Satelliittimallilla Pihtiputaalla tammikuussa 2021 aloittanut sosionomiryhmä on edennyt opinnoissaan siihen vaiheeseen, että toinen sosionomitutkintoon kuuluva ammatillinen harjoittelu on nyt takana päin. Harjoittelun aikana keskityttiin oppimaan sosiaalialan työmenetelmäosaamista. Opiskelijat perehtyivät kukin omassa harjoittelupaikassaan käytettäviin työmenetelmiin. Opiskelijat saivat valita yhden menetelmän tarkempaan tarkasteluun teoriatiedon valossa. Kirjallisia raportteja erilaisista sosiaalialan työmenetelmistä syntyikin. Esimerkkinä voisi mainita tunnesäätelytaitojen tukemisesta niin yläkoulun 7. luokkalaisten kuin varhaiskasvatusikäisten parissa, motivoivasta haastattelusta sekä systeemisestä perhetyöstä.

Harjoittelupaikkoina toimivat ja opiskelijoiden käytännön opintoja mahdollistivat Äänekosken palvelutarpeen arviointi ja kotihoidon palvelusuunnittelu- yksikkö, Putaanvirran ja Muurasjärven koulun sekä Pyhäjärven Salmen koulun koulukuraattorit, Pihtiputaan Perusturvan työikäisten palvelut, Viitasaaren kaupungin työllisyysyksikkö ja sosiaalitoimen lapsiperheiden palvelut sekä Päiväkoti Onnimanni. Lisäksi kaksi opiskelijaa teki harjoittelunsa ulkomailla, toinen Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa Espanjassa ja toinen vammaisten lasten koulussa Hanoissa Vietnamissa.

Ammatillinen harjoittelu syventää sosiaalialan osaamista

Ammatillinen harjoittelu syvensi osaamista kaikin puolin. Opiskelijat kertoivat, että tärkeitä oivalluksia tuli sosiaalialan työstä ja palvelutarpeen arvioinnista kotihoidossa, motivoivasta haastattelusta työmenetelmänä ja kirjaamisesta. Tärkeitä oppimiskokemuksia saatiin myös lasten ja nuorten kohtaamisista, koulussa tehtävän sosiaalityön palvelujärjestelmästä, lainsäädännöstä ja työyhteisössä toimimisesta. Tärkeitä oivalluksia on saatu myös oman ammatillisuuden ja työotteen vahvistumisesta. Tässä opiskelijan mukaan harjoittelun lähiohjaajalla on ollut iso osuus: lähiohjaajan vahva ammattitaito ja läsnä oleva, kannustava sekä keskusteleva ohjaus ovat antaneet opiskelijalle paloja oman ammatillisuuden rakentamiseen. Opiskelija on nähnyt lähiohjaajan työskentelytavoissaan sellaisia piirteitä, joita haluaa myös omassa tulevaisuuden työskentelyssä sosionomina toteuttaa.

Ammatillisten harjoittelujen myötä sosionomiopiskelija voi tunnistaa itsessään vahvuuksia tehdä sosiaalialan työtä ja myös oivaltaa niitä asioita missä osaamista pitää vielä syventää, hioa ja vahvistaa. Tässä merkittävänä tekijänä on ollut opiskelijoiden rohkeus lähteä pois omalta mukavuusalueelta ja siirtyä uuden ja tuntemattoman pariin. Tähän me kannustamme opiskelijoita ammattikorkeakoulussa opettajatuutoreina opiskelijoiden kanssa miettiessämme kullekin opiskelijalle tämän osaamisen kehittämisen tarpeeseen parhaiten vastaavia harjoittelupaikkoja.

Harjoittelua ohjaavan tuki on erityisen tärkeää

Ammatillisessa harjoittelussa saadut oppimiskokemukset ja havainnot ovat merkittäviä tekijöitä opiskelijoiden urapoluilla. Keskeisinä tukijoina opiskelijoille ovat oppimisen ohjaamisesta kiinnostuneet sosiaalialan tulevaisuuden työntekijöiden, mahdollisten työkavereiden, tuottamisesta kiinnostuneet lähiohjaajat.

Mitä eteenpäin?

Jäljellä on vielä kolmas ja viimeinen harjoittelujakso tulevana syksynä. Syventävässä harjoittelussa nimenmukaisesti syvennetään kolmen vuoden aikana syntynyttä käsitystä muuttuvista palvelutarpeista erilaisissa sosiaalialan toimintaympäristössä. Keskeisenä sisältönä on sosiaalialan työn ja työyhteisön kehittäminen oman suuntautumisvaihtoehtonsa (palveluohjaus/varhaiskasvatus) mukaisesti sekä laadun kehittäminen ammatillisessa työssä, mihin opiskelijoiden harjoittelun tehtäväkin liittyy.

Opiskelijoita on ohjeistettu ottamaan harjoittelupaikkoihinsa yhteyttä jo ennen harjoittelua ja perehtymään harjoittelupaikan toiminta-ajatukseen, perustehtävään sekä työn tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Lisäksi heitä on ohjeistettu käymään keskustelua harjoittelun lähiohjaajan kanssa, millaisia kehittämishaasteita ja -tarpeita harjoittelupaikassa on.

Opiskelijoiden oppimistehtävänä on suunnitella ja toteuttaa työyhteisön kanssa kehittämistehtävä, mikä voi liittyä jo meneillään olevaan kehittämisprosessiin, uusien työkäytäntöjen innovointiin ja laatutyöhön. Viimeistä syventävää harjoittelua on edeltänyt mm. Kehittäminen ja esimiestyö sosiaali- ja varhaiskasvatusalalla -opintojakso, minkä antamin valmiuksin opiskelijat lähtevät käytännössä harjoittelemaan kehittämistyötä.

Kirjoittajat:
Tuula Niskanen, sosiaalialan lehtori, Savonia- ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia- ammattikorkeakoulu