ICT-alan energiankulutus kasvaa globaalisti. Palvelut siirtyvät sähköisille käyttöalustoille ja digitaalisuuden merkitys kaikessa liiketoiminnassa kasvaa. Digitaalisuudesta on tullut vihreän siirtymän ja kestävän talouskasvun airue.

ICT-alan sähkönkulutus ja päästöt

Kehittyvä teknologian arvioidaan vähentävän energiankulutusta suhteessa siirrettävään datamäärään. International Energy Agencyn (IEA) arvioiden mukaan kiinteiden verkkoyhteyksien energiankulutus siirrettyä datamäärää kohden on puolittunut kahden vuoden välein 2000-luvulla. Mobiiliverkkojen energiatehokkuus on puolestaan viime vuosina parantunut 10–30 % vuosittain.

Suomessa ICT-ala kulutti Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 energiaa yhteensä 1 523,2 GWh, josta sähköä oli 1 299,7 GWh. ICT-alan osuus kaikesta vuonna 2020 käytetystä sähköstä oli Suomessa 1,55 %. Globaalisti ala kulutti sähköä noin 4-6 %.

ICT-toimiala tuotti Suomessa vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä noin 19 817 CO2-tonnia ekv. Maailmanlaajuiset alan ilmastopäästöt ovat noin 0,8–2,3 miljardia tonnia CO²-ekv. Kasvihuonekaasupäästöistä ICT-alan osuuden arvioidaan olevan Suomessa alle prosentin, ja koko maailmassa noin 2–4 %. Vertailukohtana, esimerkiksi lentoliikenteen vuotuiset päästöt ovat noin 2 % koko maailman päästöistä.

Globaalisti datakeskukset tuottavat ICT-alan päästöistä arviolta noin 45 %, viestintäverkot 24 % ja päätelaitteet 31 %. Suuret palvelinkeskukset sijaitsevat pääosin ulkomailla, minkä vuoksi suuri osa Suomen ICT-palveluiden käytöstä aiheutuvista haitoista muodostuu myös ulkomailla. Energiankulutuksesta ja vastaavasti ilmasto- ja ympäristövaikutuksista merkittävä osa kohdistuu siis Suomen rajojen ulkopuolelle.

Tietoteknisten laitteiden käyttö

Green Data Future Solutions -hanke laati kyselyn ICT-laitteiden sähkönkulutuksesta yhteistyöyrityksensä Data Group Oy:n asiakkuuksille. Kyselyitä laadittiin kaksi hieman erilaista. Toinen oli suunnattu ICT-laitteista ja järjestelmistä vastaaville, toinen organisaatioiden henkilöstölle. ICT-laitteista ja järjestelmistä vastaaville henkilöille suunnatussa kyselyssä kysyttiin tarkemmin mm. palvelinsalien ja verkkolaitteiden sähkönkulutuksesta. Kyselyillä kartoitettiin organisaatioiden käsitystä tietoteknisten laitteiden sähkönkulutuksen suuruudesta sekä sitä, oliko ICT-laitteiden sähkönkulutukseen kiinnitetty huomiota. Kyselyissä selvitettiin tietoteknisten laitteiden käyttötapoja sekä laitteisiin asetettuja sähkönsäästöasetuksia.

Kyselyihin saatiin harmillisen vähän vastauksia. Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, ettei organisaatioissa tiedetty, mihin sähköä tarkkaan ottaen kuluu. Vastausten perusteella osasyynä voi olla sähkönkulutuksen sisältymisen tilavuokraan. Kyselystä kävi ilmi, ettei tietoteknisten laitteiden sähkönkulutusta oltu organisaatioissa selvitetty eikä sähkönkulutuksen vähentämiseen ollut suunnitelmia tai ohjeita.

