Kuntoutuksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö sai alkunsa tarpeesta selvittää ensimmäisen kuulokojeen saaneiden potilaiden ryhmäohjauskokemuksia. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) korva-, nenä- ja kurkkutautien (knk) poliklinikalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa ensikuulokojepotilaiden kokemuksista ja vertaistuesta potilasohjauksen kehittämisen lähtökohtana.

Tulosten perusteella ryhmäohjauksella on voimaannuttava vaikutus ikääntyneiden ensikuulokojepotilaiden arjessa selviytymisen edistämiseksi. Vertaistuen ja ryhmäohjauksen koettiin edistävän voimaantumista. Ryhmäohjausta on käytetty aiemmin erilaisten elintapamuutosten ohjaamisessa sosiaali- ja terveysalalla hyvin tuloksin. Asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita hoidostaan ja siihen osallistumisesta. Hyvällä potilasohjauksella ehkäistään turhat uusintakäynnit ja terveydenhuollon resurssien kuormitus (Palonen, Kaunonen, Helminen & Åstedt-Kurki 2015).

Huonokuuloinen potilas on uudessa elämäntilanteessa saatuaan ensimmäisen kuulokojeen. Ensikuulokojepotilaan kuntoutus on elinikäinen prosessi, jolle olisi annettava hyvät lähtökohdat eli laadukasta ohjausta heti ensimmäisestä kuulokojesovituksesta lähtien kuulokojeisiin tottumiseksi. (Kuuloliitto 2020.) Kontrollikäynnin tulee olla potilasta vahvistava, koska viimeistään silloin potilaan tulee saada varmuus arjessa selviytymisestään kuulokojeen kanssa.

Ikääntyneet ensikuulokojepotilaat eivät saa tarpeeksi kuntoutusta ja ohjausta. Heidän ohjauksensa tehostamista tarvitaan. (Aarnisalo ym. 2022, 219, 223.) Ikääntyneiden kuulokojeiden käyttöönottoon liittyvät riskit ovat, ettei kuulokojeita käytetä riittävästi tai ne jäävät kokonaan käyttämättä. Ikääntyneet potilaat tarvitsevat runsaasti ohjausta kuulokojeiden huoltamiseen ja käyttöön. (Lupsakko, Kautiainen & Sulkava, 2005.) Myös ikääntyneiden omaisten rooli kuulonkuntoutumisprosessissa kannattaa huomioida (Terveyskylä.fi. 2020).

Ryhmässä viisaus tiivistyy!

Voimaantumisen kokemukset tapahtuvat yleensä ryhmässä. Ryhmäohjaus tarjoaa kokemuksen vertaistuesta. Ohjaajilla on keskeinen rooli vertaistukeen ohjaamisessa. (Terveyskylä.fi 2022.) Yksilöohjauksessa audionomi kiinnittää herkästi huomiota pelkästään kuulokojeiden tekniseen ohjaukseen.

Ryhmän dynaamisten asioiden tulee olla kunnossa, esimerkiksi riittävä osallistujamäärä, tila ja ryhmän keskinäinen ilmapiiri (Sipilä 2020). Hyvänä ryhmäkokona pidetään seitsemän hengen ryhmää (Hassan, Oladipo, & Owoyele 2008).  Ryhmäohjausta häiritsivät ensikuulokojepotilailla liian pieni ryhmäkoko, omista asioistaan puhuvat osallistujat ja erilaiset kuulokojeet. Tulokset osoittavat, että ryhmäohjaukseen suhtauduttiin positiivisesti. Myönteinen suhtautuminen onkin avain onnistuneelle ryhmäohjaukselle ja kuntoutumiselle.

Keskustelu johdattaa vertaisten luo

Vertaistuellinen ryhmä tarjoaa parhaat puitteet voimaantumiseen, koska ryhmässä potilas ja mahdollisesti myös omainen saa moninkertaisesti tietoa. Keskustelu toisten vertaisten kanssa mahdollistuu vain ryhmässä. (Terveyskylä.fi 2022.) Keskustelunomainen ryhmäohjaustilanne vertaisten kanssa koettiin hyvänä. Potilas saa vahvemmin tietoa asioista, joihin pääsee muiden potilaiden antamien esimerkkien ja tarinoiden kautta kuuntelemalla, keskustelemalla ja havainnoimalla (Heimonen, Juote, Räsänen & Björkqvist 2017, 9). Ryhmässä tulee esille enemmän sellaisia asioita mieleen kysyä mitä ei välttämättä muussa tilanteessa kuten yksilöohjauksessa tule esille. Ryhmäohjaustilanteessa keskusteleminen itsessään on myös kuulokojepotilaille aito oppimistilanne. Siinä selviää, miten hän kuulee ryhmätilanteessa. Ryhmässä voidaan myös opetella oikeanlaista kommunikointia. Keskustelu vertaisten kanssa kuulokojeisiin liittyvistä asioista antaa ensikuulokojepotilaalle uusia näkökulmia ja voimaa arjessa selviytymiseen.

Ryhmästä voimaa – voimaantuminen on valinta!

Voimaantuminen on prosessi. Vastuu voimaantumisprosessin käynnistymiseen on aina kuntoutujalla itsellään. Ohjaaja ja vertaiset antavat potilaalle työkalut, mutta viimekädessä potilas itse valitsee ottaako hän ne käyttöön. (Heimonen ym. 2017, 8–9.) Voimaantuessaan potilas alkaa tuntea pärjäävänsä paremmin. Ryhmäohjauksessa havaitaan myös joskus puutteita, joita tulisi voida aina kehittää. Se mikä ei ole voimaantumista on heikkenemistä. (Tuorila 2013.)  Ensikuulokojepotilaiden ohjaukseen ryhmäohjaus soveltuu erittäin hyvin. Jos he selviävät paremmin arjessaan ja myös käyttävät kuulokojeita paremmin, on silloin ryhmäohjaus ollut onnistunut ja voimaannuttava kokemus potilaalle.

Joukossa on voimaa!

Tutkimus tuotti tietoa ensikuulokojepotilaiden ryhmäohjauksen toimivuudesta ja kannattavuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää potilasohjauksen kehittämiseen. Ryhmäohjauksella voidaan saada aikaan säästöjä resurssien uudelleen kohdentamisessa audionomin työssä knk-poliklinikalla. Tulevaisuudessa hyvinvointialueilla tulisi edelleen lisätä enemmän ryhmäohjausta myös resurssien kohdentamisen takia unohtamatta sitä, kuinka voimaannuttavaa se on potilaalle monipuolisen sisällön ja taitojen oppimisen ansiosta.

Kirjoittajat:
Ira Tirkkonen, audionomi, kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Aarnisalo Antti, Alanko Outi, Dietz Aarno, Huttunen Kerttu, Kokko Katja, Kokkonen Jukka, Lavikainen Anniina, Pajo Kati, Salmi Kaisa, Viitanen Lauri. 2022. Lääkinnällinen kuntoutus aistivammoissa. Teoksessa: Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022 Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164488/STM_2022_17_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hassan, E.M, Oladipo, S.E & Owoyele, J.W 2008. Readings in counselling psychology. Department of Counselling Psychology, College of Applied Education and Vocational Technology, Tai Solarin University of Education, Ijagun, Ijebu-Ode. file:///C:/Users/Irkku/Downloads/Publication4.pdf.

Heimonen Sirkka-Liisa, Juote Mari, Räsänen Leena & Björkqvist Tamara 2017. Avaimia voimaantumisen vahvistamiseen (PDF). Helsinki: Ikäinstituutti. https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/01/Avaimia-voimaantumisen-vahvistamiseen-_Valmis.pdf

Kuuloliitto 2020. Kuulokojekoulu ensikuulokojeen saajille. https://www.kuuloliitto.fi/kuulokojekoulu-ensikojeen-saajille/ https://www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/2022/12/Kuulokojekoulu-ensikojeen-saajille-opas-1.pdf. Päivitetty 29.11.2022.

Lupsakko, Taina. A, Kautiainen, Hannu J. & Sulkava, Raimo 2005.The non-use of hearing aids in people aged 75 years and over in the city of Kuopio in Finland. Eur Arch Otorhinolaryngol 262, 165–169. https://doi.org/10.1007/s00405-004-0789-x.

Palonen, Mira, Kaunonen, Marja, Helminen, Mika & Åstedt-Kurki, Päivi 2015. Discharge education for older people and family members in emergency department. A cross-sectional study. International Emergency Nursing 23, 306–311. https://doi.org/10.1016/j.ienj.2015.02.003

Sipilä, Marianne 2020. Ryhmädynamiikka. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. 
TAITO-sarja 64. Helsinki. https://sites.google.com/metropolia.fi/peili/nuorten-ohjaus/ohjaajan-opas/ryhm%C3%A4dynamiikka.

Terveyskylä.fi 2020 Kuulotalo. Läheiset ja vertaistuki kuulonkuntoutuksessa. Päivitetty 16.7.2020.https://www.terveyskyla.fi/kuulotalohttps://www.terveyskyla.fi/kuulotalo/kuulon-kuntoutus-ja-hoito/l%C3%A4heiset-ja-vertaistuki-kuulonkuntoutuksessa

Terveyskylä.fi 2022 Vertaistalo. Vertaistuki läheisille. Päivitetty 6.6.2022.https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/l%C3%B6yd%C3%A4-vertaistukea/vertaistuki-l%C3%A4heisille

Tuorila, Helena 2013. Potilaan voimaantuminen ei horjuta vaan tukee asiantuntijaa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2013;129(6):666–71. https://www.duodecimlehti.fi/duo10877