Kliininen asiantuntija (YAMK) opinnäytetyössä selvitettiin päivystyksessä vähintään vuoden ajan työskennelleiden sairaanhoitajien kliinisen tutkimisen ja päätöksenteon osaamista yleisimpien kansantautien eli sydän- ja verisuonitauteja sairastavien potilaiden hoidossa.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisiä väestön keskuudessa aiheuttaen useita päivystyskäyntejä vuodessa vaikuttaen suuresti kansantalouteen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021).

Päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien osaamista on tutkittu Suomessa vähän, etenkin työuran eri vaiheissa säännöllinen kliinisten taitojen tutkiminen ja arviointi olisi tärkeää (Paakkonen 2008, 160; Lankinen 2013; 82). Elinikäisen oppimisen ja kehittämisen edistämiseksi sairaanhoitajien osaamista tulisi tutkia säännöllisesti (Kajander-Unkuri 2015, 67).

Päivystyksessä useat tilanteet haastavat sairaanhoitajien osaamistasoa ja pätevyyttä sekä taitojen että tietojen suhteen. Heiltä edellytetään pätevyyttä tunnistaa kaikenikäiset sekä kiireelliset että kiireettömät potilaat. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta sairaanhoitajalla tulee olla motivaatiota parantaa sekä tietojaan että ylläpitämään taitojaan. (Calder ym. 2022, 104.)

Tutkimuksessa kuvautui päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien oman oppimistarpeen tunnistaminen ja koulutusmyönteisyys. He kokivat tarvetta sekä työyksikön sisäisiin koulutuksiin että täydennyskoulutuksiin, jotta kykenevät pitämään tietotaito-osaamista yllä sekä syventämään osaamistaan, sillä päivystyshoitotyössä työskenteleminen vaatii monipuolista eri erikoisalojen osaamista.

”Pitää hallita todella paljon joka erikoisalasta, koska ihan mikä tahansa potilas meille tulee, pitää pystyä hoitamaan.”

Sairaanhoitajat kokivat erityisesti teoriatiedon ja käytännön taitojen harjoittelun esimerkiksi taitopajoissa ja moniammatillisissa simulaatioissa edistävän osaamista, mutta esille tuotiin toivomus myös digitaalisista verkkokursseista. Lisäksi tiimityö sekä kokeneempien kollegoiden että lääkäreiden kanssa koettiin vahvistavan sekä kliinisen tutkimisen osaamista että päätöksentekoa sydän- ja verisuonitauteja sairastavan potilaan hoidon aloituksessa. Itsenäistä opiskelua syvempää oppimista on todettu parantavan useiden erilaisten oppimismenetelmien, kuten keskustelujen ja pienryhmätyöskentelyn, yhdistäminen. Päivystyksessä työskenteleville sairaanhoitajille olisi tärkeää tarjota koulutusta, jossa kehittyisi ymmärrys näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, tieto-osaaminen ja käytännön taidot. (Koota ym. 2021, 30.)

Itsenäisessä päätöksenteossa yhtenä osa-alueena potilaan hoidon aloituksessa kuvautui muun muassa lääkehoidon osaamisen tärkeys. Monivaiheinen lääkehoitoprosessi vaatii sairaanhoitajalta erilaisia taitoja, kuten lääkelaskentaa, ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja sekä potilaiden että eri ammattiryhmien kesken. Sairaanhoitajien tulisi kehittää ja syventää etenkin lääkkeen käyttökuntoon saattamista, annostelua sekä potilaan tunnistamista lääkkeen annon yhteydessä. Lääkehoidon osaamisessa on tärkeä ymmärtää osaamisen päivittäminen säännöllisesti elinikäisen oppimisen hengessä, sillä opiskelujen myötä saatu lääkehoidon osaaminen ei ole riittävää, vaikka käytännön työ vahvistaakin lääkehoidon osaamista. (Sulosaari 2016, 58–59; Luokkamäki ym. 2021, 37, 52.)

Opinnäytetyön tulosten pohjalta toimeksiantaja pystyy kehittämään sekä sisäisiä koulutuksia että perehdytystä. Sairaanhoitajien osaamisen kehittymisessä pedagoginen myönteisyys työyhteisöissä on merkityksellistä (Kajander-Unkuri 2015, 68). Päivystyksissä olisi sekä kansallisesti että kansainvälisesti tärkeä hyödyntää kliinisen asiantuntijan osaamista päivystyshoitotyön kehittämisessä. Kliinisen asiantuntijan (NP, Nurse Practitioner) rooli nousee tarkasteluun sekä kansallisesti että kansainvälisesti päivystyspoliklinikoilla osaamisen kehittämisessä (Winger ym. 2020, 206).

Kirjoittaja:
Riikka Jehkinen, Kliininen asiantuntija- opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
riikka.jehkinen@edu.savonia.fi
 
Lähteet:

Calder, Shelley, Tomczyk, Bettina, Cussen, Meaghan, Hansen, Gitte, Hansen, Tom, Jensen, Jette, Mossin, Poul, Andersen, Bettina, Rasmussen, Christina & Schliemann, Peter 2022. A Framework For Standardizing Emergency Nursing Education And Training Across a Regional Health Care System: Programmin, Planning, and Development via International Collaboration. Journal of emergency Nursing 48 (1), 104-116. DOI: https://doi.org/10.1016/j.jen.2021.08.006.
Kajander-Unkuri, Satu 2015. Nurse competence of graduating nursing students. Väitöskirja. Department of Nursing Science. University of Turku. Turku: Painosalama Oy.
Koota, Elina, Kääriäinen, Maria, Kyngäs, Helvi, Lääperi, Mitja & Melender, Hanna-Leena 2021. Effectiviness of Evidence-Based Practice (EBP) Education on Emergency Nurses´EBP Attitudes, Knowledge, Self-Efficacy, Skills and Behavior: A Randomized Controlled Trial. Worldviews on Evidence-Based Nursing 18 (1), 23-32. https://doi.org/10.1111/wvn.12485.
Lankinen, Iira 2013. Päivystyshoitotyön osaaminen valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioimana. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos, lääketieteellinen tiedekunta. Turun Yliopisto. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/90492/AnnalesC363Lankinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Luokkamäki, Sanna, Härkänen, Marja, Saano, Susanna & Vehviläinen-Julkunen, Katri 2021. Registered Nurses´medication administration skills: a systematic review. Scandinavian Journal of Caring Science 35 (1), 37–54. https://doi. org/10.1111/scs.12835.
Paakkonen, Heikki 2008. The Contemporary and Future Clinical Skills of Emergency Department Nurses. Experts´Perceptions Using Delphi- Technique. Väitöskirja. Department of Nursing science. University of Kuopio. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8990/urn_isbn_978-951-27-1073-7.pdf.
Sneck, Sami 2016. Sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen ja osaamisen varmistaminen. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210667.
Sulosaari, Virpi 2016. Medication competence of nursing students in Finland. Väitöskirja. Julkaistu 2016. Department of Pharmacology, Drug Development and Therapeutics. University of Turku. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6501-4.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Yleistietoa kansantaudeista. Päivitetty 8.11.2019. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Sairaaloiden tuottavuus 2019. Tilastoraportti liitteineen. Pdf-tiedosto. Julkaistu 12.3.2021. TR5_2021.pdf (thl.fi).
Winger, Justin, Brim, Carla B., Dakin, Cynthia L., Gentry, Judith Carol, Kilian, Marylou, Leaver, Sue L., Papa, AnnMarie R., Proud, Matthew, Edward, Riwitis, Cheryl Lynn, Salentiny-Wrobleski, Diane M., Stone, Elizabeth, L., Uhlenbrock, Jennifer Schieferle, Zaleski, Mary Ellen, Gillespie, Gordon Lee, Kolbuk, Monica Escalante, Proehl, Jean 2020. Advanced Practice Registered Nurses in the Emergency Care Setting. Journal of Emergency Nursing 2020, 46 (2), 205-209. https://doi.org/10.1016/j.jen.2019.12.011.