Liikunta on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta tärkeää. Se on meidän kaikkien tiedossa, mutta miksi emme tee kuten lukuisat tutkimukset osoittavat meille olevan hyväksi? Liikunta saatetaan aloittaa innokkaasti vaikkapa tammikuussa, mutta jo helmikuussa treenikassi pölyttyy vaatehuoneen nurkassa ja salikortti rasittaa lähinnä pankkitiliä. Kuulostaako tutulta?

Meistä jokainen kuitenkin tuntee myös niitä ihmisiä, jotka ovat liikkuneet aina ja joskus jopa kyllästymiseen asti hehkuttavat omiasuorituksiaan ja vihjailevat hienovaraisesti, että kannattaisiko sinunkin kokeilla. Mistä he löytävät motivaation liikkua aina vaan innostuneesti ja säännöllisesti? Tätä arvoitusta halusin lähteä opinnäytetyössäni selvittämään. Aihe on sydäntäni lähellä, sillä olen itse löytänyt motivaation liikuntaan vasta aikuisiällä. Haluan myös omalta osaltani olla edistämässä sitä, että ihmiset löytäisivät sen oman, juuri heille sopivan tavan liikkua.

Tutkimuksen tavoite ja toteutus

Halusin tutkimuksellani selvittää, miten liikuntamotivaatio syntyy ja ennen kaikkea, miten sitä pidetään yllä. Koska liikkumattomuutta selitetään usein ajanpuutteella, halusin myös selvittää, miten säännöllisesti liikkuvat henkilöt liittävät liikunnan osaksi arkeaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen tietopohja rakentui liikunnan ja motivaation teorioista. Liikuntamotivaatioon useimmiten liitetty teoria on Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteoria, jonka ytimessä on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja itse valitsemiaan päämääriään. Tämän teorian pohjalta laadittiin haastattelujen teemat. Haastatteluiden kohdejoukkona oli yhdeksän henkilöä, jotka olivat kaikki harrastaneet säännöllisesti liikuntaa ainakin yhden vuoden ajan. Näin oli mahdollista saada tietoa nimenomaan siitä, miten liikuntamotivaatio saadaan pidettyä yllä kauemmin kuin sen yhden kuukauden.

Omaehtoisuus ja konkreettiset tulokset motivoivat parhaiten

Kokemus liikunnasta miellyttävänä ja vapaaehtoisena toimintana ylläpitää tutkimukseni mukaan liikuntamotivaatiota parhaiten. Liikuntamotivaatiota vahvistaa se, että liikunnan hyödyt ovat konkreettisesti havaittavissa joko heti liikunnan jälkeen hyvän olon tuntemuksina tai pidemmällä ajanjaksolla tarkastellen omien taitojen edistymisenä. Kun liikkuja kokee konkreettisia ja suhteellisen pian havaittavia muutoksia kehossaan, se motivoi tämän tutkimuksen perusteella yksilöä liikkumaan säännöllisesti. Psyykkinen hyvä olo liikunnan jälkeen koettiin myös vahvana liikuntamotivaatiota ylläpitävänä tekijänä. Tämä vahvistaa sitä, että liikunnan tuoma konkreettinen ja mahdollisimman pian havaittava vaikutus motivoi liikkujaa parhaiten.

Pitkän ajan terveyshyödyt ja ulkoiset tekijät eivät motivoi riittävästi

Liikunnan tuottamat pidemmän aikavälin terveyshyödyt, kuten sydämen ja verenkiertoelimistön terveys koettiin tärkeiksi, mutta niitä ei kuvattu ensisijaisiksi liikuntamotivaation ylläpitäjiksi. Ulkoiset tekijät, kuten painonpudotus, saattaa olla liikuntamotivaatiota ylläpitävä tekijä erityisesti liikuntaa aloittaessa, mutta pidemmässä juoksussa se ei pidä liikuntamotivaatiota yllä pysyvästi.

