Perhekeskeisyyttä pidetään tärkeänä hoitotyön periaatteena. Aikuisten potilaiden hoitotyössä perhekeskeisellä työskentelyllä voidaan edistää sekä hoidon laatua että perheiden ja yksilön hyvinvointia. Potilaan perheen määrittelee potilas itse, eikä se edellytä biologista sukulaissuhdetta. Perhe voi koostua läheisistä, ystävistä tai vaikkapa naapurista.

Olennaista on, kenet potilas kokee läheiseksi ja haluaa osallistuvan elämäänsä ja hoitoprosessiin. Perhekeskeisen hoitotyön toteutumisen lähtökohtana on tiivis vuorovaikutussuhde potilaan, läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä.

Syöpäpotilaan hoitotyössä on pyrkimys tehdä tiivistä yhteistyötä potilaan läheisten kanssa, heille annetaan tietoa potilaan voinnista sekä annetaan ajantasaista tietoa hoitosuunnitelmasta ja hoitolinjauksista sekä jatkohoitosuunnitelmista potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Hoitohenkilökunnan tulee aina varmistaa lupa tietojenluovutukseen.

Hoitajien rooli perhekeskeisyyden tukemisessa

Syöpäpotilaan läheiset voivat olla tärkeä voimavara myös ammattilaisille. Läheisten aktiivinen osallistuminen potilaan hoitoon hoitopolun alusta alkaen auttaa ymmärtämään potilaan sairauteen, sen etenemiseen ja oireisiin liittyviä oireita ja tarpeita. Läheisiä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan hoitoon heidän ikätasonsa huomioiden. Läheisiä pyydetään osallistumaan hoitoneuvotteluihin ja päätöksentekoon, lähtökohtana on kuitenkin potilaan itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää omasta hoidostaan.

Arjen hoitotyössä läheisten erilaiset tarpeet voivat olla hyvin haasteellisia, hoitajat kohtaavat työssään niin nuoria lapsiperheitä kuin ikääntyneitä pariskuntia, joilla on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä, vakava monesti kuolemaan johtaa sairaus ja siitä aiheutuva luopuminen, suru, epätietoisuus ja pelko. Toivon löytäminen ja ylläpitäminen on tärkeässä roolissa sekä potilaan, läheisten että hoitajan näkökulmista.

Syöpäpotilaan hoitotyössä korostuu potilaan ja läheisten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tukeminen. Kokonaisvaltaisella kohtaamisella tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, henkisen, hengellisten ja taloudellisten näkökulmien huomioimista. Potilaan ja läheisten kanssa tulee keskustella avoimesti kuolevan potilaan oireista ja tarpeita, jotta he pystyvät tukemaan potilasta. Kuolevan potilaan ollessa kotona, läheisten tuki ja ymmärrys sairaudesta ja kuolemaan liittyvistä oireista ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Myös hoitajat tarvitsevat tukea toteuttaakseen syöpäpotilaan perhekeskeistä hoitotyötä

Hoitajat kokevat tarvitsevansa enemmän aikaa toteuttaakseen perhekeskeistä hoitotyötä. Ajankäytön lisääminen ja sen kohdentaminen potilaan ja hänen läheistensä tukemiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön koetaan tärkeänä. Hoitajat kokevat haasteellisena sen, että ajankäytön vuoksi he eivät aina ehdi keskustella potilaan läheisten kanssa, vaikka he olisivatkin potilaan luona hoidon aikana.

Hoidon jatkuvuudella koetaan myös olevan merkitystä, se lisää hoitajien ja potilaan läheisten avointa ja vuorovaikutuksellista hoitosuhdetta. Hoidon jatkuvuutta tulisi suunnitelmallisesti kehittää jo hoitotyön resursseja suunniteltaessa.

Koulutus on myös yksi tärkeä osa hoitajien ammatillista kasvua. Hoitajat kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta kohdata eri ikäisiä syöpäpotilaan läheisiä, etenkin lasten ja nuorten kohtaaminen ja heille oikeanlaisen tuen antaminen koetaan haasteellisena ja siihen kaivataan lisää koulutusta.

Syöpäpotilaan hoitoon sekä heidän läheistensä tukemiseen tulee varmuutta ammatillisen kasvun ja kokemuksen kautta, se muodostuu yleensä useiden vuosien työkokemusten myötä. Koulutusta lisäämällä ja sen oikeanlaisella kohdentamisella pystymme ohjaamaan myös nuoria vastavalmistuneita hoitajia kohtaamaan syöpäpotilas ja hänen läheisensä.

Kirjoittajat:

Katja Rönkkö, sairaanhoitaja, Kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija, palliatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija tutkinto-ohjelma
Elina Turunen, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja-diakonissa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Lehto, Ulla-Sisko, Ojanen, Markku & Turpeenniemi-Hujanen Taina 2020. Sosiaaliset verkostot ja vastasairastuneiden syöpäpotilaiden elämänlaatu. Duodecim 136(8), 936–946.

Rahko, Eeva & Rajala, Kaisa 2020. Saattohoito terveyskeskuksen vuodeosastolla. Duodecim 136 (13),1605–1613.

Rönkkö, Katja 2022. Syöpäpotilaiden perhekeskeisen hoitotyön toteutuminen hoitajien kokemana yliopistollisen sairaalan syöpäkeskuksessa: laadullinen tutkimus.