Savonia-ammattikorkeakoulussa pidetään ohjauksen ajankohtaisaamupäivä kaksi kertaa vuodessa, jossa käydään läpi opinto- ja uraohjaukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tällä kertaa aiheena oli oppimisen tukeminen. Suunniteltaessa tukea opiskeluun ja oppimiseen, sitä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kristiina Kuntun alun perin vuonna 2006 julkaiseman opiskelukykymallin mukaisesti oppimiseen vaikuttavat opiskelijan omat voimavarat, opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä opetus ja ohjaus.

Halusimme tässä tilaisuudessa antaa opettajille mahdollisuuden jakaa opiskelijoiden kanssa kohtaamiaan haasteita ja onnistumisia keskustellen ja vastaamalla pieniin kyselyihin. Lisäksi halusimme tuoda esiin opiskelijoiden näkökulmia ja heidän kokemuksiaan. Toiveenamme oli myös saada neuvoja ja vinkkejä siitä, kuinka me hyvinvointitoimijat voimme olla tukemassa opetusta, opiskelijoita ja yhteisöllistä opiskeluhyvinvointityötä omalla osaamisellamme.

”Keskittymisen vaikeudet, opiskelutekniikan puutteet”

Kysyessämme opetushenkilöstöltä millaisia haasteita he ovat kohdanneet opiskelijan oppimisessa tai opiskelussa, keskeisimpinä esille nousivat arjen- ja ajanhallinnan haasteet sekä oppimisvaikeudet ja opiskelutaidot. Esiin nousivat myös itsevarmuuden tai motivaation puute, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä ryhmäytymiseen liittyvät haasteet. Eräs kyselyyn vastanneista jakoi huolen opiskelijoiden jaksamisesta seuraavasti: ”Miten voi tulevaisuudessa työskennellä vaativissa tehtävissä, jos ei jaksa ohjatusti opiskella?”

Oppimiseen ja opiskelutaitoihin liittyviä haasteita ovat muun muassa lukivaikeudet, haasteet kirjallisissa tehtävissä, keskittyminen, erot oppimisvalmiuksissa, opiskelutekniikoiden puute sekä tiedonhaun taidot. Erään kommentin mukaan huolta aiheuttavat ”oppimisvaikeudet, joita vielä yritetään peitellä”. Lisäksi hankaluuksia aiheutuu, mikäli opiskelija ei ole aktiivinen oppimisen suhteen, eli ei seuraa opetusta eikä kuuntele ohjeistusta.

Opiskelijoiden kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa tulee usein esiin se, miten opiskelija on kyllä hyvin tietoinen asioista, jotka vaikeuttavat hänen opiskeluaan. Usein opiskelija tarvitseekin vain sitä, että joku kuuntelee, auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan tilanteesta ja antaa konkreettisia neuvoja, jotka mahdollistavat opiskelun jatkamisen – vaikka ihan pienin askelin. Opiskelujen hidastuminen ja tehtävien epäonnistuminen ovat opiskelijalle suuri häpeä, ja tällöin hän tarvitsee kannustusta ja jonkun, joka uskoo hänen onnistumiseensa ja opintojen etenemiseen.

“Kaikki henkilökohtaiset kohtaamiset tuottavat tuloksia!”

Opettajat kertoivat myös onnistumisistaan, joita heillä oli ollut opiskelijoiden kanssa. Näissä tuli esiin muun muassa erilaisia kasvutarinoita: oma-aloitteisuuden tai motivaation kasvua, harjoittelujen aikana saatua varmuutta, opiskelutaitojen kehittymistä, itseluottamuksen kasvua sekä varmuuden oppimista sosiaalisissa tilanteissa. “Neljän vuoden aikana ammatillista ja ihmisenä kasvua tapahtunut ja vaikeuksien kautta voittoon!”.

Eräs opettajista toi esiin sen, että siitä on usein apua, kun myös opiskelijoita saa jakamaan omia keinojaan toisille. Viime aikoina kohtaamisille haastetta ovat lisänneet etänä olevat opiskelijat, joita on vaikeampi kohdata ja saada tietoa siitä, miten opiskelijalla opinnoissaan oikeasti menee. Osa opiskelijoista onkin nyt koronan jälkeen jäänyt helpommin zoomin “päähän”, kuin tullut kampukselle.

Toki myös isot ryhmät ja aikapaineet haastavat spontaanit kohtaamiset ja vuorovaikutustilanteet.

