Vasikat tarvitsevat heti synnyttyään oikean määrän hyvälaatuista ternimaitoa. Onnistunut ternimaidon juotto luo pohjan sille, että vasikat kasvavat terveiksi ja hyvin tuottaviksi lypsylehmiksi ja lihanaudoiksi. Vasikkatilat kuntoon -hankkeessa vasikkatilojen olosuhteiden lisäksi huomiota kiinnitetään vasikoiden hoitotoimenpiteisiin, kuten ternimaidon juottokäytänteisiin.

Hankkeen aikana on päästy tutustumaan tiloihin, joista usealla on ollut käytössä ternimaidon vasta-aineiden mittaus. Myös hyvälaatuisen ternimaidon pakastusta hyödynnetään ilahduttavan monella tilalla. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että mahdollisimman moni vasikka saa hyvälaatuista ternimaitoa.

Vasikat saavat vastustuskykynsä ternimaidosta

Vasikat syntyvät ilman kunnollista vastustuskykyä. Naudoilla vasta-aineet erittyvät ternimaitoon, jolloin vasikat saavat vasta-aineensa ternimaidosta ensimmäisten elinviikkojen ajaksi. Vasikoilla vasta-aineiden imeytyminen on parhaimmillaan alle 4 tuntia poikimisesta, minkä vuoksi vasikka tulisi juottaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Vasta-aineita imeytyy 24 tunnin ajan syntymästä koko ajan vähenevissä määrin. Vasikkakuolleisuus lisääntyy, jos vasikoiden ternimaidon saanti epäonnistuu. [1.] Aikaikkunan lisäksi ternimaidon onnistuneeseen juottoon liittyvät maidon vasta-ainepitoisuus sekä juotettavan ternimaidon määrä.

Juotettavan ternimaidon määrään yleinen hyvä ohje on, että maitoa tulisi antaa 10–12 % vasikan painosta. Tarvittava määrä tulisi kuitenkin suhteuttaa ternimaidon laatuun. Vasta-aineita vasikan tulisi saada heti syntymän jälkeen noin 150–300 grammaa. Vasta-aineiltaan huonompaa ternimaitoa tulisi juottaa enemmän kuin parempilaatuista, jotta tarvittava vasta-ainemäärä täyttyy. [2.]

Ternimaidon vasta-ainepitoisuuksia voidaan mitata Brix-mittarilla. Hyvälaatuisen ternimaidon tulisi olla lgG-pitoisuuksiltaan vähintään 50 g/l, mikä vastaa Brix-mittariston 22 prosenttia. [1.] Tiloille on saatavilla Brix-mittareita, joilla vasta-ainepitoisuuden saa mitattua. Mittaria on nopea käyttää, ja näin ollen se on helppo ottaa osaksi ternimaidon juottokäytänteitä. Brix-mittaria voi hyödyntää myös juomarehun tasalaatuisuuden varmistamisessa.

Ternimaidon laatu on monen asian summa

Ternimaidon vasta-ainepitoisuuksiin vaikuttavat monet asiat, kuten poikimakerta ja -kuukausi sekä maidon soluluku. Hiehojen ja toista kertaa poikivien lehmien ternimaidon vasta-aineet ovat tutkitusti alhaisempia kuin muilla poikijoilla. Korkeampi solupitoisuus laskee vasta-ainepitoisuutta, ja talvikuukausina poikineiden ternimaito on huonolaatuisinta. Elokuussa ja lokakuussa poikineiden ternimaidon vasta-ainepitoisuudet puolestaan ovat parhaimpia. Lypsyn ajankohta ja saatu maitomäärä vaikuttavat ternimaidon vasta-aineisiin myös. Ternimaito on sitä parempaa, mitä nopeammin se on lypsetty ja mitä pienempi määrä sitä ensilypsyssä tulee.

Lehmän rodun, umpikauden pituuden, valuttamisen sekä ummessaolokauden laihtumisen on myös todettu vaikuttavan ternimaidon laatuun. Roduista emolehmien ternimaidon on todettu olevan lypsyrotuisten lehmien maitoa laadukkaampaa, ja ayrshire- ja jerseyrotuisten lehmien ternimaidon vasta-aineiden määrän on todettu olevan holsteinlehmiä korkeampaa. [1.] Myös umpikauden ruokinta vaikuttaa vasta-ainepitoisuuteen [2].

Ummessa olevien ruokintaan kannattaa kiinnittää huomiota: ummessa olevilla tulisi olla oma ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu varsinkin seleenin ja valkuaisen määrä, sillä ne vaikuttavat ternimaidon laatuun [2]. Umpikauden ruokintaan, hyvälaatuisen maidon pakastamiseen ja ternimaidon juottokäytänteisiin kannattaa tiloilla panostaa, jotta jokainen vasikka saisi mahdollisimman hyvää ternimaitoa ja siten mahdollisimman hyvän vastustuskyvyn ympäristön taudinaiheuttajia vastaan.

Lehmälääkärit-sivustolla on hyvä taulukko vasta-ainepitoisuuksista, Brix-lukemista ja suhteutetusta ternimaitomäärästä. Pääset katsomaan taulukon klikkaamalla tästä.

[1.] https://elektra.helsinki.fi/se/s/elainlaakari/118/5/ternimai.pdf

[2.] https://www.lehmalaakarit.com/b/ternimaito–tuhti-terveysjuoma-vasikoille

Kirjoittaja:

Fiia Ritvanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu