”Huippumielenkiintoisa ja tärkeää! Näihin näkökulmiin tartun ehdottomasti seuraavaksi omassa työyhteisössäni.”

Yllä oleva sitaatti on suora lainaus webinaarin chatista, kun keskiviikkona 16.11. pysähdyttiin tarkastelemaan korkeakoulujen arjen ajankohtaista teemaa ”Pedagoginen hyvinvointi opiskelijan aika- ja paikkapalapelissä”. Osallistujia oli kymmenestä eri korkeakoulusta niin ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin. Asiantuntijaluennoitsijoina toimivat Raija Erkkilä ja Sirpa Perunka OAMKin ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Pedagoginen hyvinvointi on käsite, joka on noussut keskusteluun erityisesti viime vuosina. Pedagogisessa hyvinvoinnissa yhdistyvät opiskelijan ja opettajan näkökulmat, ja keskiössä ovat opetusmenetelmät, kohtaaminen ja palaute.

Osallistava pedagogiikka on tasapainoilua vapauden ja tiukkuuden välillä

Opiskelijan aiemmat kokemukset onnistumisesta ja usko siihen, että pystyy suoriutumaan opinnoista, rakentavat minäpystyvyyttä. Minäpystyvyys on yksi hyvinvoinnin taustatekijöistä. Opiskelijan pedagoginen hyvinvointi rakentuu myös motivaatiosta, voimavaroista ja osallisuuden kokemuksesta. Osallisuus syntyy yhteydestä muihin sekä yhdenvertaisuuden ja tasavertaisuuden kokemuksesta.

Korkeakoululla on tiettyjä reunaehtoja, jotka ohjaavat sekä opettajan että opiskelijan toimintaa. Näitä ovat mm. opetus- ja ohjaussuunnitelmat. Osallistava opetussuunnitelma mahdollistaa opiskelijalle opintojen suunnittelun, aikatauluttamisen ja toteuttamisen omien tavoitteiden mukaisesti, jolloin opiskelupolku personoituu ja on joustava. Vapauden lisääntyessä kasvaa luonnollisesti myös opiskelijan vastuu opinnoistaan.

Reunaehtoja pitää laadukkaalla korkeakoululla olla, lähtien laista ja eurooppalaisesta viitekehyksestä. Olennaista opiskelijan kannalta kuitenkin on, että hänen omat valinnan paikkansa ovat tiedossa ja selvillä. Valinnat voivat liittyä vaikkapa opintojen tai suorittamistavan valintaan, lähi- ja etäopiskelun yhdistämiseen tai aikatauluttamiseen. Esimerkkinä opiskelutavan vaihtoehdoista tuotiin esille monimuoto- ja verkkototeutuksissa mahdollisuus osallistua itseopiskelun ohessa opintopiireihin, joita osa opiskelijoista on hyödyntänyt ahkerasti, osa ei lainkaan.

Kiinnostava keskustelu syntyi opiskelijan osallisuuden linkittymisestä korkeakoulun opiskelulle ja opettamiselle asettamiin reunaehtoihin. Reunaehtojen tiukkuuden kysymykseen ei ole olemassa oikeaa vastausta. Opiskelun siirtyessä enemmän aikaan ja paikkaan sitomattomaksi tai modulaariseksi kohtaamiset oman opiskeluryhmän kesken vähenevät. Valmistuvien opiskelijoiden puheenvuoroissa vertaisryhmän tuki nousee usein kuitenkin merkittäväksi vaikeiden hetkien yli kannattelevaksi voimaksi.

Näin ollen yhdelle opiskelijalle autonomiaa lisäävät pedagogiset ratkaisut saattavat vähentää toisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Pahimmassa tapauksessa väljien reunaehtojen opiskelutavassa voi tulla tunne eksyksiin joutumisesta tai opintojen pirstaleisuudesta. Korkeakoulujen arki onkin tasapainoilua tiukkojen tai väljempien menettelyjen janalla.

