Tulevaisuudessa teknologian kehitys, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen tulevat vaikuttamaan työelämään ja siellä ilmeneviin osaamistarpeisiin. Nämä muutokset luovat työntekijöille uusia osaamisvaatimuksia ja muuttavat toimintaympäristöjä. (Niemelä 2019, 80; Valtioneu-voston julkaisuja 2019, 8.)

Organisaatioiden päivittäistä toimintaa kuvaavat nykyään nopealiikkeisyys ja tilapäisyys. Tämän vuoksi organisaatioiden tulee kehittyä, jotta ne voivat menestyä. (Juutti ja Vuorela 2015, 9–10.) Jatkuvan oppimisen avulla voidaan edistää yksilön tietoja, taitoja ja sopeutumiskykyä sekä val-miutta uran ja elämäntavan muutokseen. Lisäksi jatkuva oppiminen vahvistaa itsensä johtamista eri elämänvaiheiden aikana. (Alsop 2013, 3; Niemelä 2019, 80.)

Työelämän ja osaamistarpeiden muutokset vaativat entistä tarkempaa osaamisen arviointia ja näyttöön perustuvien koulutusten hyödyntämistä. Sosiaali- ja terveysalalla on ammattialan sisältöön liittyvän substanssiosaamisen lisäksi myös runsaasti osaamista, jota kaikki alat tarvitsevat. Tällöin puhutaan geneerisetä eli yhteisestä osaamista, jota on asiakastyöosaaminen, palveluiden ja työn kehittämisosaaminen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavissa koulutuksissa ja täydennyskoulutuksissa olisikin tärkeää olla opintoja näiden yhteisten osaamisten alueilta, jotta asiakkaille voidaan tarjota yhdenvertaista ja laadukasta palvelua.

Muutokseen vastaamisessa merkittävässä roolissa ovat myös erilaiset kehittämishankkeet, joilla voidaan vastata alueelliseen ja paikalliseen osaamisen kohdistamiseen. SOTETIE-hankkeessa (Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta -hanke v. 2019-2021) työ-elämän ja osaamistarpeiden muutoksiin vastattiin laatimalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille jatkuvan oppimisen sähköinen tiekartta, www.sotetie.fi (jatkossa SOTETIE-sivusto). SOTETIE-sivusto auttaa työntekijöiden osaamisen arvioinnissa sekä täydennyskoulutusten suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Se tarjoaa myös erilaisia työkaluja ja keinoja ammattilaisten työn tueksi.

Työelämän muutoksien myötä osaamisen johtamisen merkitys korostuu, jolloin myös esihenkilöt joutuvat tarkastelemaan omaa osaamistaan ja kehittämään sitä. Osaamisen johtamisessa on tärkeää huomioida kokonaisuus, johon sisältyy organisaation, johtamisen ja työntekijöiden kehittäminen. Näin saadaan muodostettua oppiva organisaatio, jossa ilmapiiri on oppimista tukeva.

Osaamisen johtamisen avulla voidaan seurata työntekijöiden osaamista ja kehittää sitä osaamisvajeiden ilmetessä. Johtamalla työntekijöiden osaamista esihenkilö voi edistää työhyvinvointia uudistuvissa toimintaympäristöissä sekä mahdollistaa kehittämistyön avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden ja saatavuuden parantumisen. On havaittu, että työntekijöiden osaamisen kehittämisellä on vaikutusta potilaan hoidon laatuun, turvallisuuteen ja vaikuttavuu-teen. Lisäksi sillä on suuri merkitys toiminnan sujuvuuteen, hoitoon pääsyyn, asiakaslähtöisyyteen ja kustannuksiin. (STM 2020, 3, 8.)

Tämä artikkeli perustuu Noora Hännisen (2022) YAMK-opinnäytetyöhön, joka tehtiin SOTETIE-hankkeelle. Opinnäytetyössä tutkittiin käytettävyystutkimuksen avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartan käytettävyyttä.

Opinnäytetyössä järjestetyssä käytettävyystutkimuksessa kohderyhmän henkilöt arvioivat tehtävien avulla SOTETIE-sivuston käyttäjäystävällisyyttä. Lopuksi kohderyhmän henkilöt haastateltiin tarkemman tiedon saamiseksi sivuston käytettävyydestä ja sisällöstä. Käytettävyystutkimuksen kohderyhmään kuului sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kaksi esihenkilöä, kaksi ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen käynyttä henkilöä ja kaksi lähihoitajaa.

Käytettävyystutkimuksen tuloksissa nousi esille, että kohderyhmä koki SOTETIE-sivuston käyttäjäystävällisenä ja hyödyllisenä apuvälineenä työelämässä. SOTETIE-sivusto aiottiin ottaa käyttöön oman työn tueksi ja sen koettiin palauttavan mieleen aikaisemmassa koulutuksessa opittuja asioita. SOTETIE-sivuston kautta pystyi helpommin etsimään erilaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja arvioimaan omaa osaamista sivustolta löytyvän arviointipysäkin avulla.

Jatkuvat työelämän muutokset ja osaamisen johtamisen tarve ovat jo tätä päivää ja tulevat olemaan esihenkilöiden työn keskiössä yhä enemmän. Esihenkilön on tärkeää ymmärtää jatkuvan oppimisen merkitys työn ja työntekijöiden kehittämisessä ja innostamisessa työelämässä tapahtuvien muutoksien keskellä. SOTETIE-sivusto on yksi mahdollisuus löytää uusia keinoja ja työkaluja osaamisen johtamiseen ja sen kehittämiseen.

Kirjoittajat:

Noora Hänninen, suuhygienisti, Savonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK opiskelija
Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Lähteet:
Alsop, Auldeen 2013. Continuing Professional Development in Health and Social Care: Strategies for Lifelong Learning. E-book central. Savonia University of Applied Sciences. https://ebookcentral-proquest-com.ezproxy.savonia.fi/lib/savoniafi/reader.action?docID=1120722. Viitattu 5.11.2022.

Juutti, Pauli & Vuorela, Antti 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. E-kirja. Ellibs E-kirjat. https://savonia.finna.fi/Record/savonia.991805476406248. Viitattu 5.11.2022

Niemelä, Aila 2019. Työnohjaus monokulttuuriosaamisen edistäjänä. Väitöskirja. Tampereen yli-opisto. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/116280/978-952-03-1149-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 6.11.2022.

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoi-totyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Pdf-tiedosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162120/STM_2020_3_rap.pdf. Viitattu 6.11.2022.

Valtioneuvoston julkaisuja 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja eko-logisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Pdf-tiedosto. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 6.11.2022.