Savonian musiikki ja tanssi -koulutusalan ensimmäisen vuoden opiskelijat haastettiin opintojensa alkumetreillä uuden ja tuntemattoman äärelle seuraavalla tehtävänannolla: ”Valmistakaa pienryhmässä äänellis-liikkeellinen tilanne, kesto maks. 5 min. Esitys ti 11.10.22.” Tavoitteena oli saattaa opinnot alkuun tutustumalla kanssaopiskelijoihin, luoda yhdessä ja herättää Musiikkikeskus eloon.

”Pienet teot” on ollut noin kymmenen vuoden ajan tanssiopettajaopiskelijoiden oma projekti. Syksyllä 2022 se toteutettiin ensimmäistä kertaa yhdessä musiikkipedagogiopiskelijoiden kanssa. Taidepedagogin työn perusteet ja Musiikkipedagogiikka -opintojaksojen nelisenkymmentä opiskelijaa arvottiin ensimmäisellä tutustumiskerralla 5–6 hengen pienryhmiin. Jokaisessa ryhmässä oli sekä tanssiopettaja- että musiikkipedagogiopiskelijoita. Arvotut kokoonpanot olivat yllätyksellisiä. Niissä sekoittuivat klassinen musiikki ja rytmimusiikki, eri instrumentit sekä tanssin eri tyylit. Opiskelijat vastasivat pääasiassa itse esityksensä suunnittelusta, sovittamisesta sekä toteutuksesta. (Ks. Savonia 2022.)

Pienet teot -tehtävä vei sekä opiskelijat että opettajat viiden viikon ajaksi yhteistyöhön ja avoimeen luovaan prosessiin. Minkälaisten pedagogisten kysymysten äärelle tämä prosessi meidät johti?

Tässä, me, minä, yhdessä – monialaisen prosessin neljä oppimisympäristöä

Opiskelijoiden ja opettajien reflektioiden perusteella Pienet teot -prosessi osoittautui pedagogisesti antoisaksi. Johtoajatuksena oli kokeileva ote, luova heittäytyminen ja ilo. Alkuperäisen tavoitteen mukaisesti tutustuttiin toisiin ja opiskeluympäristöön. Lisäksi oli havaittavissa muitakin pedagogisesti kiinnostavia näkökulmia, joista tässä yhteydessä nostamme esille muutamia. Oppimisympäristön käsite tarjoaa luontevan kehyksen näiden näkökulmien tarkastelulle. Ymmärrämme oppimisympäristön kokonaisuudeksi, joka muodostuu fyysisestä, sosiaalisesta, emotionaalisesta ja pedagogisesta ulottuvuudesta (ks./vrt. Majoinen 2019, 29–41; Hellström 2008, 281; Tieteen termipankki 2015).

Opiskelijoiden taustat ovat hyvinkin erilaisia, joten oleelliseksi muodostui turvallisen emotionaalisen oppimisympäristön luominen. Turvallinen ilmapiiri loi perustan myös oman osaamisen jakamiselle. Alkusysäys tälle annettiin tutustumiskerralla, jossa yhdessä liikkeen ja äänen avulla improvisoiden pyrimme edistämään hyväksyvää ilmapiiriä ja kokeilevuutta. Ryhmäytyminen ja ilmapiiri eivät synny hetkessä, mikä oli toki haaste. Yhteinen tehtävä sitoutti opiskelijoita toisiinsa ja kenties halu tutustua toisiin opiskelijoihin toimi moottorina myös prosessille. Prosessin aikana keskusteltiin siitä, minkä verran työskentely edellyttää epämukavuusalueen ulkopuolelle astumista vai onko mahdollista osallistua vain omalta mukavuusalueelta käsin. Tämä pohdinta oli tärkeää, etenkin kun haastoimme opiskelijoita heti monialaisuuden äärelle – muusikot liikkumaan ja tanssijat musisoimaan. Lopulta jokainen pienryhmä tarkensi omaa tehtäväänsä ja ideaansa sen mukaan, mihin kukin koki olevansa valmis. Oppimisympäristön emotionaalinen ulottuvuus ilmeni tässä prosessissa moninaisina tunteina, kuten ilona yhdessä tekemisestä, innostumisena toisten opiskelijoiden osaamisesta, turhautumisena, jännityksenä ja kiitollisuutena.