Vertaistukea opiskelijat ovat perinteisesti saaneet opiskelijatuutoroinnin muodossa, ja tämä on erityisesti opintojen alkaessa ollut monelle keskeinen tekijä opiskelun aloittamisen onnistumisessa. Monessa ammattikorkeakoulussa on kokeiltu tukiopetusta opiskelijoiden toteuttamina, ja tästä on saatu pääasiassa hyviä tuloksia. Keskusteltaessa opiskelun tuen tarpeesta opiskelijoitten kanssa, suurin osa heistä on valmiita tekemään töitä – sinnikkyys ja motivaatio näyttäisivät olevan keskeisimpiä tekijöitä opintojen onnistumisessa. Monet oppimisen haasteiden kanssa ikänsä opiskelleet ovat löytäneet itselleen sopivat keinot opiskella ja oppia, ja näiden kokemusten jakaminen toisten kanssa olisi tärkeää. Monet ovatkin sanoneet, miten tärkeää on ollut kuulla, että joku on onnistunut haasteista huolimatta.

“Oppimistilanteeseen liittyy tunneside”

Ohjauksen aamupäivässä oli mukana kaksi opiskelijaa. Heillä molemmilla opiskeluihin on sisältynyt monenlaisia haasteita, kuten ajanhallinnan ja keskittymisen haastetta, mutta toisaalta opiskeluun on löydetty myös omia keinoja selviytyä ja toimia.

Opiskelijat kertoivat, että opiskelukavereihin tutustuminen ja ryhmän positiivinen ilmapiiri ovat tukeneet opinnoissa menestymistä. “Jos opiskellessa on kavereita, asiat ovat helppoja, kivoja ja mukavia mutta mikäli ei olla kavereita, ilmapiiri kilpailullinen, vertaileva ja silloin opettajien kehut ovat todella tärkeitä. Myös opintojen aikatauluttaminen ja erilaisten listojen tekeminen auttavat hahmottamaan opintojen kokonaisuutta. Tehtävänantojen tulisi olla rakennettu selkeiksi, ja mahdollisuuksien mukaan niissä olisi hyvä olla mukana esimerkiksi kuvamateriaalia havainnollistamaan sitä. Tehtävien aloittamisen kynnys kasvaa, mikäli tehtävänantoa ei ymmärretä.

Hyvinvointitoimijoina voimme todeta, että opiskelijat kaipaavat edelleen hyvää, vuorovaikutteista suhdetta opettajaan, ja omasta tekemisestä saatu palaute koetaan tärkeäksi. Opiskeluhaasteiden kanssa kamppailevat toivovat, että heidän pienetkin onnistumisensa huomattaisiin, ja että he saisivat tukea tehtävien loppuunsaattamiseksi. Usein kyse ei ole siitä, että opettajan tulisi tietää erityispedagogiikasta tai kaikista oppimisvaikeuksista. Tärkeää on kuunnella opiskelijaa, tarvittaessa kysellä tarkemmin ja olla kiinnostunut hänen opiskelustaan ja onnistumisistaan.

“Pelkkä saa ottaa yhteyttä ei riitä”

Kävimme aamupäivällä lyhyesti läpi varhaisen tuen toimintaohjeen. Ohjeen ensimmäisen vaiheen mukaisesti huolen havaitsijan tulisi ottaa huoli puheeksi opiskelijan kanssa. Opettajat ovat erityisen tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa sillä he yleensä havaitsevat oppimisen vaikeudet ja haasteet, eli huolen, ensimmäisenä.

Kyselyssä opetushenkilöstö toi esille, että he toivovat ”etsivää hyvinvointityötä, oma-aloitteista jalkautumista luokkiin” ja ennakoivaa toimintatapaa opiskeluhyvinvoinnin toimijoilta. He toivat esille, että hyvinvointitoimijat voisivat tuottaa myös valmiita materiaaleja esimerkiksi tuutortuntien pitämiseen eri teemoista.

Käymme tapaamassa kaikkia aloittavia ryhmiä ja pyydettäessä voimme tulla puhumaan erilaisista teemoista ryhmille. Annamme yksilöllistä tukea ja ohjausta opiskelijoille. Kevään aikana opetushenkilöstölle on myös tarjolla konsultaatiotunteja, joissa käsitellään eri aiheita liittyen oppimisen haasteisiin. Oppimisen ja hyvinvoinnin pajat opiskelijoille ovat käynnissä sekä suunnittelemme ja toteutamme teemapäiviä sekä tuotamme materiaaleja.

Toimintamuotoja kokeillaan ja kehitetään kaiken aikaa ja kaikenlaiset yhteistyöehdotukset sekä ideat ovat tervetulleita! Konsultatiivinen tuki on tärkeä työmuotomme ja eräässä kommentissa toivottiinkin “pohtimiseen ja pähkäilyyn lisäpäätä” ja sitä me todella haluamme opetushenkilöstölle ensisijaisesti tarjota.

Kirjoittajat:

Meri Tissari, korkeakoulukuraattori, Savonia-ammattikorkeakoulu, meri.tissari@savonia.fi
Petra Roininen, projektiasiantuntija/erityisopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, petra.roininen@savonia.fi
Anna Hatunen, korkeakoulukuraattori/opinto-ohjaaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, anna.hatunen@savonia.fi