Vähäisen vastausmäärän perusteella voisi arvella, että tietoteknisten laitteiden sähkönkulutusta tai siihen vaikuttamista ei koettu kovin tärkeäksi asiaksi. Tietokoneet, näytöt, tulostimet ja kopiokoneet ovat hyvin tavallisia ja toimistotyöhön oleellisesti liittyviä laitteita. Vastaajat kuitenkin totesivat sammuttavansa tietokoneet ja näytöt usein loman sekä viikonlopun ajaksi. Joka päivä laitteita ei kuitenkaan sammutettu.

Paljonko sähköä ICT-laitteet kuluttavat?

Työaikaisessa käytössä (laskentatavassa työpäivän pituus 8 tuntia ja työpäiviä noin 250 vuodessa) kannettavan tietokoneen keskimääräinen energiankulutus vuodessa on noin 130 kWh (keskimääräinen teho 65 W), pöytätietokoneen noin 400 kWh (200 W) ja näytön noin 100 kWh (50 W). Tehotietokone puolestaan kuluttaa sähköä jopa 800 kWh (400 W) vuodessa. Vuorokauden ympäri päällä olevat laitteet kuten modeemit kuluttavat noin 51 kWh ja pienet tulostimet noin 19 kWh vuodessa.

Onko kannettavan tietokoneen sähkön vuosikulutus paljon vai vähän? Vertailun vuoksi 130 kWh sähköä pesee pyykkiä 81 koneellista (1,6 kWh/pesukerta) tai ajaa noin 700 km sähköautolla (18 kWh/100 km). Tehotietokoneen kuluttamalla 800 kWh sähkömäärällä pyykkiä pesee 500 koneellista ja ajaa noin 4 400 km sähköautolla. Kun kannettavan tietokoneen sähkönkulutuksen laskee hinnan, tietokoneen käyttö maksaa noin 32 €, jos käytetään arviona 0,25 €/kWh sähkön kokonaishintaa.

Valmiustila kuluttaa myös sähköä. Jos tietokoneet ja näytöt ovat päällä jatkuvasti tai ovat valmiustilassa, sähkönkulutus kasvaa edellä kuvatusta. Lue lisää ohjeita ICT-laitteiden sähkönkulutuksen pienentämiseen linkistä https://greendata.savonia.fi/wp-content/uploads/2023/04/ICT_esite_pdf.pdf

Lähteet:

https://ficom.fi/ict-ala/tietopankki/ict-ja-ymparisto/ict-toimiala-ja-ymparisto/ict-ja-ymparisto/#ict-alan-energiankaytto-suomessa
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/viestintaverkkojen-energiankulutus
https://www.etla.fi/julkaisut/energy-and-electricity-consumption-of-the-information-economy-sector-in-finland/
https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/sahkosopimus/ajankohtaista/toimistojen-laitteiden-sahkonkulutus-vaihtelee-tarkasta-kuinka-paljon-laitteet-kuluttavat-ja-saasta-sahkoa
https://www.datagroup.fi/ajankohtaista/sahkonsaastovinkkeja-yrityksille-ict-laitteet-ja-palvelut
https://www.energuide.be/en/questions-answers/how-much-power-does-a-computer-use-and-how-much-co2-does-that-represent/54/
https://www.computeruniverse.net/en/techblog/power-consumption-pc
https://www.thehomehacksdiy.com/how-much-power-watts-does-a-monitor-use/
https://devicetests.com/how-much-electricity-does-gaming-pc-use
https://finnwatch.org/fi/tutkimukset/764-millainen-olisi-puolentoista-asteen-finnair
https://post.parliament.uk/research-briefings/post-pn-0677/
https://www.ericsson.com/en/reports-and-papers/industrylab/reports/a-quick-guide-to-your-digital-carbon-footprint
https://www.lentoliikennejailmasto.fi/
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lal5p5lsmd0cw1981ta2nc

Artikkelin kirjoittanut:
Teksti:
Laura Leppänen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, laura.leppanen@savonia.fi,
Miika Virtanen, projektisuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Jesse Honkanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, jesse.honkanen@savonia.fi

Visuaalinen ilme ja ulkoasu: Miika Virtanen, projektisuunnittelija, Savonia ammattikorkeakoulu miika.virtanen@savonia.fi