Musiikkikeskus toimi prosessin fyysisenä oppimisympäristönä. Talo on Savonia-ammattikorkeakoulun, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Kuopion kaupunginorkesterin, Kuopion konservatorion ja Oodi-lounasravintolan yhteinen. Tämä konkretisoitui opiskelijoille rajallisina harjoitteluaikoina sekä ”mihin saa ja ei saa koskea” -kysymyksinä. Sekä musiikin että tanssin opiskelijoiden arki levittäytyy itse asiassa hyvin moneen eri rakennukseen, Musiikkikeskuksen kampuksen ollessa kuitenkin niin sanottu kotipesä. Tästä syystä tilan haltuunotto oli erityisen tärkeää.

Reflektointien perusteella monet kokemukset linkittyvät ennen kaikkea oppimisympäristön sosiaaliseen ulottuvuuteen. Pienet teot -tehtävänanto jo sinällään haastoi opiskelijoita yhteiseen ideointiin ja prosessiin ennen kuin mitään oli varsinaisesti ”opetettu”. Arvokkaana koettiin se, että heti tehtiin yhdessä ja samalla tarjoutui tilaisuus oppia toisilta. Musiikin ja tanssin opiskelijoiden yhteistyötä pidettiin uutena ja hienona asiana. Vastaavia projekteja toivottiin toteutettavan myös jatkossa. Ryhmätyöskentely haastoi osallistujia myös pohtimaan omaa roolia ja ryhmätyötaitoja. Opettajina oli ilo huomata prosessiin linkittyvän monia pedagogisesti tärkeitä teemoja, kuten jaettu asiantuntijuus, yhdessä oppiminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Kukin toi luovaan prosessin omaa osaamistaan – opiskelijat ja opettajat oppivat toisiltaan. Tämän prosessin yhteydessä edellä mainitut kolme oppimisympäristöä itse asiassa muodostivat neljännen ulottuvuuden eli pedagogisen oppimisympäristön.

Luovuus tulevaisuuden työelämätaitona

Tanssinopettaja- ja musiikkipedagogikoulutusten yhteiset kompetenssit ovat luova ammattilainen, monipuolinen taiteilija, tiedostava pedagogi ja innovatiivinen työelämätaitaja (Savonia julkaisuaika tuntematon). Pienet teot -prosessissa nämä kompetenssit olivat läsnä, sillä olimme yhdessä luovuuden ja luomisen äärellä tai oikeastaan – jo ytimessä. Kokeillen, kysyen ja yhdessä etsien. Avoin tehtävänanto ja yhdessä oppiminen voivat tukea koulutuksen pyrkimyksiä ja tulevaisuuden työelämän edellyttämiä taitoja, kuten luovuutta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä heittäytymistä. Pienet teot -prosessin lähestymistavoissa on mahdollista havaita myös Open Innovation Space (OIS) -pedagogiikan (ks. mm. Gröhn-Rissanen 2014, 5–6) piirteitä.

Meiltä opettajilta prosessi vaati luottamusta opiskelijoihin, ohjaamista tarvittaessa, mutta myös tilan antamista ja vetäytymistä. Tämäntyyppien avoin projekti tarjoaa tehokkuusajattelun sijaan pikemminkin tilan ja ajan kokeilla. Yhteisopettajuuden ja yhteisen reflektoimisen koimme hyvin tärkeiksi. Reflektoimisen merkitystä ei voi väheksyä. Arviointiin ja osaamisen tunnistamiseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Se, että opettajina heitimme opiskelijat heti ”syvään päätyyn” oli kuitenkin ilmeisen toimiva metodi. Olimme uimavalvojina vierellä, tällä kertaa pelastusrenkaita ei tarvittu.

