”Väsyttää, on kiire, ympärillä hälyä ja täytyisi tehdä kipulääkeinfuusioliuos lapsipotilaalle. Ajatus hieman harhautuu, kun kollega tulee kysymään neuvoja oman potilaansa akuuttiin ongelmaan. Teen infuusioliuoksen loppuun ja aloitan sen annostelun pienelle potilaalleni. Pian infuusion alun jälkeen lapsen vointi romahtaa. Tilannetta selvittäessä havaitaan infuusioliuoksen olevan kymmenen kertaa vahvempaa, kuin sen olisi pitänyt olla! Kaiken kiireen keskellä jäi lääkelasku infuusion oikeaoppisesti tekemiseksi tarkistamatta ja tapahtui pilkkuvirhe. Tällä kertaa onneksi selvittiin nopealla hoidolla ja lapsen vointi parani pian tehovalvontaan siirron jälkeen.”

Kyseessä on kuitenkin haittatapahtuma, joka aiheutti todellisen vaaran potilaalle. Lisäksi se aiheutti yhteiskunnalle kuluja, koska yksi tehohoitovuorokausi maksaa keskimäärin hieman yli 3000 euroa. Tästä hinnasta potilaalle jää terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta maksettavaksi vain murto-osa, loput kuluista kustannetaan verovaroin hyvinvointialueen budjetin kautta. Haitta aiheutti myös henkistä kärsimystä lapselle ja hänen perheellensä, mutta myös hoitajalle. 

Lääkelaskujen osaaminen on sairaanhoidon kulmakiviä

Terveydenhuollon keskeisimpiin hoitokeinoihin kuuluu muiden hoidollisten toimenpiteiden lisäksi lääkehoito. Sairaanhoitajan tulisikin koulutuksensa perusteella osata käsitellä virheettömästi lääkkeitä, saattaa lääkkeitä käyttökuntoon ja antaa lääkkeitä oikeaoppisesti sekä ohjeistaa potilaita heidän lääkehoidossaan. Sulosaaren vuonna 2016 tekemän väitöstutkimuksen tulokset ovat samassa linjassa aikaisempien tutkimuksien kanssa osoittaen, että erityisesti lääkelaskuosaamisessa sairaanhoitajaopiskelijoilla on paljon parannettavaa, koska pienikin virhe lääkelaskuissa voi aiheuttaa potilaalle haittaa tai jopa kuoleman. Jo ensimmäisen vuoden Lääkehoidon perusteet –opintojakson kuvauksessa todetaan, että opintojakson jälkeen opiskelija osaa laskea lääkelaskut virheettömästi. Useilla muillakin opintojaksoilla sairaanhoitajan tutkinto-ohjelmassa harjoitellaan lääkelaskuja sekä turvallista lääkkeiden käsittelyä ja annostelua. Matemaattisten taitojen heikkeneminen peruskouluikäisillä on johtanut siihen, että sekä ammatillisessa että korkeakouluopinnoissa olevilla opiskelijoilla on yhä enemmän vaikeuksia lääkelaskennassa. Tästä onkin tulossa haaste turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa.

Lääkevahinkojen määrää voidaan vähentää muuttamalla toimintatapoja

Suurin osa lääkevahinkotapauksista olisi estettävissä toimintatapoja muuttamalla sekä noudattamalla annettuja ohjeistuksia. Jotta potilasturvallisuus ei vaarantuisi, on sairaanhoitajien tärkeää osasta suorittaa lääkelaskut virheettömästi. Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa vuosina 2010 ja 2011 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 11 % kaikista potilasvahinkotapauksista johtui väärin annetusta lääkityksestä. Vaikka 90 % näistä tapauksista ei aiheuttanut potilaalle haittaa, niistä aiheutui kuitenkin 253 vakavaa haittatapahtumaa ja 50 kuolemaan johtanutta lääkitysvirhettä. Kaikkein eniten raportoituja syitä väärään lääkitykseen olivat virheellinen lääkelasku, virheellinen lääkkeen antokuntoon saattaminen tai väärä lääkkeen antonopeus.

Keskittymisen herpaantuminen voi olla kohtalokasta

Pilkkuvirhe tai väärin katsottu kantaliuoksen vahvuus voi johtaa vakaviin seurauksiin lääkityksessä. Erityisesti tämä tulee esiin pieniä lapsia hoidettaessa. Lasten pieni koko, kehon suhteellisen vesitilavuuden määrä ja erilainen aineenvaihdunta aiheuttavat sen, että pienikin virhe lääkkeen määrässä voi aiheuttaa huomattavia haitallisia seuraamuksia tilanteissa, joissa aikuisella mahdolliset haitat olisivat selkeästi pienempiä. Erityistä tarkkuutta vaaditaan lääkelaimennoksia tehdessä, koska suurin osa lääkkeiden laimennosohjeista on tehty aikuisten annoksille.  Yleisimpiä syitä sairaanhoitajien tekemiin lääkelaskuvirheisiin ovatkin puutteet lääkevahvuuksien merkintöjen ymmärtämisessä ja väärin tehdyt laskutoimitukset. Toisaalta osittain hoitajapulan aiheuttamassa kiireessä voi kokenutkin hoitaja ottaa samalta kuulostavan lääkeainepullon, annostella väärää lääkettä potilaalle tai tehdä laskuvirheen lääkettä valmistellessaan. Osaltaan inhimillisten virheiden mahdollisuutta lisää myös terveysalan työntekijäpulasta johtuva kiire, eikä yksittäisiin työtehtäviin välttämättä pysty keskittymään niin hyvin kuin olisi tarpeellista.

