Mikä ihmeen klusteri

Klusteri, sana mikä esiintyy toistuvasti koulutusorganisaatioiden puheissa. Vaikka klusteri ei ole uusi asia, saattaa monelle olla epäselvää, mitä klusteri todellisuudessa tarkoittaa ja miksi klusterit ovat tarpeellisia, varsinkin osaamisen kehittämisessä.

Avataan ensin sanan ja termin sisältöä. Suomenkielinen sana klusteri tulee englannin kielen sanasta cluster, joka saa käännettynä suomennokset; ryhmä, rykelmä, rypäle, terttu, kimppu, parvi, kerääntyä, ryhmittyä, kasvaa tertuissa ja kasvaa tertussa. Kaikki sanat siis viittaavat johonkin keskittymään ja sen ympärille muodostuvaan ekosysteemiin. Kasvua kuvastavat ”kasvaa tertussa/tertuissa” suomennokset kuvaavat myös hyvin miksi ylipäätään klusteroitua.

Terminä klusteri voidaan jakaa useampaan alalajiin, mutta aiheeseen liittyen se tarkoittaa samankaltaisteisten kohteiden yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on tuottaa osallistujille hyötyä mm. kasvuna, tiedonvaihtona, innovointina, taloudellisesti, alueen kehittämisessä ja osaamisen kehittämisessä. Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa nettisivustolla sivulla miksi kehitämme klustereita (linkki1) klustereiden tarve on kiteytetty klusterien toimintaan sillanrakentajina yritysten, yhteisöjen, koulutus ja tutkimislaitosten ja julkisen sektorin välissä. Nykyään klusterista käytetään myös Ekosysteemi nimitystä.

Klusteri ajattelun esikuvana on vuonna 1990 julkaistu teos The Competitive Advantage on Nations, jonka kirjoittajana on yhdysvaltalainen Michael Porter. Teoksesta on julkaistu vuonna 2006 myös suomenkielinen versio nimellä Kansakuntien kilpailuetu.
European Panorama Of Clusters and Industrial Change 2019 & 2020 raportin mukaan (linkki2) klusterit ovat merkittävässä roolissa Euroopassa. Euroopan alueella on tunnistettuja teollisuusalan klustereita 2950 kpl ja ne työllistävät neljäsosan Euroopan työntekijöistä.

Saksalaisista klustereista oppia Suomen teknologiayrityksille

UpTech – Saksan matkan vierailukohteenamme olivat owl maschinenbau ja it’s owl klusterit. Owl maschinenbau on mekaniikan sekä automaatio- ja tuotantotekniikan verkosto ja it’s owl teollisuus 4.0 teemassa toimiva klusteri. Laajimmin pääsimme tutustumaan it’s owl klusteriin ja sen toimintaan.

Tässä vaiheessa selvennettäköön, että vaikka sana owl tuo meille monelle mieleen ensimmäisenä pöllön, owl kuvaa Saksan Ostwestfalen-Lippe aluetta. Alue sijaitsee Saksan Nordhein-Westfalen osavaltiossa. Ostwestfalen-Lippe alueella asuu noin 2 miljoonaa ihmistä ja siellä päämajaansa pitää kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä esimerkiksi Miele, Dr. Oetker, Phoenix Contact, DMG Mori ja Claas.

Its’s owl (Intelligent Technical Systems OstWestfalenLippe) on alueellinen älykkäiden teknisten järjestelmien klusteri. Klusterin pääteemana on Teollisuus 4.0, jonka alla aiheina mm. tekoäly, digitaaliset alustat ja järjestelmät. It’s owl:n yrityskumppaneita ovat aiemmin mainittujen alueella päämajaa pitävien yritysten lisäksi mm. Beckhoff, Lenze ja Wago. Koulutus- ja tutkimuskumppaneita ovat mm. FH Bielefeld University of Applied Sciences, Universität Bielefeld ja Universität Paderborn.

It’s owl-klusteriin ja sen yrityksien toimintaa pääsimme tutustumaan Hannoverin messuilla, Paderbornissa, Lemgossa ja Bielefeldissä. Hannover messuilla osallistuimme opastetulle kierrokselle it’s owl:n osastolla. Paderbornissa vierailimme Claas:n vaihdelaatikkotehtaalla, Lemgossa paikallisissa tutkimuslaitoksissa ja Bielefeldissä korkeakouluissa.