Hyvinvoiva opettaja tuottaa pedagogista hyvinvointia

Pedagogisen hyvinvoinnin toinen keskeinen ulottuvuus on opettajan hyvinvointi. Tiivistetysti voi todeta, että hyvinvoiva opettaja voi tuottaa pedagogista hyvinvointia eli voimaannuttaa ja osallistaa opiskelijaa. Tutkimusten mukaan opettajankin työhyvinvoinnin taustalla on oman osaamisen tunnistaminen eli omien vahvuuksien ja kykyjen tunnistaminen ja niiden sekä työympäristön tarjoamien resurssien hyödyntäminen.

Koronapandemian aikana kiinnitettiin paljon huomiota opiskelijoiden jaksamiseen ja selviytymiseen muuttuneessa opiskelutilanteessa. Yhtä lailla opettajat joutuivat reagoimaan ja viemään opetuksia läpi nopeasti päivitetyillä toteutussuunnitelmilla. Kuinka he selviytyivät siitä ja kuinka hyvin mahtoivat osallistavan pedagogiikan tekijät olla mukana?

Opettajan toimintana osallistaminen on kannustamista, hyvän huomaamista, aitoa ja arvostavaa kohtaamista, läsnäolevaa vuorovaikutusta ja palautteen antamista. Jos opettaja on uupunut, stressaantunut, kyynistynyt tai tylsistynyt, hän ei välttämättä jaksa huolehtia kaikkien noiden opiskelijoille hyvinvointia tuottavien pedagogisten tekijöiden toteutumisesta. Sama koskee tietysti opiskelijaa vastaavassa tilanteessa. Uupuneena hän ei pysty vuorovaikutteiseen kohtaamiseen.

”Väsymys ja stressi etäännyttää opiskelusta/opettamisesta, tekee vain pakolliset asiat ja mielellään yksin.”

Sitaatti chat-keskustelusta.

Opettajan innostus voi avata uusia maailmoja

Opettajan pitäisi jaksaa myös uudistua ja innostua. Savonian Opiskelijan ääni -webinaarissa tuli esille, että opettajan asenne on tosi tärkeä opiskelijoille. Asiastaan innostunut opettaja voi avata aivan uusia maailmoja, ja innostusta ei voita mikään opettamiseen liittyvä uusi trendi tai menetelmä. Korkeakoulun ja esihenkilön tehtävä on mahdollistaa tuo innostus, ja opettajan tulee arjessaan muistaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Innostunut opettaja pystyy aitoon ja kannustavaan kohtaamiseen.

Webinaarissa pohdittiin myös, miten opiskelun monipaikkaistuminen on konkreettisesti vaikuttanut opiskeluun ja opettamiseen, ja tuotiin esiin kokemuksia ja ratkaisuja. Palautteen antamisen merkitys, erityisesti kannustavan palautteen, korostui opiskelijoille iloa ja pystyvyyttä tuottavana ja motivoivana tekijänä. Palautteen antaminen varsinkin suurryhmille kuormittaa kuitenkin opettajaa.

Opettajan kuormaa vähentävänä menettelynä todettiin itse- ja vertaisarvioinnin sekä verkkoympäristöjen automaattisen palautteen hyödyntäminen. Yhtä kaikki muistutettiin, että opiskelijat tulee aina ohjata uusien oppimismenettelyjen käyttöön, jotta ne tuntuvat mielekkäiltä ja hyödyllisiltä. Samoin opettaja tarvitsee kokemusta ja vertaistukea uuden menettelyn käyttöönottoon, ennen kuin siitä tulee osa sujuvaa pedagogista osaamista.

Pedagoginen hyvinvointi on koko korkeakouluyhteisön yhteinen asia, jossa jokaisen asenne ja yleinen ilmapiiri vaikuttavat. Me jokainen, olimmepa opettajia tai oppijoita, kaipaamme kannustavaa palautetta ja aidon vuorovaikutuksen hetkiä.

Webinaarin järjesti OKM:n erillisrahoittama MoniTori-hanke, joka keskittyy erityisesti monipaikkaistuneen opiskelun opiskeluhyvinvointiin.

Kirjoittaja:

Marja Kopeli, koulutusasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu