Euroopassa ja Suomessa vetymarkkinoiden tuotanto sekä kysyntä ovat molemmat vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoksi erilaiset teknologiset mahdollisuudet tulee huomioida vedyntuotantoa rakennettaessa. Venäjän sotatoimet Ukrainassa on vain entisestään kasvattanut tarvetta vahvistaa Suomen omavaraisuutta muun muassa energian tuotannossa. Suomen tavoite onkin nostaa biokaasun tuotantotaso nykyisestä 1 TWh:sta 4 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa 100 uuden biokaasulaitoksen perustamista eri puolelle Suomena 2020 –luvulla. Arvioidusta biokaasun osuudesta noin 5 % on mikrobipohjaista biovetyä. Mikrobipohjainen biovedyn tuotanto ei kilpaile raaka-aineista ja se tarvitsee huomattavasti vähemmän sähköä elektrolyyttisesti, eli sähkökemiallisesti tuotettuun vetyyn verrattuna.

Biovety on yksi uusiutuvista energialähteistä, jota muodostuu anaerobisen hajoamisen seurauksena. Vedyn käyttö ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä ja polttokennokäytössä lopputuotteena muodostuu ainoastaan vesihöyryä. Energiakasvien käyttämistä vedyntuottoon on tutkittu hyvin vähän. Kasvien rakenne on monimutkainen, ja yleensä tarvitaankin jonkinlainen esikäsittely kasvin rakenteen hajottamiseksi vedyntuottoon sopivaksi.

Biosfääri Pohjois-Savo –hankkeessa mikrobipohjaista biovedyn tuotantoa on testattu porkkanan kannoista sekä sipulin ja kaalin kuoriosista eli niistä komponenteista, jotka kotona menevät biojäteastiaan. Korkein vedyntuotannon potentiaali on tutkimusten mukaan peltokasveilla ja juureksilla. Biologisista menetelmistä pimeäfermentaatio on todettu tuottavimmaksi, mikrobien toimiessa tehokkaimmin pimeässä, valolla suojatussa tilassa. Pimeäfermentaatiolla tarkoitetaan orgaanisen aineen hajottamista anaerobisissa olosuhteissa.

Maatiloilla juuresten tuotannon syötäväksi kelpaamattomia sivuvirtoja, kuten sipulin kantoja ja kuoriosia, muodostuu pienemmillä tiloilla kymmeniä tonneja vuodessa. Suuremmilla tiloilla vastaava arvo on tuhansia tonneja. Useimmiten näiden alihyödynnettyjen sivuvirtojen sijoittaminen onkin tilallisille suuri haaste, johon biovedyn tuotanto tulevaisuudessa voi tarjota kustannustehokkaan ratkaisun.

MTV3:n uutisaamu uutisoi mikrobipohjaisen vedyntuotannon aamulähetyksessä 18.3.2022, jossa Harri ja Maarit olivat vieraina. Lisäksi MTV3 uutisoi 19.3.2022 omilla sivuillaan mahdollisuutena helpottaa niin tulevaisuuden autoilijoita kuin maanviljelijöitäkin. Uutisoinnista voit lukea lisää seuraavan linkin takaa: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vetyautoista-voisi-olla-yllattavaa-iloa-myos-maanviljelijoille-suomalaistiimi-tutkii-todellista-ekoratkaisua/8381384#gs.uv3l5i

SavonXpress laati myös aiheesta maaliskuun 2022 ilmestyvään verkkolehteen jutun ja tämä aukeaa seuraavasta linkistä: https://www.xpress.fi/pelloilta-polttoainetta-vetyautoihin/

Maarit Janhunen, tki-asiantuntija
Suvi Hackman, testausinsinööri
Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö