Tutkimus pk-yrityksen kasvun ja kehittymisen vaiheista

Pk-yrityksien haasteet tulevat usein esille silloin, kun yrityksen toiminta kasvaa, kansainvälistyy, tai omistuspohja laajenee. Näissä tilanteissa yrittäjä kokee olevansa hyvin yksin, vaikka yritys on suurten strategisten kysymysten tai päätöksien äärellä ja yrittäjä tarve sparraavalle vuoropuhelulle yhtiön tulevaisuudesta olisi tarpeen.

Suurin tarve hallitusammattilaisten käytölle onkin tunnistettu juuri 20–50 hengen pk-yrityksissä, joiden toimintaa halutaan kehittää ammattimaisempaan ja enemmän tulevaisuuteen katsovaan toimintamalliin. Yrittäjillä itsellään voi intohimo kohdentua enemmän operatiivisiin toimintoihin, kuin strategiseen johtamiseen.

Johtaminen ja strateginen osaaminen

Kasvuyritys joutuu uudistumaan monta kertaa. Tarpeet ovat erilaiset kasvun eri vaiheessa ja vaatii kussakin vaiheessa erilaista johtamista. Tarvittavat kyvykkyydet riippuvat kokoluokasta. Voidakseen kasvattaa liiketoimintaansa, perusasioiden tulee olla kunnossa. Vain ja ainoastaan tukevalle pohjalle voi rakentaa pitkäntähtäimen kasvusuunnitelman. Nopean kasvun vaiheessa tulee myös huomioida, että rahoitus ja prosessien skaalautuvuus mahdollistavat kasvun vaateet ja yrityksellä on kykyä reagoida yllättäviinkin tilanteisiin. Kasvun vaiheessa riskien ennakoitavuuteen ja niiden hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Kasvuhakuinen yritys luo henkilöstölleen kulttuurin, joka luo luontaisesti kasvua hakevaa ajattelu-mallia. (Kasvuryhmä 2022.)

Strategiatyöosaamisen kasvaessa edelläkävijäyritykset ovat ottaneet yhä useammin käyttöönsä avoimen strategoinnin. Tässä strategiatyömallissa tavoitteena on kehittää ja toteuttaa strategiaa yhdessä ulkoisien ja sisäisien sidosryhmien kanssa. Menetelmä vahvistaa selkeästi keskinäistä luottamusta ja lisää avoimutta. (Santalainen & Baliga 2015.)

Henkilöstö mukaan

Pk-yrityksen johtamisessa on hallittava hyvin monipuolisesti johtamisen eri osa-alueet. Johdon on kyettävä luomaan liiketoimintasuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa, sillä useinkaan yrityksissä ei ole olevassa valmista mallia, jota voisi lähteä jatkojalostamaan. Päämäärän näkeminen ja henkilöstön innostaminen, sekä kannustaminen antamaan oma panoksensa yhteisen tavoitteen toteutumiseksi on merkityksellistä. (Eloranta 2018.)

Jos toimitusjohtajan osaaminen on kapea-alaista, niin hallitustyöskentelyn merkitys korostuu. Hallitustyöskentelyssä johdonmukaisuus, kokonaisvaltainen suunnittelu, sekä tavoitteiden asettaminen niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä ovat merkittävässä roolissa (Welch 2009). Hallitus pyrkii parhaan kykynsä ja mahdollisuuksien mukaan edistämään huolellisesti toimien yrityksen kehittymistä. Voidaankin siis kiteyttää, että yrityksen menestys on hallituksen vastuulla. (Eloranta 2018.) 

Ymmärrys yrityksen nykytilanteesta

Usein pk-yritys itse arvioi nykytilanteensa liian positiiviseksi, kuin mitä sen on todelliseen tilanteeseen nähden. Oma organisaatio voi olla liian lähellä itse ongelmaa ja näkemys tulevaisuuden suunnasta on suppea. Tutkimus tukee sitä, että ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja pystyy sanoittamaan saamansa informaation objektiiviseen muotoon ja analysoimaan ovatko henkilöstön ja johdon näkemykset yhtiön todellista tilaa tukevia vai täysin ristiriidassa näiden kanssa.

Sparraaja, haastaja ja valmentaja

Tulosten perusteella voidaan todeta, ulkopuolisen henkilön merkitys korostuu siinä, että he kykenevät tuomaan osaamisensa ja kokemuksensa kautta uusia toimintatapoja ja objektiivisuutta yrityksen käyttöön, sekä haastamaan olemassa olevia käytäntöjä. Suurin lisäarvo muodostuu juuri valmentavasta ja sparraavasta toimintaotteesta, jotka mahdollistavat yrityksen voimakkaamman kehittymisen. Juuri strategiatyön soveltamisessa ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan kompetenssin merkitys korostuu erityisesti. Strategian laadintaan liittyvät työvaiheet ja ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan vuorovaikutus toimitusjohtajan kanssa luovat perustaa kehittymiselle ja kasvulle. Toimitusjohtajan vastuulla on strategian jalkauttaminen ja operatiiviset toimenpiteet, sekä henkilöstön motivointi yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, jotka mahdollistavat kasvun ja kehittymisen.

Hallituksen puheenjohtajan toimiessa toimitusjohtajan valmentajana, sparraajana, sekä uusien näkökulmien ja toimintatapojen esille tuojana, ei toimitusjohtaja jää yksin operatiivisten toimintojen kehittämisessä. Ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja lisää toimitusjohtajan toiminnan tasoa ja avartaa hänen näkemyksiään hallituksen asettamien vaatimusten kautta. Mikäli toimitusjohtaja ei kykene täyttämään asetettuja tavoitteita on tällöin hallituksen puheenjohtajan velvollisuus tuoda asia hallituksen arvioitavaksi.
Hallitustyön kehittäminen pk-yrityksissä ja hallituksen koostumuksen kasvattaminen ulkopuolisten hallitusten jäsenten kautta on erittäin suositeltavaa ja tuo lisäarvoa yrityksen kehittymiselle. Hallitustyö muuttuu yhä ammattimaisemmaksi ja se laittaa riman myös johdolle entistä korkeammalle. Uudet jäsenet tuovat mukanaan myös uusia käytänteitä, sekä toimintamalleja ja tämä uudistaa myös hallitustyöskentelyn käytäntöjä.

Kirjoittajat:
Jari Kukkonen, Liiketoiminnan kehittäminen, Tradenomi (YAMK)
Markku Haapakoski, yliopettaja, KTT, Savonia Master School

Lähteet:
Eloranta, Jorma 2018. Hallitus johdon tukena. Helsinki: Alma Talent.
Kasvuryhmä 2022. Verkkosivut. https://www.kasvuryhma.fi
Santalainen, Timo, Baliga, Ram, B. 2015. Kun normibusiness ei riitä. Kestävä strategiointi. Helsinki: Talentum Media Oy.
Welch, Suzy 2009. 10-10-10: A Life-Transforming Idea. New York: Scribner.