Milloin olet viimeksi ajatellut omaa osaamistasi? Siitä kertominen tai sen sanoittaminen saattaa tuntua hankalalta, sillä vaatimattomalle suomalaiselle oman osaamisen esille tuominen ei ole luonteenomaista. Sitran johdolla vietämme parhaillaan Osaaminen näkyviin -viikkoja, joten asian pohtiminen on ajankohtaista.
Korkeakoulun näkökulmasta – jos osaamisperustaisuutta on onnistuneesti sovellettu käytäntöön – tutkinnon tuottama osaaminen on kuvattu opetussuunnitelmassa (ops). Savonia-ammattikorkeakoulussa osaamiskuvaukset löytyvät opsin osaamistavoitteista.
Kompetenssit kertovat osaamisesta
Kunkin tutkinnon osaamisprofiili, joka siis erottaa vaikkapa agrologin osaamisen ensihoitajasta tai koneinsinööristä, on kuvattu kompetensseina. Niitä on yleensä 4 – 10 per tutkintokoulutus. Kun yksi agrologin kompetensseista on maatilayrittäminen, opetussuunnitelman mukaan hän osaa
- suunnitella ja järjestää maatilakokonaisuuteen kuuluvat toiminnot kestävästi ja vastuullisesti
- johtaa maatilayrityksen tuotantoprosesseja
- suunnitella maatilataloudessa tarvittavan työn, teknologian ja energian käytön niin, että se on tehokasta ja turvallista.
Vastaavasti ensihoitajan kompetenssiin ”ensihoitotyön operatiivinen johtaminen” kuuluu mm., että hän
- ymmärtää ensihoidon, eri viranomaisten ja muiden sidosryhmien operatiivisen johtamisjärjestelmän
- osaa toimia tilannejohtajana yhden ja useamman yksikön ensihoitotilanteissa
- hallitsee monipotilas- ja suuronnettomuustilanteeseen liittyvät tehtävät
ja kolmantena vaikkapa koneinsinöörin koneturvallisuusosaaminen varmistaa, että insinööri
- tietää konedirektiivin vaatimukset ja merkityksen koneen suunnittelussa
- tuntee käytettävyyden, ergonomian ja turvallisuuden vaatimukset laitteille.
Jos et ole esimerkkialojen asiatuntija, tuntuuko että sait näytteiden perusteella käsityksen pienestä siivusta kunkin tutkinnon tuottamasta osaamisesta?
Ops-kielen munkkilatinaa ja työpaikkailmoitusten yli-ihmisiä
Osaamisperustaisuus on ollut jo pitkään korkeakoulujen opetussuunnittelun keskeisiä periaatteita. Kun korkeakoulututkinnon tuottamat oppimistulokset ovat valmiiksi mietittyjä, miksi oman osaamisen kuvaaminen tuntuu työpaikkahakemusten yhteydessä hankalalta. Tuntuvatko opetussuunnitelmissa käytetyt ilmaukset kapulakielisiltä tai muuten vierailta?
Opetussuunnitelmien kieltä on kerran jos toisenkin verrattu – toki liioitellen – munkkilatinaan, joka ei linkity muualla yhteiskunnassa käytettyyn kieleen. Se on kuin oma sisäpiirigenrensä, jolle on kovin vähän käyttöä muualla. Tuota voisi korkeakoulujen ops-työssä pysähtyä pohtimaan.
Työpaikkailmoituksissa käytettävä kieli on erilaista. Voi olla jopa niin, että ns. asiantuntijuusalue mainitaan vain työnimikkeessä mutta ilmoitustekstissä luetellaan pitkä lista hakijalta vaadittavia ominaisuuksia sotkien suloisesti luonteenpiirteet ja osaamiset. Saatetaan hakea vaikkapa ulospäin suuntautuvaa, energistä ja verkostotyötaitoista henkilöä, toisinaan lähes yli-ihmisiä.
Ei ole ihme, että asiantuntijakaan ei välttämättä osaa yhdistää tutkintonsa tuottamaa osaamisprofiilia – toivottavasti hän on siihen kuitenkin perehtynyt – työpaikkailmoituksen vaatimuksiin.
Oma osaaminen löytyy reflektion kautta
Osaaminen näkyviin –teemaa soveltaen ajattelen, että yksilön näkökulmasta tarvitaan vielä kolmas tapa osaamisen kuvaamiseen: jokaisen oma tapa sanoittaa osaaminen niin, että se tuntuu omaan suuhun sopivalta. Omasanainen kuvaaminen edellyttää reflektiota eli analysointia ja pohdintaa. Reflektion kautta oivaltaa, mitä on oppinut, ja tulee tietoiseksi omassa osaamistasossaan tapahtuneesta muutoksesta.
Osaamisen tunnistamisen ja analysoinnin avuksi on kehitetty erilaisia työkaluja.
Sitran Osaaminen näkyviin -viikkojen sivuille on koottu niitä. Kannattaa käydä tutustumassa, jos oman osaamisen sanoittaminen kiinnostaa. https://www.sitra.fi/hankkeet/osaaminen-nakyviin/#ajankohtaista
Marja Kopeli
Koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen
Savonia-ammattikorkeakoulu