitattu 4.12.2021.

Kaaja, Risto & Vääräsmäki Marja 2012. Raskausdiabetes yleistyy -onnistuuko elämäntapaohjaus. Verkkojulkaisu. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2012/20/duo10580?keyword=raskausdiabetes. Viitattu 13.1.2020.

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen diabeteslääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomen lääkäriseura Duodecim 2013 (viitattu 15.1.2021). https://www.kaypahoito.fi/hoi50068#readmore.