Skenaarioperustaisten simulaatioiden käyttöön kuluvat resurssit

Savonian simulaatiokeskuksessa, luokissa ja KYSillä toteutetaan lukuvuosittain noin kymmeniä, jopa sata, skenaarioperustaista terveysalan simulaatiota. Simulaatioiden toteuttaminen vaatii runsaasti tila- ja henkilöstöresursseja. Yhden skenaarioperustaisen simulaation toteuttaminen edellyttää yleensä ohjaavan opettajan ja toisen avustavan opettajan tai opetushoitajan mukana oloa. Simulaation valmistelut, toteutus ja jälkisiivous vievät yleensä noin kaksi tuntia. Paljon valmistelua edellyttävien simulaatioiden toteuttamiseen voi kulua kolmekin tuntia. Simulaatiot toteutetaan perinteisesti noin 15 opiskelijan pienryhmille, jolloin esimerkiksi 45 opiskelijan ryhmälle saman simulaation toteutus toistuu kolme kertaa. Yhden simulaatiototeutuksen kustannusvaikutus on siten merkittävä.

Koronapandemia siirsi niin Savonia-ammattikorkeakoulussa kuin muissakin oppilaitoksissa nopealla tahdilla suuren osan lähiopetuksesta verkkoon. Opiskelijoiden pakollisesta osallistumisesta lähiopetuksena toteutettaviin simulaatioihin tuli ongelmallista, kun kampukselle ei saanut saapua tai yli 10 opiskelijaa ei saanut olla yhdessä tilassa. Savoniassa on lisäksi yhä enenevässä määrin ns. satelliittiryhmiä, joissa osa opiskelijaryhmän opiskelijoista opiskelee etänä toiselta paikkakunnalta käsin. Teoriatunneille satelliittiopiskelijat osallistuvat Zoom-verkkoneuvotteluyhteydellä. Edellä kuvatun perusteella on siis tullut tarve kehittää erilaisia etäosallistumisen mahdollisuuksia myös simulaatioihin.

Simulaatiopedagogiikan kehittämistä tutkien ja pilotoiden

Vuosille 2021–2024 Savonian rehtorin rahoituksen saanut PEDASIMU-hanke käynnistettiin simulaatio-opetuksen menetelmien tarkoituksenmukaisuuden ja oppimisen laadun selvittämiseksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin kirjallisten simulaatioskenaarioiden nykyistä laatua ja pedagogista käytettävyyttä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (N=98). Muista sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmista arvoitiin kaikki simulaatioskenaariot, paitsi ensihoidon tutkinto-ohjelmasta simulaatioiden suuren määrän takia (N=97) otos 25 skenaariota. Simulaatiot olivat pääasiassa laadukkaita ja niiden vahvuutena oli tavoitteiden, potilastapauksen ja simulaatioympäristön selkeä kuvaus. Kehittämiskohteiksi todettiin simulaatio-opetuksen aikataulun ja menettelytapojen suunnittelu simulaation orientaation, simulaation aikaisen toiminnan ja oppimiskeskustelun osalta. Osassa simulaatioharjoituksia puuttui opiskelijan etukäteisopiskelun materiaali tai se ei ollut näyttöön perustuvaa ja ajankohtaista. Lisäksi havainnoitiin joitakin simulaatioita. Havainnointien tulokset olivat samansuuntaiset kuin kirjallisten suunnitelmien analyysit.

Ensimmäisenä vuonna selvitettiin myös sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia simulaatio-oppimisesta. Opiskelijat pitivät simulaatioista, jotka oli suunniteltu huolellisesti ja joiden tavoitteet olivat selkeät. He arvostivat opettajien simulaatiopedagogista osaamista ja turvallista oppimisilmapiiriä. Simulaatio-opetusta heikensivät epäselvät tavoitteet ja simulaation epämääräinen eteneminen.