Liikkuisin kyllä, jos olisi aikaa!

Liikunnan liittäminen osaksi arkea on haastavaa, jos elämässä on paljon asioita meneillään. Meillä jo-kaisella on kuitenkin samat 24 tuntia vuorokaudessa käytettävissä ja osa ihmisistä pystyy liittämään liikunnan osaksi arkeaan elämän ruuhkavuosista huolimatta.

Tutkimukseni tuloksena selvisi, että liikunnan liittäminen osaksi arkea vaatii ennen kaikkea päätöksen liikkua ja sen jälkeen suunnittelua ja järjestelyjä sen suhteen, miten liikunta käytännössä liitetään osaksi arkea. Onkin tärkeää käsittää, että tämä kokonaisuus ei synny itsestään, vaan sitä varten on tehtävä järjestelyjä. Se on vaatinut suunnittelua, yhteistyötä läheisten kanssa, päätöksiä ja valintojen tekemistä. Yksi haastateltavista kertoi, että pohtiessaan liikunnan liittämisen vaikeutta omaan arkeensa hänen oli tehtävä valinta kodin siisteystason ja oman terveyden välillä. Eli hän liikkuu enemmän ja siivoaa vähemmän. Hän oli tullut siihen tulokseen, että lapset hyötyvät enemmän terveestä ja energisestä äidistä kuin täydellisen siististä kodista.

Tulosten hyödynnettävyys

Tämän tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää liikunta-alan yritykset, kuten liikuntakeskukset ohjatessaan asiakkaita säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Tällä tavoin liikunta-alan yritysten olisi mahdollista saada muutosta vuosittain toistuvaan haasteeseen, jolloin iso joukko suomalaisia aloittaa liikunnan innokkaasti, mutta parin kuukauden jälkeen innostus hiipuu. (Helsingin Sanomat, 2022.)
Toimin itse ammatillisena erityisopettajana ja koen huolta siitä, että ammattiin opiskelevat nuoret eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös toisen asteen koulutuksessa siten, että liikuntamotivaation vahvistaminen olisi luonteva osa opintoja ja näin ollen se tukisi yksilön työkykyä ja hyvinvointia.

Työikäisen liikkumattomuuteen otetaan usein kantaa ensimmäisen kerran työterveyshuollossa (Liikuntaneuvonta, 2023). Sen sijaan, että vähän liikkuvalle työntekijälle annetaan ohjeet siitä, miten ja kuinka paljon hänen tulisi liikkua, tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kyseisessä interventiossa siten, että ryhdytään ensin selvittämään, mitkä ovat niitä asioita, jotka motivoisivat yksilöä liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi.

Liikunnan merkitys ja sen vaikutus hyvinvoinnille ja terveyteen tunnetaan laajasti ja tietoa siitä on hyvin saatavilla. Siitä huolimatta ihmisiä on vaikeaa saada liikkeelle. Onkin tärkeää pohtia, millaisesta liikunnasta ihminen nauttii, sillä positiiviset kokemukset liikunnasta pitävät yllä liikuntamotivaatiota parhaiten. Säännöllinen liikunta on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Sen merkitys on suuri niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Kirjoittaja:

Satu Pakkanen, Wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen -koulutusohjelman opiskelija (restonomi YAMK)

Lähteet:

Helsingin Sanomat. 2022. Moni tuskailee, kun liikunta­innostus lopahtaa kuin seinään. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008498163.html. Viitattu 19.3.2023.

Liikuntaneuvonta 2023. Mitä liikkumisen edistäminen voisi työterveyshuollossa tulevaisuudessa olla? https://liikuntaneuvonta.fi/ajankohtaista/liikkumisen-edistaminen-tulevaisuuden-tyoterveyshuollossa/

Ryan, Richard & Deci, Edward 2000. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Moti-vation, Sosial Development, and Well-Being. American Psychologist Vol. 55, 68-78.