Koulukiusaaminen on usein otsikoissa, välillä saamme lukea ikävistä tapauksista, joissa vuosia kestänyt kiusaaminen on päättynyt jopa henkirikokseen. Nämä tilanteet saavat meidät aina heräämään hetkeksi siihen, miten kiusaaminen saataisiin loppumaan. Miksi kiusaamista on, mistä se alkaa, miten se pääsee kehittymään joissain tilanteissa jopa vakavaksi rikokseksi? Koulukiusaamisesta on monesti myös puhuttu, että se on liian laimea sana sille, mitä se pitää sisällään. Tulisi puhua kouluväkivallasta. Väkivaltahan pitää sisällään niin fyysisen, henkisen, kuin sosiaalisenkin väkivallan.

Kiusaaminen saattaa alkaa jo päiväkodissa ja jatkua edelleen koulussa. Kehittämisen ja johtamisen YAMK opinnäytetyössään Majava M. (2022) tutki Pyhäjärven varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä kiusaamisesta varhaiskasvatuksessa. Tämän työn tutkimustulosten ja aiempien tutkimusten pohjalta opinnäytetyön tuotoksena syntyi myös Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Pyhäjärven varhaiskasvatukseen.

Havaittiin, että kiusaamista esiintyi kaikissa lapsiryhmissä, osassa usein ja toisissa harvoin. Yleensä kiusaaminen ilmeni nimittelynä, ulkopuolelle jättämisenä, leikistä poissulkemisena tai fyysisenä kiusaamisena, kuten potkimisena tai tönimisenä. Ilmenemismuodot muistuttivat paljon koulukiusaamista. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

Pyhäjärven varhaiskasvatuksessa oli käytössä erilaisia toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn. Pienryhmätoiminnan nähtiin estävän kiusaamistilanteiden syntymistä, koska niissä aikuinen pystyi olemaan hyvin läsnä. Tehtyyn Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaan nostettiin esille leikin havainnoinnin merkitys kiusaamisen ehkäisyssä. Erityisesti sen vuoksi, että aiemmissa tutkimuksissa oli noussut esille, miten juuri vapaan leikin tilanteet altistivat usein kiusaamistilanteille. Esimerkiksi riitatilanteet ja leikistä ulkopuolelle jättämiset voidaan huomata ja puuttua nopeammin, kun aikuinen on läsnä tilanteissa. Toki varhaiskasvatuksessa arki on hektistä, eikä läsnäolo ja havainnointi aina onnistu, mutta pienryhmätoiminta antaa kuitenkin tähän paremmat edellytykset.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy on varhaiskasvatuksessa avainasemassa. Opinnäytetyön tulosten mukaan varhaiskasvatuksessa käytettiin erilaisia työmenetelmiä tunnetaitojen harjoittelussa. Kaveri- ja tunnetaitojen harjoittelu edistää myös aiempien tutkimusten mukaan lasten suhtautumista itseen sekä toisiin. Omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen auttaa huomaamaan myös toisen tunteita. Monissa päiväkodeissa onkin jo aloitettu systemaattinen tunnetaitojen opettaminen. Lisäksi erilaisten hankkeiden kautta on saatu palkattua jopa oma työntekijä vastaamaan tunnetaitokasvatuksesta, mikä on hieno asia. Näin tietoisuus lisääntyy ja aihe pysyy ajankohtaisena.

Varhaiskasvatuksessa tehtävä tiivis ja systemaattinen ennaltaehkäisevä työ kiusaamisen ehkäisemiseksi kantaa pitkälle kouluikään saakka. Työ ei kuitenkaan ole pelkästään varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökunnan tehtävä, vaan lasten vanhempia tarvitaan mukaan ennaltaehkäisevään työhön.

Lue opinnäytetyö: https://www.theseus.fi/handle/10024/756275

KIrjoittajat:

Mirka Majava, Sosionomi, YAMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Päivi Tikkanen, TtT, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähde:
Majava M. (2022) Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa: Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Pyhäjärven varhaiskasvatukseen. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.