Talousviestintä ja talousinformaatio ovat osa yrityksen johtamiskulttuuria ja arvomaailmaa. Kun pohditaan yrityksen arvon tuottamisen keinoja, toimintatapoja tai käytäntöjä, pohjautuu nämä päätökset yrityksen taloudesta saataviin tietoihin. Johtamiskulttuuri taas määrittelee taloushallinnon viestintää ja raportointia, jolloin yrityksen taloudesta voidaan laatia johtamisen työkaluksi oikeanlaisia raportteja. (Partanen 2007, 18–25.)

Liiketoiminnan ohjaus edellyttää talouden läpinäkyvää viestintää yrityksen sisällä. Läpinäkyvyys viestinnässä voidaan varmistaa yrityksen sisällä raportoimalla selkeästi esimerkiksi yrityksen kannattavuudesta huomioiden liiketoiminnan osa-alueet. Läpinäkyvyys yrityksen talousviestinnässä helpottaa yrityksen sisällä työntekijöiden ymmärrystä eri toimintojen vaikutuksista yrityksen kannattavuuteen. (Partanen 2007, 39–42.)

Talousinformaatio ei ole aina selkokielistä, sillä jokainen tulkitsee tietoa oman asemansa mukaan. Nykyisistä toiminnanohjausjärjestelmistä on mahdollista saada eri tasoisia raportteja, joita voidaan hyödyntää yrityksen eri työtehtävissä. Johdon tehtävä on kuitenkin analysoida talousinformaatiota yrityksen isossa kuvassa, joka voidaan esittää selkokielisemmässä muodossa henkilöstölle. Tämän vuoksi yrityksen sisäisessä viestinnässä korostuu raporttien avaaminen sidosryhmille ymmärrettävässä muodossa. (Linna 2016, Partanen 2007, 21–26.)

Yrityksen johdon on hyvä huolehtia yrityksen sisällä, että työntekijät ymmärtävät millä tavalla strategian onnistuminen näkyy yrityksen tunnusluvuissa. Strategiaymmärryksen lisäksi on hyvä varmistaa, että työtekijät tunnistavat ja osaavat tulkita olennaisimpiä yrityksen tunnuslukuja. Olennaisia tunnuslukuja, joita työntekijöiden on hyvä ymmärtää ovat kannattavuuteen ja kasvuun sekä omavaraisuuteen ja velkaantumisasteeseen liittyvät luvut. (Linna 2016.)

Yrityksen talousviestinnän kiemurat

Talousviestinnän haasteeksi yrityksen sisällä muodostuu usein tilanteet, joissa vastaanottajat eivät ”allekirjoita” viestittyä asiaa. Tällaista voita tapahtua, kun johdon ja suorittavien työntekijöiden näkemykset eroavat viestittävästä asiasta. Tämä ristiriita usein on yksi syy yrityksen menestymättömyyteen. Jotta talousviestinnän haasteet voidaan selättää, tulee yrityksen talousviestinnässä ymmärtää vastaanottajan tietotaso taloushallintoon. (Linna 2016, Partanen 2007, 21–26.)

Onnistunut talousviestintä on hyvä rakentaa vastaanottajan näkökulmasta ja ymmärtää, että talousviestintä ei ole irrallinen osa yrityksen sisäisessä viestinnässä vaan osa yrityksen kokonaisuutta. Viestintä on keskiössä nykypäiväistä yritystoimintaa, joka toimii johtamisen ja vaikuttamisen työkaluna. (Partanen 2007, 21–49.)

Onko talousviestintä osa yrityksen viestintää?

