Savonia-artikkeli: Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valmistui yli 40 tutkimushoitajaa
#SavoniaAMK
Savonian jatkuva oppiminen toteutti huhti-elokuussa yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedepalvelukeskuksen, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tutkimusasiantuntijoiden ja Roche Oy:n asiantuntijoiden kanssa Tutkimushoitaja 5 op-koulutuksen. Koulutustarve nousi Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiireellisestä tarpeesta saada lisää päteviä tutkimushoitajia. Koulutuksen koordinaattorinakin toiminut, Kuopion yliopistollisen sairaalan yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija Johanna Jylhä-Ollila korosti koulutuksen valtaisaa tarvetta hyvinvointialueen kliinisten tutkimusten toteutuksen edellytyksenä (kts. Pohjois-Savon hyvinvointialueen julkaisu tutkimushoitajakoulutuksesta 1.8.2023). Kliinisiä tutkimuksia ei ole voitu aloittaa hyvinvointialueella toivotuissa määrin suuren tutkimushoitajavajeen vuoksi.
Koulutus toteutettiin monimuoto-opintoina lähiopetuksen ja verkkotallenteiden, sekä opiskelijan itsenäisesti Moodle-verkko-oppimisympäristössä opiskeltavien materiaalien ja tenttien muodossa. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat jo kesäkuun lopussa ja työllistyivät erinomaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri alojen kliinisiin tutkimushankkeisiin.
Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin tutkimushoitajan työn toimenkuva
Koulutuksen suunnittelussa otettiin huomioon työelämälähtöisyys ja tutkimushoitajan työn toimenkuva. Koulutukseen pystyi hakemaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevät henkilöt, joilla oli soveltuva terveysalan opisto- tai korkeakoulututkinto (esimerkiksi sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, bioanalyytikko ja röntgenhoitaja, tai fysioterapeutti). Koulutuksen lähiopetustilaisuuksiin ja omaehtoiseen opiskeluun opiskelijoiden oli mahdollista hakea ja käyttää jonkin verran omaa työaikaa.
Koulutuksen kuusi sisältöteemaa jakautuivat kliinisen tutkimuksen lainsäädäntöön sekä etiikkaan, kliinisen lääketutkimuksen prosessiin, sekä tutkimushoitajan toimenkuvaan kliinisen tutkimuksen eri vaiheissa. Sisältöteemat suoritettiin asiantuntijoiden laatimilla, opetusmateriaaliin perustuvilla tenteillä. Osana Roche Oy:n kliinisen lääketutkimuksen opetusta oli Good Clinical Practise (GPC)-testi, jonka hyväksytty suoritus vaadittiin koulutukseen osallistujilta.
Koulutuksen sisältöteemoista, sekä koko koulutuksesta kerättiin opiskelijapalautetta. Opiskelijapalautteen perusteella koulutus sai kiitosta asiantuntevasta luento- ja oppimateriaalista, joustavasta toteutustavasta ja aikataulusta, sekä sisältöjen käytännönläheisyydestä. Kehittämiskohteina ehdotettiin mm. oman opiskelun ja tenttisuoritusten ajallisen seuraamisen työkalun käyttöönottoa, sekä alan englanninkielisen sanaston lisäopetusta.
Tutkimushoitajakoulutuksen tulevaisuudennäkymiä
Koulutukselle on toivottu uutta toteutusta. Nyt toteutetun koulutuksen lisäksi, tutkimushoitajana jo työskentelevien koulutustarpeet liittyvät tutkimushoitajakoulutuksen ammattiuramalliin ja tutkimushoitajan työssä vaadittavaan englannin kielen taitotasoon. Nyt toteutetun pilottikoulutuksen kokemuksia tullaan käyttämään mahdollisesti uudestaan toteutettavan tutkimuskoulutuksen lähtökohtana.
Kirjoittajat:
Maria Luojus, yliopettaja, Savonia
Anne-Maria Moilanen, jatkuva oppiminen, Savonia