Osallisuuden edistäminen palvelumuotoilun avulla: Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin hankkeessa

Jälkihuoltonuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin hankkeen taustalla on yhteiskunnallinen päätös tarjota jälkihuoltoa nuorelle aikuiselle aina 25 ikävuoteen asti. (Finlex, Lastensuojelulaki 417/2007) Nuorten osallisuuden vahvistaminen on nostettu tärkeäksi osaksi tätä jälkihuollon uudistusta. Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja olemaan mukana merkityksellisyyttä lisäävissä vuorovaikutussuhteissa. Ihminen pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, eri toimintoihin ja palveluihin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A. Isola et al. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa)

Tämä näkökulma on haluttu ottaa Aikuistuvan nuoren tukemisen laadukkain jälkihuoltopalveluin hankkeen kokonaisvaltaisen palvelumuotoilun pohjaksi. Co-creation eli yhteiskehittäminen on yksi palvelumuotoilun näkyvimpiä perusperiaatteita ja osallisuuden edistämisen tärkeimpiä työkaluja.

Hankkeen toteutetaan yhteiskehittämistä eri sidosryhmien edustajien kanssa. Vahvimmin yhteiskehittämistä tehdään jälkihuoltopalveluita tuottavien yritysten kanssa. Hankkeessa on myös mukana kunta ja järjestötoimijoita kommentoivina kumppaneina sekä tietysti jälkihuoltoon osallistuvia nuoria. Tämä laaja-alainen yhteistyöverkosto tarjoaa mielekästä pohjaa kehittämistyöhön.
Jälkihuoltopalveluita tarjoavat yritykset ovat syksyn 2022 aikana toteuttaneet uusia palvelupilotteja jälkihuoltopalveluista. Näiden pilottien suunnitteluun yritykset ovat osallistaneet jälkihuoltonuoria erityisesti pilottien sisältöihin liittyen.

Pilotteihin liittyvät vahvasti vertais- ja kokemusasiantuntijuus, eläinavusteisuus sekä digitaalisen alustan käyttö nuorten ryhmäytymisessä. Lisäksi nuoret ovat itse osallistuneet pilotteihin. Piloteista nousseet alustavat tutkimuslöydökset ovat linjassa kentältä nousevien teemojen kanssa. Nuoret haluavat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta ja yhteistä toimintaa sekä yksilönä että ryhmässä. Nuorelle tärkeää on luottamuksen rakentuminen ja mahdollisuus omatahtiseen aikuistumiseen.

Hankkeen painopisteenä on haluttu sidosryhmistä tuoda juuri palvelutuottajien näkökulma vahvasti osaksi yhteiskehittämistä, sillä kokonaisvaltainen koko jälkihuoltopalveluihin linkittyvä sidosryhmään pohjautuva yhteiskehittämisen vahvistaa myös nuorten äänen kuuluvuutta kohtaamistilanteissa. Lisäksi kentällä toimivat palveluntuottajat ovat ne nuorelle tärkeäksi muodostunut aikuiskontakti, jonka merkitystä ei voi väheksyä.

Lisäksi eri jälkihuoltotyöhön liittyvien hankkeiden välillä linkittyvä vahva yhteistyö ja sen edistäminen mahdollistaa pidemmälle vietyjen palveluratkaisujen tuottamisen. Tämä yhteistyö ja jatkuva tuotetun tiedon analysointi ja analyysityö tarjoavat hankkeelle laaja-alaista ymmärrystä jälkihuollon nykytilasta uuden hyvinvointialueiden aloittaessaan toimintansa.

Hankkeen tulevaa palvelumuotoilutyötä

Ensi keväänä 2023 kehitämme palvelumuotoilun avulla mallinnusta jälkihuoltotyöstä ja kriteeristöä laadukkaasta jälkihuoltotyöstä. Kriteeristön avulla jälkihuoltotyön laadukkuutta on mahdollista arvioida ja sitä kautta myös parantaa. Hankkeen palvelumuotoilutyössä tärkeänä pidetään sitä, että kriteeristö pohjautuu kestäviä ratkaisuille. Tarkoituksena on koostaa kriteeristö, joka vastaa nuorten tarpeita, mutta ei ole palvelutuottajien näkökulmasta epärealistinen ja todellisuudesta ja resursseista irrallinen.

Yhteiskehittäminen sidosryhmien kanssa on edelleen tärkeässä osassa näitä palvelumuotoilun prosesseja. Jatkamme toimintaa olemassa olevien sidosryhmien edustajien kanssa, mutta haluamme osallistaa myös uusia toimijoita mukaan.

Hankkeessa on suunnitteilla jälkihuoltoon osallistuville nuorille ja jälkihuoltoa tuottaville tahoille lautapeli, jonka tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä, vahvistaa hänen ymmärrystään omista vahvuuksistaan ja voimavaroistaan, tukea nuoren ja jälkihuoltoa tuottavan tahon välistä luottamusta ja yhteistyötä ja tarjota nuorelle ymmärrystä niistä resursseista ja palveluista, joihin hän on oikeutettu jälkihuollon aikana.

Osallistamalla sidosryhmien edustajia ja tuottamalla heille pelillinen työkalu jälkihuoltotyöhön sekä tarjoamalla tietoa ja ymmärrystä mallinnuksen avulla, sekä mahdollistamalla kriteeristön kautta jälkihuoltotyön arviointia. On meidän mahdollista yhdenmukaistaa ja tasalaatuistaa jälkihuoltotyötä ja vähentää jälkihuollon piirissä olevien nuorten eriarvoisuutta Suomessa.

Kirjoittaja:

Tytti Vuorikari, palvelumuotoilun TKI-asiantuntija. Aikuistuvan nuoren tukeminen laadukkain jälkihuoltopalveluin -hanke. Savonia amk. tytti.vuorikari@savonia.fi (vanhempainvapaalla 19.12.2022 alkaen)