Pienissä yrityksissä usein muodostuu haasteeksi tilanne tai oikeastaan harhakuvitelma, jossa yrittäjä kokee talouden viestimisen tarpeettomaksi henkilöstölle. Päinvastoin yrityksen tulisi nimenomaan keskittyä henkilöstön tiedottamiseen yrityksen taloudesta ja oman työn vaikutuksesta yrityksen kannattavuuteen ja liiketoimintaan. Omasta kokemuksesta yrittäjät pyrkivät välttelemään talouden viestimistä henkilöstölleen siinä pelossa, että henkilöstö alkaa pyytämään lisää palkkaa yrityksen liikevaihdon kasvaessa. Näkisin, että tämän pelon yrittäjä voisi välttää selkeällä viestinnällä, millä tavalla talouden asiat vaikuttavat esimerkiksi henkilöstöön.

Talousviestintä ei ole erillinen osa yrityksen viestintää. Talousviestintä on merkittävä osa yrityksen viestinnän suunnittelua. Viestinnän suunnittelussa on hyvä huomioida selkeät pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan yrityksen sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Usein yrityksien kompastuskivenä on viestinnän puute. Viestinnän puutteella tarkoitetaan, että yrityksen johto unohtaa viestiä yrityksen sisällä henkilöstöön ja yrityksen toimintaan liittyvistä asioista. (Nieminen 2018.)

Yrityksen sisäisen viestinnän tehtävä on viestiä yrityksen strategiasta ja auttaa työntekijöitä ymmärtämään oma rooli yrityksen toiminnassa. Talousviestinnän tehtävä ja rooli on sama, mutta eri näkökulmasta. Talousviestinnän tehtävä on tuottaa tietoa yrityksen sisällä, joka helpottaa työntekijän ymmärrystä näkemään oman työn merkitys numeroiden valossa. (Nieminen 2018.)

Millaista on toimiva sisäinen viestintä?

Monessa yrityksessä, erityisesti pienissä yrityksissä vähätellään sisäisen viestinnän merkitystä yrityksen liiketoimintaan. Mikäli yhteiset pelisäännöt, tavoitteet ja strategia ovat epäselviä, on hankala suunnata työntekijän näkökulmasta toimintaa oikeaan suuntaan. (Alanen 2018.)

Yrityksessä jokainen työntekijä on vastuussa toimivasta viestinnästä. Työntekijän tulee itse tunnistaa oman vastuualueen tärkeät asiat ja viestiä niistä yrityksen sisällä, jolloin tieto on saatavilla vähintään heille, joiden työtehtäviin asia vaikuttaa. Vaikka yrityksen sisäinen viestintä on kaikkien työntekijöiden vastuulla, tulee sitä johtaa ja ohjata oikeaan suuntaan. Tämä tarkoittaa, että sisäisellä viestinnällä tulee olla vastuuhenkilö, joka määrittelee sisäiselle viestinnälle työkalut ja toimintatavat. (Alanen 2018.)

Sisäisessä viestinnässä on hyvä pohtia yrityksen näkökulmasta toimivat kanavavalinnat, jotta viestintä on selkeää ja toimivaa. Kanavavalintojen lisäksi yrityksessä on hyvä luoda selkeät pelisäännöt, kuinka usein viestitään, mikä on viestinnän sävy henkilöstölle ja mitä halutaan korostaa. Nämä lainalaisuudet pätevät yrityksen kaikissa viestinnän osa-alueissa kanavasta ja viestijästä riippumatta. (Kiiski-Kataja 2020.)

Korona-aika on saanut yrityksien viestintään aikaan ”ekstraboostia”, sillä etätyön tiimoilta on jouduttu pohtimaan verkkovälitteisiä viestintätapoja yrityksen sisäiseen viestintään. Korona-aikana olen itse huomannut, että WhatsApp ja Teams ovat olleet erittäin oivallisia keinoja viestiä yrityksen taloudellisista asioista ja ohjata työntekijöiden toimintaa kohti asetettuja tavoitteita. (Eskola 2020.)

Kirjoittaja: Tiina Kuiri, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Alanen, Tuula 2018. Onnistunut sisäinen viestintä on itseohjautuvan organisaation perusta. Asiantuntijablogi. Vastuugroup Oy. https://www.vastuugroup.fi/fi-fi/blogi/itseohjautuvuus-ja-onnistunut-sisainen-viestinta. Viitattu 19.5.2022.

Eskola, Katja 2020. Sisäinen viestintä moukaroi siilot ja luo työlle merkityksen. Asiantuntijablogi. Ellun Kanat. https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/sisainen-viestinta-moukaroi-siilot-ja-luo-tyolle-merkityksen/. Viitattu 19.5.2022.

Kamensky, Mika 2015. MENESTYKSEN TIMANTTI. Strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. Alma Talent Oy. Verkkokirja. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/FAIBCXCTEB#kohta:6((20)MENESTYNEIDEN((20)HENKIL((d6)IDEN((20)JA((20)ORGANISAATIOIDEN((20)HAASTATTELUJA((20)(:Pentti((20)Ahola((20)(:C.((20)Ajatuksia((20)johtamisesta((20)/piste:b4. Viitattu 19.5.2022.

Kiiski-Kataja, Elina 2020. Tuplarytmihäiriö –mitä jokaisen yrityksen pitää tietää tulevaisuudesta. Verkkokirja. Ellun Kanojen julkaisusarja. https://tulevaisuus.ellunkanat.fi/wp-content/uploads/2020/03/tuplarytmihairio-ellunkanat.pdf. Viitattu 19.5.2022.

Koski, Toivo 2017. Helsingin Kamari Oy PK-YRITYKSEN STRATEGINEN TALOUSJOHTAMINEN. Verkkokirja. Viro: Helsingin Kamari Oy. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/pk-yrityksen-strateginen-talousjohtaminen-2017#kohta:Pk-yrityksen((20)strateginen((20)talousjohtaminen. Viitattu 19.5.2022

Koipijärvi, Terhi 2020, Kuvaja Sari 2020. Yritysvastuu 2.0: johtamisen uusi normaali. Verkkokirja. Helsinki: Kauppakamari. 2.uudistettu painos. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/yritysvastuu-2-2020#kohta:Yritysvastuu((20)2.0((20)((2013)((20)Johtamisen((20)uusi((20)normaali. Viitattu 19.5.2022.

Linna, Eveliina 2016. ProCom. HYVÄ TALOUSVIESTINTÄ ON YHTEISPELIÄ. Asiantuntijablogi. https://viestijat.fi/hyva-talousviestinta-on-yhteispelia/#e9665fd7. Viitattu 19.5.2022.

Marjamäki, Pipsa, Lotta, Vuorio, Jenni 2021. Viestinnän johtaminen. Strategiasta tuloksiin. Helsinki: Alma Talent Oy. Verkkokirja. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/IABBXXBTABCEE#kohta:OSA((20)2(((:((20)STRATEGIASTA((20)TULOKSIIN((20)JA((20)TIMANTTI((20)K((c4)YT((c4)NT((d6)((d6)N(:Ohjaa((20)tekem((e4)((e4)n((20)valintoja((20)kaikilla((20)suunnittelun((20)tasoilla/piste:td. Viitattu 19.5.2022.

Nieminen, Mikko 2018. Toimitusjohtajan viestintä – miksi ja miten viestin. PWC. Asiantuntijablogi. https://uutishuone.pwc.fi/toimitusjohtajan-viestinta-miksi-ja-miten-viestin. Viitattu 19.5.2022.

Partanen, Vesa 2007. Talousviestintä johtamisen tukena. Jyväskylä: Talentum Media Oy.

Pellinen, Jukka 2017. Talousjohtaminen. Alma Talent Oy. Verkkokirja. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/JACBXXBTABDE#piste:b4. Viitattu 26.2.2022.

Camillery, Mark, Anthony 2021. Strategic Corporate Communication in the Digital Age. Verkkokirja. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.savonia.fi/lib/savoniafi/reader.action?docID=6473942. Viitattu 19.5.2022.