Savonian ensimmäisen suursimulaation suunnittelu ja toteuttaminen

Lukuvuonna 2022–23 hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin moniammatillinen suursimulaatio aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) hoito- ja kuntoutusprosessista. Suursimulaatio järjestettiin lähiopetuksena sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille Savonian Kampussydämessä. Siihen sai osallistua myös etänä. Simulaatio oli integroitu seitsemän ryhmän (TR20SP, SS21SP, TN22SPa, TN22SPb, TE20SP, TB20SP ja TF20SP) opetussuunnitelmaan. Osallistuvien ryhmien valinnassa huomioitiin alakohtaisesti riittävä osaaminen ja sisällön soveltuminen ko. tutkinto-ohjelmaan.

Moniammatillisen suursimulaation suunnittelun lähtöajatuksena oli löytää ajankohtainen aihe, joka integroitui useaan tutkintoalaan. Vuonna 2018 alkunsa saanut Savonian moniammatillisten simulaatioiden kehittäminen oli tässä taustalla ja lähdimme ideoimaan edelleen aivoverenkiertohäiriöpotilaan tutkimiseen ja hoitamiseen liittyvää simulaatiota. Simulaation osaamistavoitteiksi ei asetettu minkään yksittäisen ammattiryhmän spesifisiä vaan kaikille yhteisiä ja moniammatillisen yhteistyön oppimiseen liittyviä tavoitteita: miten AVH-potilaan hoito- ja kuntoutusprosessi toteutuu oikein ajoitettuna moniammatillisena yhteistyönä. Aiheen valinnassa tärkeää oli AVH:n merkitys yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. AVH-kohtauksiin sairastutaan yhä nuorempina ja mikäli hoitoon pääsy viivästyy, seurauksena on yksilöä loppuelämäksi invalidisoiva sekä yksilölle, perheelle ja yhteiskunnalle kalliiksi tuleva sairaus.

Seuraava vaihe oli simulaatioskenaarion suunnittelu simulaatiopedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Suunnittelimme muun muassa asiakkaan taustatiedot, aivoverenkierto-häiriökohtauksen tapahtumapaikan, hoidon etenemisen sekä simulaation toimijat. Skenaario pilkottiin tapahtumiksi, joissa kuvattiin videolla, kun päähenkilönä oleva markkinointisihteeri Milla sai AVH-kohtauksen työpaikallaan ja ensihoitajat tulivat siirtämään hänet Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) AVH-yksikköön. Toisessa videossa esitettiin akuuttivaiheen tutkimukset, kun Milla saapui sairaalaan. Kolmas tapahtuma oli live-tilanne, jossa sairaanhoitaja ja fysioterapeutti keskustelivat Millan kuntoutumisen edistymisestä pari päivää kohtauksen jälkeen. Neljäs tapahtuma oli live-tilanteena hoidon arviointikeskustelu kuntoutusyksikössä. Näihin tapahtumiin rakennettiin käsikirjoitus yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Videoiden tekemiseen rekrytoitiin opiskelijoita bioanalyytikko-, radiografia- ja ensihoitajaryhmistä. He osallistuivat käsikirjoitusten laatimiseen sekä videoiden kuvaamiseen ja editointiin. AVH-potilaan akuuttivaiheessa ja hoidossa sekä kuntoutumisen aikana ajoitus on tärkeä ja toipumisennusteen kannalta merkittävä asia: akuuttivaiheessa jopa minuutit ratkaisevat. Liittämällä videoihin eteenpäin raksuttava kello ja editoimalla akuuttivaiheen tutkimusten videoklippiin rinnakkain tapahtuviksi sekä laboratorionäytteiden tutkiminen että potilaan kuvantaminen, alleviivattiin moniammatillisen yhteistyön ja ajan kulumisen merkitystä potilaan toipumisennusteeseen.

Videoiden kuvaaminen onnistui selkeän käsikirjoituksen avulla. Videoiden editointi sen sijaan vaati mittavasti työtä sekä videot tehneiltä opiskelijoilta että videoiden yhdistämisen toteuttaneilta hanketoimijoilta. Editointiin tarvittiin myös Savonian IT-osaajien ja Digipeda-tiimiläisten tukea.