Lemgossa vierailimme Centrum Industrial IT (CIIT) tiloissa. CIIT on Science-To-Business Center, joka tarjoaa puitteet ja verkostoitumispaikan usealle IT alan yritykselle ja tutkimuslaitokselle. Tiloissa toimii mm. Phoenix Contact ja Suomalainen Tosibox.

CIIT:n tiloissa on myös SmartFactoryOWL-tutkimusympäristö. Tiloissa on laitteistoa Teollisuus 4.0:n liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen.

Klusterit Itä-Suomessa

Palataan takaisin Suomeen ja pohditaan millä mallilla klusteriasiat ovat päivitetyin silmin katsottuna.

Kansainvälistä tuotantoa ajatellen Itä-Suomi, tarkemmin ottaen Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, on alueena syrjäinen ja alueen vetovoimaisuus ei ole yleisesti kovin vahva. Eurostat (linkki3) mukaan vuonna 2021 Pohjois-Savon väkiluku oli noin 243 576 asukasta ja Pohjois-Karjalan 160 341 asukasta, eli yhteensä asukkaita oli tuolloin 403 917. Vaikkei alue ole asukasmäärällisesti eikä tuotannon logistiikkaa ajatellen kummoinen paikka, on täällä useita kansainvälisesti menestyksellisiä yrityksiä. Erityisesti täällä osataan koneenrakennus, tehdäänhän täällä maailman parhaat metsä-, paalutus-, satama- ja kaivoskoneet.

Tästä näkökulmasta voisi olettaa, että täältä löytyisi, toimijoiden niin halutessa, yrityksiä koneenrakennusta tukevaan alueelliseen klusteritoimintaa. Vielä koneenrakennuksen ympärille ei ole muodostunut yleisesti tunnistettuja keskittymiä, ainakaan alueellamme. On tärkeä huomata, että klustereiden on tarkoitus tuottaa hyötyä sen toimijoille, pääasiassa siis yrityksille. Joko yritykset eivät ole tunnistaneet hyötyjä tai niiden on arveltu jäävän liian pieniksi vaivaan nähden tai alueelta on vaan puuttunut jotain mikä saisi yritykset yhteen ja toimimaan asian suhteen. Huomattavaa on myös, että klusterit vaativat panostusta jokaiselta osapuolelta, joten tämä on myös resurssikysymys.

Tämän artikkelin pohdinta pyörii vahvasti, kirjoittajan taustasta johtuen, koneenrakennuksen ympärillä. Alueeltamme kuitenkin löytyy muita klustereita ja klustereihin liittyvää osaamista. Esimerkiksi Savonian SuperEcosystem on European Cluster Collaboration Platform (ECCP) sertifioima metaklusteriksi (linkki4 ja linkki5). SuperEcosysteemi koostuu useista eri alojen klustereista. Yhtenä näistä alaklustereista toimii tutkimuskeskus Materia, jonka sisään on sovitettu myöhemmin mainittua KesTech-osaamiskeskittymää.

Pohdintoja matkaan liittyen

Saksassa näimme, että klusterin sisään sopivat myös samoilla markkinoilla toimivat kilpailijat. It’s owl:ssa osallisena on esimerkiksi Weidmuller ja Phoenix Contact, molemmat ovat vahvoja tekijöitä automaatioalalla. Klustereiden tarkoitus ei ole mahdollistaa kilpailijan vakoilua vaan tuottaa yhdessä parempia lopputuloksia. Klusterissa toimivan yrityksen pitää tunnistaa asetelma ja hyväksyä klusterin pelisäännöt. On yrityksestä ja sen edustajasta kiinni mitä tietoja klusterille antaa ja miten klusterin tuottama tieto hyödynnetään.
Tiedonvaihdon lisäksi Saksassa oli selkeästi havaittavissa panostus myös fyysisiin laitteisiin ja tiloihin. Lemgon SmartFactoryOWL on hieno ja selkeä esimerkki mitä teollisuus 4.0 oikeasti on. Klusterin toimijoiden käytössä olevia tiloja ja laitteita voi käyttää henkilöstön kouluttamiseen, uusien liikeideoiden testaamiseen ja tutkimustyöhön. SmartFactoryOWL:n tiloissa oli mm. konenäköä hyödyntävä avustettu kokoonpano piste, jossa pöydälle heijastettiin kokoonpanokuva ja avustuksen käyttöpainikkeet. Kokoonpantavina tuotteina oli muutama Legoista kasattava eläinhahmo.

