Wellness Warkaus –hankkeella on parin vuoden ajan valmistauduttu Varkauden kaupungissa edessä oleviin organisaatiota koskeviin muutoksiin. Hankekehittämisen kohteena on ollut erityisesti kaupungin tukipalvelut. Koko palvelukokonaisuutta ja työntekijöiden tekemää työtä on haluttu tuoda enemmän esille, nostaa ”varjoista valoon”. Työhyvinvoinnin kehittäminen on nähty myös kilpailuvalttina henkilöstön saatavuuden parantamisessa ja koko kaupungin työnantajaimagon hallinnassa. Olemme ottaneet kehittämistyöllä askeleita kohti Wellness Warkaus –brändiä.

Varkauden kaupungissa lähes 170 ammattilaista tekee työtään ruoka-, puhtaus- ja kunnossapitopalveluissa. Työn näkyväksi tekeminen sekä organisaation sisällä, että ulkopuolella on ollut paikallaan, sillä tukipalvelut ovat organisaatiossa monesti sitä näkymättömämpää työtä. Ne ovat palveluita, jotka pääsevät esille vasta silloin, kun jotain on pielessä. Kun roskikset työhuoneessa jäävät tyhjentämättä, lounasruoka loppuu kesken tai kun työmatkareitti on lumituiskun jäljiltä auraamatta.

Viestintäverkkolaiset työntekijälähettiläinä

Puhuttaessa työn näkyvyydestä tai työpaikan houkuttelevuudesta ovat työntekijät itse luonnollisesti oman työnsä parhaita käyntikortteja. Heidän kertomuksensa työn arjesta peittoavat uskottavuudessaan mennen tullen työpaikkailmoitusten kuvaukset ja lupaukset. Varkaudessa nämä työntekijälähettiläät muodostavat viestintäverkkoryhmän, jonka jäsenillä on erilaisia rooleja kaupungin viestinnässä. He toimivat kaupungin viestintäasiantuntijoiden apuna ja työnantajansa edustajina välittämässä työnantajakuvaa muulle kaupungin henkilöstölle. He myös luovat mielikuvaa Varkauden kaupungista kuntalaisille ja muille asiakkaille.

Viestintäverkossa on mukana myös tukipalveluiden työntekijöitä, mutta heillä kynnys oman työn dokumentoimiseen on ollut korkealla. Tämä on ymmärrettävää, sillä omalla persoonalla esiin tuleminen vaikkapa sosiaalisessa mediassa ei ole kaikille tukipalvelutyötä tekeville itsestäänselvyys. Negatiivista palautetta ja jopa vihapuhetta saattaa esiintyä ja sellaiseen vastaaminen voi arveluttaa. Liika vaatimattomuuskin vaivaa, on totuttu pysyttelemään taustalla.

Uskallusta ja varmuutta sparrauksesta

Päätimme Wellness Warkaus -hankkeessa ottaa härkää sarvista ja tarjota viestinnälle tuuppaustukea tukipalveluiden profiilin nostoon. Tukipalvelutyöntekijöiden ryhmä sai some-sparraajan syksyksi 2021. Sparraaja selvitti työnsä aluksi ryhmänsä mielipiteitä siitä mikä some-työntekijälähettiläänä toimisessa on vaikeaa. Ehkä hieman yllättäen pelko omasta osaamattomuudesta tai uskallus julkaista ei ollutkaan haastavinta. Vaikeinta oli löytää hyviä ideoita postauksiin. Tähän turhaan vaatimattomuuteen tartuttiin.

Sparraus sisälsi neljä työpäivän mittaista työpajaa, joissa ensin perehdyttiin some-viestinnän toimintaperiaatteisiin. Teoriapuolen jälkeen ryhmä jalkautui työpisteisiin harjoittelemaan oppeja käytännössä. Tapaamisten välillä ryhmäläiset saivat kuvaus- ja kirjoittamiskotitehtäviä. Työskentely oli hyvin konkreettista: opittiin tekemällä. Ryhmäläisillä oli koko sparrausjakson ajan käytössään myös oma suljettu some-kanavansa. Kanavalle pystyi tekemään harjoituspostauksia, joista vaihdettiin ajatuksia yhdessä. Vertaistuki toisilta osallistujilta sekä kouluttajan motivoiva esiintyminen näkyi ja tuotti tuloksia.

Koulutuksen lopuksi osallistujat antoivat sparrauksesta palautetta. Koko yhdeksän hengen ryhmä ilmoitti koulutuksen vastanneen odotuksia joko hyvin tai erinomaisesti. Kaikki saivat uusia työkaluja ja ideoita tekemiseensä. Kehuja sai erityisesti ammattimainen ja motivoiva kouluttaja sekä hyvä yhteishenki porukan kesken. Samoin innostavana pidettiin käytännön harjoittelua kentällä. Ryhmäläiset kertoivat haluavansa oppia lisää muun muassa kuvankäsittelystä. Toiveena oli myös saada lisää varmuutta omaan tekemiseen, valmiuksia hankalan palautteen käsittelemiseen sekä työaikaa viestinnän tekemiseen.

Tulokset näkyvät, mutta tekemiseen tarvitaan aikaa

Sparraus herätti tukipalveluiden viestintäverkkolaisten ryhmän onnistuneesti henkiin. Ryhmäytyminen onnistui niin hyvin, että ryhmä päätti kokoontua useammin suunnittelemaan työhön liittyvää sometusta. Ryhmäläiset laativat myös suunnitelman ja kalenterin aiheista ja postausten aikatauluista kevätkaudelle 2022. Näihin tarvitaan kuitenkin aikaa. Toive sometukseen käytettävästä työajasta, vaikka vain tunnista viikossa, onkin menossa kaupungin päätöksentekoon. Jatkosparraukselle muodossa tai toisessa etsitään myös paikkaa vielä tämän vuoden puolelle.

Tukipalveluiden arki on nyt alkanut näkyä sosiaalisessa mediassa. Tammikuussa kaupungin Facebook-sivulla kerrottiin Waltterin kouluravintola Messistä. Esillä oli koululaisten suosikkiruoka lohikeitto, jonka valmistukseen oli käytetty lähituottajan perunaa. Postaus keräsi reilut pari sataa tykkäystä sekä aiheutti kommenteissa vilkkaan keskustelun kouluruokailun tärkeydestä. Taisi olla jonkin sortin ennätys tykkäysten määrässä vähään aikaan. Paljon positiivista huomiota on saanut myös AALTO-hyvinvointikeskuksen ravintolan ja osastokeittiöiden henkilöstön esittely.

Tästä se lähtee. Tukipalveluiden nostaminen varjoista valoon – peruna kerrallaan.

Tarja Tapaninen
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö
Wellness Warkaus –hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu
tarja.tapaninen@savonia.fi