Lääkelaskuja tekevän ja lääkkeitä käyttökuntoon saattavan kollegan työrauha tulisi turvata kaikelta ympäröivältä hälyltä ja kiireeltä, jotta voidaan minimoida mahdolliset ulkoisista tekijöistä johtuvat virheet. Myös sama rauha tulee sallia mahdollisia lääkelaskuja ja/tai lääkkeitä kaksoistarkastavalle hoitajalle. Toki aina ei voida kaikilta virheiltä välttyä, mutta virheiden todennäköisyyteen voidaan vaikuttaa sopivalla ympäristöllä, ohjeistuksien selkeydellä ja kaksoistarkastamalla lääkkeet ennen niiden antamista potilaalle.

Sairaanhoitajilla on tärkeä rooli potilaan turvallisessa lääkehoidossa. Jo opiskeluaikana lääkehoidon moniosaisuuden ja mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisen avulla voidaan todennäköisesti vähentää mahdollisia virheitä lääkehoidossa. Erityisesti lääkelaskuja oppii laskemaan ja ymmärtämään vain harjoittelemalla niitä säännöllisesti. Pilkun paikalla on väliä myös silloin, kun puhutaan annettavien lääkeannosten tilavuuksista ja vahvuuksista. Virheettömässä lääkelaskennassa on tärkeää myös ymmärtää, mitä mittayksikköä tarkoitetaan (µg vs. mg vs g, ml vs. l) ja kommunikoidessa kollegoiden kanssa lääkemääräyksistä käyttää selkeitä käsitteitä, esimerkiksi milligramma, jotta väärin ymmärryksiltä ja virheiltä vältytään. Opiskeluaikana voi ongelmatilanteissa kysyä apua terveysalan opettajilta, opiskelutovereilta sekä harjoitteluiden aikana hoitajilta työpaikalla. Internetistä on myös saatavilla ohjevideoita ja Savonialla on matalan kynnyksen lääkelaskupajoja, joissa pääsee tarvittaessa harjoittelemaan laskuja terveysalan opettajan ohjauksessa.

Kirjoittajat:

Maija Heiskanen, AMK-opiskelija, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Silén-Lipponen, yliopettaja, sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Boyle, Malcolm & Eastwood, Kathryn 2018. Drug calculation ability of qualified paramedics: A pilot study. World Journal of Emergency Medicine 9 (1), 41–45. DOI: 10.5847/wjem.j.1920-8642.2018.01.006. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29290894/. Viitattu 22.5.2023.

Gandhi, Tejal K. Burstin, Helen R. Cook, E. Francis, Puopolo, Ann L. Haas, Jennifer S. Brennan, Troyen A. & Bates, David W 2000. Drug complications in outpatients. Journal of General Internal Medicine 15 (3), 149–154. DOI: 10.1046/j.1525-1497.2000.04199.x. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1495358/. Viitattu 22.5.2023.

Haaparanta, Olivia & Hahto, Nadja 2022. Lääkevirheet tehohoitotyössä. Metropolia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/790345/Haaparanta_Hahto.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 23.5.2023.

Latimer, Sharon. Hewitt, Jayne. Stanbrough, Rebecca & McAndrew, Ron 2016. Reducing medication errors: Teaching strategies that increase nursing students’ awareness of medication errors and their prevention. Nurse Education Today 52, 7–9. DOI: https://doi.org/10.1016/j.nedt.2017.02.004. Viitattu 1.6.2023

Leppä, Elli. 2021. Miksi lääkelaskuosaaminen on välttämätöntä hoitajan työssä? Julkaistu 18.1.2021. Lääketietokeskus. Verkkojulkaisu. https://www.laaketietokeskus.fi/miksi-laakelaskuosaaminen-valttamatonta-hoitajan-tyossa. Viitattu 22.5.2023.

Löyttyniemi, Raili & Heikkinen, Seppo 2023. Peruskoulu maksaa 10 000 euroa vuodessa, erikoissairaanhoito yli 1000 euroa vuorokaudessa – palvelujen todelliset hintalaput yllättävät. https://yle.fi/aihe/a/20-10002414. Viitattu 1.6.2023

Pietiläinen, Virpi 2021. Matematiikan osaamisen taso on laskenut ja eriytynyt. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Verkkojulkaisu. https://karvi.fi/2021/12/09/matematiikan-osaamisen-taso-on-laskenut-ja-eriytynyt/. Viitattu 22.5.2023.

Savonia-ammattikorkeakoulu julkaisuaika tuntematon. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, 4 SAILÄPE1-opintojaksokuvaus. Verkkojulkaisu. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/opetussuunnitelmat/?yks=KS&krtid=1326&tab=6&krtid2=94604. Viitattu 22.5.2023.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2022. Lääkehoito. Verkkojulkaisu. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito. Viitattu 22.5.2023.

Sulosaari, Virpi 2016. Medication competence of nursing students in Finland. Turun yliopisto, Väitöskirja. DOI: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6501-4. Viitattu 22.5.2023

Wright, Kerri 2012. How to ensure patient safety in drug dose calculation? Nursing Times 108 (42). Verkkojulkaisu. https://cdn.ps.emap.com/wp-content/uploads/sites/3/2012/10/161012-How-to-ensure-patient-safety-in-drug-dose-calculation.pdf. Viitattu 22.5.2023.