Suursimulaation valmisteluun ja toteuttamiseen osallistui myös Savonian IT-osaajia. Suursimulaatiossa haluttiin kokeilla etukäteen nauhoitettujen videoiden ja tapahtuman suoratoistamista etäosallistujille, sähköisen aktivointityökalun käyttöä ja suuren osallistujajoukon samanaikaista simulaatioon osallistumista. Suoratoiston toteuttamiseen helpoimmaksi osoittautui Vimeo, jonka avulla etäosallistujille jaettiin sekä tietokoneen näytöltä esitettävää, että Kampussydämessä kameroin kuvattua live-toimintaa. Osallistujien aktivoinnissa hyödynnettiin Forms-kyselyä simulaation eri vaiheissa. Aktivointikyselyt jaettiin linkkinä Vimeon chatin kautta sekä etä- että lähiosallistujille. Kyselyiden vastausten tulokset jaettiin Kampussydämen esitystietokoneen kautta lähiosallistujille screen-näkymänä ja etäosallistujille Vimeon näkymänä.

Tapahtumaan kutsutuista ilmoittautui 245 henkilöä. Ilmoittautuneista noin kolme neljäsosaa ilmoitti osallistuvansa etäyhteyttä käyttäen ja vain neljännes lähinä Microkadun Kampussydämessä. Iisalmen kampukselta etänä osallistui 28 opiskelijaa. Ilmoittautuneiden joukossa oli parikymmentä koulutusorganisaatioiden edustajaa tai sote-alan työntekijää.

Palaute suursimulaatiosta

Suursimulaation jälkeen kaikille ilmoittautuneille lähetettiin palautekysely ja siihen vastasi 95 suursimulaatioon osallistunutta henkilöä. Palaute oli pääosin erittäin myönteistä. Vastaajat pitivät simulaation tavoitteita ja sisältöjä AVH-potilaan kohtaamisen, hoidon ja kuntoutuksen sekä moniammatillisen yhteistyön oppimisen kannalta onnistuneina. Suursimulaation koettiin lisänneen osallistuneiden tietoa AVH:sta ja oikea-aikaisen moniammatillisen yhteistyön merkityksestä. Suursimulaation toteutusta pidettiin realistisena ja johdonmukaisesti etenevänä. Osallistujien mielestä aktivointiin käytetyt kyselyt edistivät oppimista ja pitivät kiinnostusta yllä. Tekninen toteutus sai myös positiivista palautetta: yhteydet toimivat, äänet kuuluivat, esitykset näkyivät ja kyselylinkit toimivat hyvin. Kehitettävää kyselyiden perusteella löytyi liian pitkistä live-tilanteiden puheosuuksista sekä simulaation painottumisesta lyhyesti esitellyn akuuttivaiheen jälkeen hoito- ja kuntoutusvaiheeseen. Esitettiin myös toiveita hätäkeskuspuhelun liittämisestä tapahtumaan.

Suuri osa sanallisen palautteen jättäneistä koki oppineensa paljon moniammatillisesta toiminnasta ja siitä, miten tärkeää oli tiedostaa eri ammattiryhmien merkitys potilaan hyvän hoidon tuottajana. Suursimulaatio onnistui siten tavoitteessaan tuottaa osallistujille kokonaiskuva moniammatillisesti hoidetusta AVH-potilaan hoito- ja kuntoutusprosessista.

Suursimulaatio oli tehokas moniammatillinen ja noin 200 oppijan yhteinen oppimistapahtuma. Kerralla oli läsnä useita ryhmiä pienryhmäsimulaatioiden sijaan ja eri alojen opiskelijat pääsivät näkemään myös toisten tutkintoalojen toimintaa osana tapahtumaketjua. Suursimulaation suunnittelu ja toteutus vaatii ensimmäisellä kerralla runsaasti eri toimijoiden resursseja, mutta on tehokasta resurssien käyttöä. Jatkossa tilaisuuden tallenteen hyödyntäminen osana eri ryhmien opetusta tehostaa käytettyjä resursseja entisestään.

Etäsimulaatiot

Hankkeen toisena vuonna suunniteltiin ja toteutettiin myös etäsimulaatio. Radiografian ja hoitotaidon etäsimulaatiossa aiheena oli muistisairautta sairastavan lonkkaleikatun potilaan keuhkojen röntgentutkimus. Osallistujista eli 1. vuoden röntgenhoitajaopiskelijoista osa oli muiden paikkakuntien satelliittiopiskelijoita, joten keuhkojen röntgentutkimuksesta päädyttiin tuottamaan video, jossa opettajat työskentelevät eri rooleissa. Videoitu työskentely ei ollut täydellistä, vaan siinä oli tarkoituksellisesti joitakin ajatuksia herättäviä tapahtumia, jotka olisi voinut tehdä toisin. Zoomin kautta etänä opettava radiografian opettaja ja hoitotaidon opettaja näyttivät videon opiskelijoille etäyhteyden kautta. Muutamat pienryhmien opiskelijoista osallistuivat simulaatioon kampuksen luokasta, muut etänä esimerkiksi kotoa.

Etäsimulaatiosta kerättiin osallistujilta palautetta kyselylomakkeella. Palautteeseen vastanneiden opiskelijoiden (n=24) mielestä etäsimulaatioon valmistautumisen oppimismateriaali ja simulaation tavoitteet ohjasivat keskittymään olennaisiin asioihin. Simulaatio edisti oppimista, oli pääasiassa todentuntuinen ja mahdollisti myös etänä simulaatioon eläytymisen. Opettaja aktivoi osallistujia riittävästi keskusteluin ja teknisesti toteutus onnistui. Vaikka etäsimulaatio koettiin myönteisenä, osa arvioi lähisimulaation tuottavan paremman kokemuksen toimijan roolissa.

Syksyllä 2023 suunnitellaan ja toteutetaan kaksi muuta etäsimulaatiota. Fysioterapian etäsimulaatio toteutetaan Savonian simulaatiokeskuksessa opettajan, standardoidun potilaan ja neljän fysioterapiaopiskelijatoimijan kanssa välittäen simulaatiot samanaikaisesti toisille ryhmän opiskelijoille etänä. Näin päästään kokeilemaan ja tutkimaan miten etänä olevat opiskelijat kokevat oppimisensa ja simulaatioon osallistumisensa. Fysioterapian simulaation aiheena on toimintakyvyn arviointi kotiympäristössä ja kotikuntoutus. Radiografian simulaation aiheena on sydänlihasperfuusion gammakuvaus. Opiskelijat osallistuvat etänä livesimulaatiossa potilaan ja tämän omaisen ohjaukseen. Myös syksyn simulaatioista kerätään opiskelijoilta palautetta.

Hankkeen viimeinen lukuvuosi

Pedagoginen kehittäminen on tekijöitään ruokkivaa jatkuvan oppimisen sallivaa työskentelyä. Kun jotakin tehdään, samalla inspiroidutaan kehittämään lisää ja opitaan tehdyistä kehittämiskokeiluista. PEDASIMU-hanke jatkuu lukuvuonna 2023–2024 opiskelijoiden etäsimulaatioita ja perioperatiivisen hoitotyön simulaation kokemuksia selvittävillä opiskelijahaastatteluilla. Lisäksi kirjoitetaan hankkeen aikaisesta kehittämisestä ja tutkimustuloksista koostekirja, joka julkaistaan Savonian julkaisusarjassa. Tavoitteena on myös tuottaa malli erilaisten simulaatioiden avuksi, jolloin jokaisen ”ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen”! Leppoisan ja inspiroivan kesätauon jälkeen palaamme taas innostuneina tekemään moniammatillista simulaatio-opetuksen kehittämistyötä.

Kirjoittajat:

Mirja Saukkonen, bioanalytiikan lehtori

Marja Silén-Lipponen, hoitotyön yliopettaja

Suvi Aura, hoitotyön lehtori

Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja

Niina Kärnä, radiografian lehtori

Johanna Lehtonen, sosiaalialan lehtori