Euroopan fysioterapian kouluttajien verkosto kokoontui syksyn konferenssiin keskustelemaan teemasta “Physiotherapy Education in an Agile World” and can be an element of help in its construction. ENPHE on Euroopan johtava fysioterapian korkeakouluopetuksen yhteisö. Se pyrkii ennakoimaan muuttuvan yhteiskunnan trendejä, jotka muokkaavat ammattitoimintaa ja koulutusta ja tuomaan ne koulutuksen kehittämiseen. ENPHE:n avoimeen ja innovatiiviseen yhteistyöhön osallistuvat korkeakoulujen opettajat, opiskelijat ja ammattilaiset. Keskeistä on toiminnasta saatava tuki alan koulutuskehityksen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen.

ENPHE:n työskentelymuotona on eri teemojen alle muodostuneiden työryhmien työskentely. Ryhmät sijoittuvat neljä pääpilarin alle, jotka ovat koulutus, ammatilliset tekijät, globaalit tekijät ja tutkimus. Pääpilarin alla voi toimi yksi tai useampia työryhmiä keskittyen jonkin keskeisen teeman edistämiseen esimerkiksi uutena työryhmänä viime keväänä on aloittanut fysioterapian ja ympäristön työryhmä. Tätä kautta ENPHE tekee yhteistyötä Environmental Physiotherapy Association:n kanssa (Environmental Physiotherapy Association a.d.). Työryhmän työskentely linkittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Suomen YK:N liitto a.d., United Nations a.d.). Tutkimuksen työryhmä on vanha työryhmä, jonka päätehtävänä on edistää näyttöön perustuvaa toimintaa fysioterapiassa, edistää teeman opetusta ja vahvempaa jalkautumista työelämään sekä kehittää hankkeita edistämään yhteistyötä. Perinteisesti tutkimusryhmä arvioi ja jakaa opiskelijoille opinnäytetyöpalkinnot. Tutkimusryhmän fasilitoijana toimin minä, Marja Äijö, meiltä Savoniasta.

Tutkimusryhmän viimekevään seminaarin tuloksena aloitti kansainvälinen pienryhmä tarkastelemaan näyttöön perustuvan toiminnan opetuskäytänteitä ja oppimiskokemuksia. Tämän työskentelyn tuloksena on tulossa Scoping Review artikkeli, joka etenee nyt aineiston analyysivaiheessa. Tähän työryhmän työskentelyyn pohjautuen ENPHE:n konferenssissa toteutettiin kaksi työpajaa otsikolla Evidence based physiotherapy – What are the best teaching methods? Työpajatyöskentelyyn osallistui yhteensä 27 toimijaa. Yhteistyöskentelyllä tuotettiin kokemuksia ja näkemyksiä näyttöön perustuvan fysioterapian opetuksesta ja opiskelusta. Työpajan tuloksista tullaan julkaisemaan blogi artikkeli myöhemmin.

Yhtenä pääpuhujana konfrenssissa oli Jean Fitzpatrick Timmerberg, PT, PhD is an Associate Professor in the Vagelos College of Physicians and Surgeons at Columbia University in New Yorkista, joka luennoi aiheesta Entrustable Professional Activities as an Assessment Framework for Physiotherapy. Koulutuksen ja uralla etenemisen keskeinen lähtökohta on luotettava ammatillinen toiminta, joka pohjautuu osaamiseen, kompetensseihin, ja niiden arviointiin. Kompetenssiin perustuva koulutus on lähestymistapa koulutussuunnitteluun, jossa oppijat edistyvät opinnoissaan osaamisperustaisesti. Tarkastelua voidaan käyttää kaiken tasoisten opiskelijoiden osaamisen tarkasteluun. (Timmerberg ym. 2021.). Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittäminen ja siihen liittyvä arviointi on ollut Savoniassakin vahvasti esillä tänä syksynä.

Toisena pääpuhujana konferenssissa oli Dr. Suzanne Schut, PhD is an Assistant Professor of Educational Sciences in the department of Science Education and Communication at the Delft University of Technology, Hollannista. Hänen esityksen otsikko oli Beautiful ideas, messy realities, and emergent opportunities – A journey towards a programmatic, whole-system approach to assessment. Arviointi on aina ns. kuuma keskustelun aihe. Siihen liittyy voimakkaita tunteita, koska se koetaan henkilökohtaisena, joskus jopa arvosteluna. Parhaimmillaan arviointi toimii stimulaationa opiskelijan oppimisprosessille ja antaa hyvän kuvan siitä mitä hän on oppinut. Arviointi on tällöin osaamisen kasvun arviointia, mutta se ei ole helppoa. Arvioinnissa on aina vähintään kaksi osapuolta; opiskelija ja arvioija usein opettaja. Arvioinnissa nousee esille opettajan näkökulmasta se, miten hän luottaa opiskelijoiden oppimiseen vai pitääkö hän arviointia osaamisen kontrollointikeinona (Schut ym. 2020a). Opettajan voimakas hallitseva rooli voi heikentää opiskelijan oppimista esimerkiksi tilanteessa, jossa opintojakson arviointi perustuu yhteen arviointitilanteeseen, vaikka teoreettiseen kokeeseen. Toisaalta pienipanosteisen arvioinnin ja palautteen todetaan tukevan opiskelijan oppimista. Tämä vaatii ympäristön, jossa kannustetaan jatkuvaan parantamiseen ja opiskelijoiden oppimispotentiaalin kehittymiseen. Opettajien on kannustettava opiskelijan toimijuutta turvallisissa ja luottamuksellisissa arviointitilanteissa, jossa arviointi pohjautuu luottamukselliseen suhteeseen. (Schut ym. 2020b.)

Arvioinnissa korostuu arvioinnin luotettavuus esimerkiksi yksittäisen opinto- tai harjoittelujakson arvioimisessa. Tämä on tärkeää opiskelijan osaamisen kehittymisen kannalta, mutta mikä opiskelijan osaamisen kehittymisessä on koulutuksen vaikutusta. Tähän päästään kiinni, kun toteutetaan koko koulutusohjelman arviointia eli ”programmatic assessment” (Schuwirth ja Van der Vleuten 2011; Schuwirth ym. 2017). Tässä lähestymistavassa kerätään jatkuvasti rutiininomaisesti opiskelijan osaamisesta ja edistymisestä tietoa, sitä analysoidaan ja tarvittaessa täydennetään tarkoituksenomaisesti kerätyillä lisäarviointitiedoilla. Tarkoituksena on antaa oppijalle mahdollisimman paljon tietoa hänen osaamisestaan, jotta esimerkiksi harjoittelun päättyessä on mahdollista antaa tarkoituksen mukainen palaute opiskelijalle siitä mitä hän osaa.

ENPHE:n konferenssi antoi uudenlaista näkökulmaa lähteä kehittämään eteenpäin kuntoutusalan koulutusten osaamisperustaisia opetussuunnitelmia ja niissä opiskelijoiden osaamisen arviointia.

Kirjoittaja:

Marja Äijö, TtT, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, ENPHE tutkimusryhmän fasilitaattori.

Lähteet:

European Network of Physiotherapy in Higher Education (ENPHE) a.d. Saatavissa: https://www.enphe.org/

Environmental Physiotherapy Association. a.d. Saatavissa: http://environmentalphysio.com/about/

Schut S, Heeneman S, Bierer B, Driessen E, van Tartwijk J, van der Vleuten C. 2020a. Between trust and control: Teachers’ assessment conceptualisations within programmatic assessment. Med Educ. 54(6):528-537. doi: 10.1111/medu.14075.

Schut S, van Tartwijk J, Driessen E, van der Vleuten C, Heeneman s. 2020b. Understanding the influence of teacher-learner relationships on learners’ assessment perception. Adv Health Sci Educ Theory Pract; 25(2):441-456. doi: 10.1007/s10459-019-09935-z.

Schuwirth LW, Van der Vleuten CP. 2011. Programmatic assessment: From assessment of learning to assessment for learning. Med Teach. 33(6):478-85. doi: 10.3109/0142159X.2011.565828.

Schuwirth L, van der Vleuten C, Durning SJ. 2017. What programmatic assessment in medical education can learn from healthcare. Perspect Med Educ; 6(4):211-215. doi: 10.1007/s40037-017-0345-1.

Suomen YK:n liitto. a.d. Saatavissa:  https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys

Timmerberg JF, Krosschell KJ, Dunaway Young S, Uher D, Yun C, Montes J. 2021. Essential competencies for physical therapist managing individuals with spinal muscular atrophy: A delphi study. PLoS One. 2021 Apr 22;16(4):e0249279. doi: 10.1371/journal.pone.0249279.

United Nations (YK). a.d. Saatavissa: https://sdgs.un.org/goals