Pienet teot -prosessi herätti kysymyksiä tulevaan: Mikä onkaan pedagogin rooli, kun lähtökohdaksi otetaan opiskelijoiden jaettu asiantuntemus ja osaaminen? Kuinka kehittää yhteisen oppimisen ja opettamisen toimintakulttuuria? Kuinka opiskelutaipaleen alkumetreillä toteutettua, hyväksi havaittua prosessia voidaan ylläpitää koulutuksen ajan? Näitä kysymyksiä jäimme vielä pohtimaan. Koimme erityisen arvokkaana sen, että projekti toteutettiin heti opintojen alussa. Uskomme, että tämäntapaiset yhteisprojektit voivat sitouttaa opiskelijoita sekä omiin opintoihin että opiskelijayhteisöön, mikä osaltaan voi edistää olellisella tavalla opiskelijan hyvinvointia.

Tällä pedagogisella kokeilulla sitouduimme Savonian uuteen vastuullisuusohjelmaan (ks. Savonia 2023a, Savonia 2023b), osin ehkä huomaamattamme. Löytyisikö näistä Pienet teot -projektin pedagogisista oivalluksista tarttumapintoja muille aloille?

Kirjoittajat:
Johanna Partio, lehtori, musiikki ja tanssi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Jenni Urponen, lehtori, musiikki ja tanssi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Jukka Onttonen, lehtori, musiikki ja tanssi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Gröhn-Rissanen, Marja 2014. OIS iholla ja ilolla. Teoksessa Marja Gröhn-Rissanen, Mirja Kontio ja Sanna Laulainen (toim.) OIS-SOI! Open Innovation Space – Suuntana Oppimisen Ilo Kohti työelämäläheistä ja opiskelijakeskeistä koulutusinnovaatiota. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 5–8. https://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/OIS-SOI-Open-Innovation-Space-Suuntana-oppimisen-ilo-raportti-D4-1-2014-Savonia-ammattikorkeakoulu.pdf Viitattu: 5.1.2023.

Hellström, Martti 2008. Sata sanaa opetuksesta: Keskeisten käsitteiden käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Majoinen, Juha 2019. Toimintakulttuuri, resurssit ja pedagogia: Oppilaan tukea edistävät ja vaikeuttavat tekijät fyysisessä, sosiaalis-pedagogisessa ja teknologisessa oppimisympäristössä. Väitöskirja. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in

Education, Humanities, and Theology No 144. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21308/urn_isbn_978-952-61-3132-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu: 5.1.2023.

Savonia julkaisuaika tuntematon. Musiikkipedagogin tutkinto-ohjelma. Opinto-opas. AMK-tutkinnot, päivätoteutus. Kasvatusalat. Verkkojulkaisu. https://opinto-opas.peppi.savonia.fi/10889/fi/10877/16764/929 Viitattu: 5.1.2023.

Savonia 2022. Ajankohtaista. Tullaan tutuiksi musisoiden ja tanssien: Kuopion Musiikkikeskus 11.10.! Verkkojulkaisu. Päivitetty 7.10.2022. https://www.savonia.fi/uutiset/tullaan-tutuiksi-musisoiden-ja-tanssien-kuopion-musiikkikeskus-11-10/ . Viitattu: 4.1.2023.

Savonia 2023a. Savonia-amk. Vastuullisesti vaikuttavin  ammattikorkeakoulu 2030. Viitattu: 9.1.2023.

Savonia 2023b. Savonian vastuullisuusohjelma: Vaikuttava kädenjälki ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi. Verkkojulkaisu. https://www.savonia.fi/uutiset/savonian-vastuullisuusohjelma-vaikuttava-kadenjalki-ympariston-ja-yhteiskunnan-hyvaksi/ Viitattu 10.1.2023.

Tieteen termipankki 2015. Kasvatustieteet:oppimisympäristö. Verkkojulkaisu. Päivitetty 25.7.2015. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:oppimisympäristö. Viitattu: 4.1.2023.