Törmäämme terminä yhteiskehittämiseen yhä useammin yritysten arjessa. Yhteiskehittäminen nousee myös esiin monissa eri yhteyksissä puhuttaessa asiakaskokemuksesta. Yhteiskehittämisen menetelmät tosin ovat monelle yritykselle vielä täysin tuntemattomia, eikä niitä osata hyödyntää asiakaslähtöisessä kehittämistyössä.

Tämä artikkeli perustuu YAMK opinnäytetyöhön (Järvi, Raassina 2023), jossa tutkittiin sidosryhmien osallistamista yhteiskehittämisen menetelmin prosessikehittämiseen. Yhteiskehittämisen toimintamallia tutkittaessa inspiraation lähteenä toimi erityisesti Krista Keräsen tutkimus (2015) yhteiskehittämisen piirteistä.

Mistä yhteiskehittämisessä on kyse?

Yhteiskehittämisessä kyse on pohjimmiltaan ihmisten välisestä tavoitteellisesta yhteistyöstä, jota voidaan edistää monella eri tavalla. Yhteiskehittämisen kohteena voi olla monenlaisia asioita: strategia, arvo, tuote, palvelu, prosessi tai vaikka toimintatavat. Asiakkaiden kasvavat vaatimukset luovat painetta entistä tiiviimmälle asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien mukaan ottamiselle yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Tänä päivänä markkinoiden erottautumistekijät muodostuvatkin pitkälti juuri palveluiden muodostamasta arvosta sekä asiakaskokemuksesta.

Ei ole samantekevää, miten yhteiskehitetään. Yhteiskehittäminen ei ole vain osapuolten kuulemista tai yksittäinen työpaja. Yhteiskehittäminen lisää yhteistä ymmärrystä, avoimuutta ja luo myös vahvempaa, positiivisempaa ja yhteisöllisempää kulttuuria. Parhaiden käytäntöjen löytäminen kannattaa aloittaa rohkeasti kokeilemalla yhteiskehittämisen eri menetelmiä unohtamatta kehittämisen kytkemistä yrityksen strategiaan.

Yhteiskehittämisessä on voimaa

Perinteisen kehittämisen malliin verraten, jossa asiakas yleensä otetaan mukaan vasta työn loppuvaiheessa, yhteiskehittämisen merkittävänä etuna on, että heti alkuvaiheessa keskitytään asiakkaalle arvoa tuottaviin asioihin. Yhteiskehittämisen mallissa asiakkaan todelliset tarpeet tulevat aidosti kuulluksi ja asiakas sekä sidosryhmät osallistuvat prosessin eri vaiheisiin koko kehittämistyön ajan.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa yhteiskehittämistä, vaan toteutustavat ja menetelmät voidaan valita tapauskohtaisesti.

Yhteiskehittäminen tulisi nähdä uutena mahdollisuutena, jossa innovoidaan uusia tai muotoillaan jo olemassa olevia ratkaisuja, palveluja, prosesseja tai toimintamalleja. Yhteiskehittämistä tulisi lähestyä mahdollisimman matalalla kynnyksellä, koska yhteiskehittämisen malli sallii myös virheet. Mallin etuna on aloituksen helppous ja mahdollisuus hyödyntää yhteiskehittämisen mallista vain tarkoitukseen soveltuvia osia yritykselle sopivassa laajuudessa.

Muistettavaa kuitenkin on, että yhteiskehittämistä ei ole vain yksi toteutettu kysely tai yksi järjestetty työpaja. Yhteiskehittäminen on malli, jossa sidosryhmät ovat mukana kehittämisessä koko prosessin ajan. Kannustamme ottamaan yhteiskehittämisen osaksi arkea niin opinnoissa kuin työyhteisössäkin.

Kirjoittajat:

Paula Järvi, tradenomi (YAMK), InnoTech-liiketoiminta, Savonia-amk
Ville Raassina, tradenomi (YAMK), InnoTech-liiketoiminta, Savonia-amk
Ulla Pekkarinen, liiketoimintaosaamisen lehtori, Savonia-amk