Alueemme konepajateollisuuden haasteena on myös alan vetovoimaisuus. Monesti yritykset eivät tunnu ymmärtävän millainen merkitys siistillä ja toimivilla tiloilla on mielikuvaan yrityksestä työpaikkana ja alasta ylipäätään. Tässä mielessä asianmukaisesti luodut yhteiset tilat Saksan malliin voisivat olla keino nostattaa alan imagoa tulevaisuuden osaajien houkuttelemisessa alalle. Alla olevassa kuvassa esimerkki Hannoverin messualueella olevasta yrityksien yhteistilasta, jossa oli eri toimijoiden alueita ja laitteistoja. Tilassa oli esimerkiksi eri toimijoiden esittelypisteitä ja robotteja.

Yhteenveto

Pohjois-Savon alueella oppilaitoksien yhteistyö yrityksien kanssa ollut vahvaa jo pitkään. Yhteistyötä on rakennettu ja tuettu aktiivisesti hankkeilla ja tarjoten yrityksille oppilaitosten TKI-palveluja. Tiivis yhteistyö mahdollistaa pienen kynnyksen yhteydenotot mm. osaamisen kehittämisen suhteen. Yhteistyö on siis mahdollista ilman klusteriakin, mutta hyvin usein yhteistyö on henkilöriippuvaista ja muutokset henkilöstössä vaikuttaa merkittävästi yhteistyön laatuun. Jatkopohdinnan arvoista on voisiko kuuluminen klusteriin luoda vahvemman ja vähemmän henkilöriippuvaisen alustan yhteistyölle.

Klustereista ja saumattomasta yhteistyöstä on hyötyä myös tulevaisuuden ennakointiin. Oppilaitosten näkökulmasta ennakointi on tärkeää. Oppilaitosten tulisi nähdä useita vuosia eteenpäin, jotta koulutusta osataan säätää ja suunnitella tulevaisuuden tarpeisiin. On tärkeää saada näitä signaaleja yrityksiltä ja entistä tiiviimpi yhteistyö saattaisi madaltaa kynnystä tulevaisuuden tarpeiden esiin tuomiseen. Myös oppilaitoksen pitää pystyä tuottamaan tietoa esimerkiksi tulevaisuuden teknologioista ja tutkimuksistaan yrityksiin päin. Vuoropuhelun ja keskustelun mahdollistaminen on välttämätöntä. Klusteri voisi siis olla yksi paikka tiedonvaihdolle.

Tällä hetkellä Ylä-Savossa on käynnissä KesTech-hanke, jonka päämääränä on muodostaa keskittymä osaamisen kehittämiseen. KesTechin tavoite on myös tuottaa ennakointitietoa, yhdessä yritysten kanssa, osaamisen kehittämisen tarpeista tulevaisuudessa. KesTech-hankkeen toimijat ovat Savonia Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto ja Ylä-Savon Ammattiopisto. Hanke on käynnistynyt tunnistetusta tarpeesta ja yritysten toiveesta keskitettyyn toimintaan osaamisen kehittämisessä ja hanketarjonnassa. Hankkeesta voi lukea lisää (linkki6).

Tämä on julkaisusarjan kolmas artikkeli UpTech-hankkeen vierailusta Saksassa. Julkaisusarjassa käydään vierailua läpi eri näkökulmista, sekä ennen kaikkea nostetaan esiin matkalta saatuja oppeja ja hyviä käytänteitä. #uptechsaksassa2022

Kirjoittajat:
Markus Kauppinen, Jari Lipponen, Pasi Heiskanen ja Henri Juntunen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Juha-Matti Huusko ja Ville Nivalainen, Itä-Suomen yliopisto
Atte Enwald, Karelia-ammattikorkeakoulu

Linkit:
Linkki1: Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot Murroksessa https://elmoenf.eu/fi/miksi-kehitamme-klustereita/
Linkki2: European Panorama Of Clusters and Industrial Change https://clustercollaboration.eu/sites/default/files/news_attachment/european_panorama_2020.pdf
Linkki3: Eurostat Population on 1 January 2021: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/demo_r_pjanaggr3/default/map?lang=en
Linkki4: Savonian SuperEcosystem ECCP: https://www.savonia.fi/uutiset/savonian-superecosystem-rajattomien-mahdollisuuksien-aarella/
Linkki5: SuperEcosystem: https://superecosystem.fi/
Linkki6: KesTech: https://kestech.fi

Lisää aiheeseen liittyvää tietoa löytyy:
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston East & North Finland – sivuilta https://eastnorth.fi/klusterit/