Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime vuosina kokenut monia merkittäviä uudistuksia. Ensikertalaisuuskiintiöillä, todistusvalinnan lisäämisellä ja valintakoejärjestelmän uudistamisella on pyritty nopeuttamaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä. Samaan aikaan korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty niin erillisrahoituksien kuin rahoitusmalliin sidottujen tutkintotavoitteiden avulla.

Nyt onkin hyvä hetki tarkastella viimeisen seitsemän vuoden aikana hakijaprofiilissa tapahtuneita muutoksia. Seuraavassa esitettävät tilastot perustavat opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen dataan. Tarkastelun kohteena on kevään yhteishaun suomenkieliset amk-tutkintojen hakukohteet.

Opintonsa aloittaneiden määrät nousussa

Vuonna 2021 kevään yhteishaun tuloksena suomenkielisissä amk-tutkinto-ohjelmissa aloitti opintonsa 23013 opiskelijaa mikä on tarkasteluajanjakson toiseksi korkein luku. Kahden viimeisen vuoden merkittävästi kasvaneita opintonsa aloittaneiden määriä selittää toisaalta strategiakauden korkeat tutkintotavoitteet ja toisaalta aloituspaikkojen erillisrahoitukset, vaikkakin pääosa aloituspaikkojen lisäyksistä olisi toteutunut ilmankin erillisrahoituspäätöksiäkin.

Opiskelupaikan vastaanottaneista vuonna 2021 naisten osuus oli 52,8 % ja miesten osuus 47,2%. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tämä suhde on pysynyt lähes vakiona. Suurempi muutos on havaittavissa kun tarkastellaan tilannetta kahden suurimman koulutusalan, tekniikan ja sosiaali-ja terveysalan, osalta. Vuonna 2015 tekniikan alalla opintonsa aloittaneista naisten osuus oli 13,9% kun vastaava osuus vuonna 2021 oli 21,8%. Muutosta voidaan pitää merkittävänä.

Sosiaali-ja terveysalalla vuonna 2015 opintonsa aloittaneista miehiä oli 15,6% kun taas vastaava luku vuonna 2021 oli 17,2%. Siinä missä naisten kasvava osuus tekniikan alalla näkyy vahvistuvana trendinä, sosiaali-ja terveysalalla miesten osuus vaihtelee vuosittain muutaman prosenttiyksikön suuntaansa.

Vaikka ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneissa miesten ja naisten osuus on lähes tasan, ei tilanne ole sama tutkinnon suorittaneiden osalta. Vuonna 2021 amk-tutkinnon suorittaneista naisia oli 61% ja miehiä 39%. Ero selittyy pääosin tekniikan alan suhteellisesti korkeammilla keskeytysmäärillä sosiaali-ja terveysalaan verrattuna. Onkin erittäin mielenkiintoista seurata, onko tekniikan alalla havaittavissa eroja miesten ja naisten todennäköisyyksissä keskeyttää opintonsa.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus hienoisessa laskussa

Vuoden 2021 kevään yhteishaussa valituista ja opiskelupaikan vastaanottaneista ylioppilaiden osuus oli 61,6%. Taulukosta 2 voidaan havaita viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut suhteellinen muutos opintonsa aloittaneiden ylioppilaiden määrässä. Muutokseen on todennäköisesti vaikuttanut eniten todistusvalinnan mahdollistaminen myös ammatillisen toisen asteen todistuksilla.

Korkeakoulujen siirtyminen laajasti todistusvalinnan käyttöön näyttää heijastuvan voimakkaasti kaksoistutkintojen suosioon. Kun vuosina 2015-2020 yhteishaussa haki keskimäärin noin 2500 kaksoistutkinnon suorittanutta, oli luku vuonna 2021 enää noin 1800 hakijaa. Onkin varsin helppo ennustaa kaksoistutkintojen suosion hiipuvan entisestään.

Ensikertalaiset hakijat

Yksi keskeisiä tavoitteita korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksissa on ollut nostaa ensikertaisten osuutta. Tämä on pyritty varmistamaan ensikertalaiskiintiöillä. Tarkasteltaessa ensikertalaisiksi luokiteltavien osuutta opintonsa aloittaneista, voidaan kuitenkin huomata, että tämä osuus on päin vastoin trendinomaisesti laskenut.

Kehityskulku on mielenkiitoinen eikä varmastikaan odotettu. Selittävänä tekijänä onkin samaan aikaan tapahtunut monimuotokoulutusten määrän voimakas kasvu. Esimerkiksi kun vuonna 2015 kevään yhteishaun jälkeen sairaanhoitajan opinnot monimuotokoulutuksena aloitti noin 600 opiskelijaa, oli vastaava luku vuonna 2021 jo noin 1000 opiskelijaa. Samalla monimuotokoulutuksista on tullut varteen otettava vaihtoehto myös monille nuorille opiskelijoille, joiden perinteisesti on ajateltu hakeutuvan päivätoteutuksiin.

Opintoja ei aloiteta aiempaa nuorempana

Varsinkin ylioppilaiden osalta on viime vuosina keskusteltu laajasti ilmiöstä, jossa yhä useampi pitää lukion jälkeen yhden tai useamman välivuoden. Yhtenä syynä tähän on pidetty ensikertalaisuusstatuksen korostamista eli mikäli nuori ei ensimmäisellä kerralla pääse unelmiensa opiskelupaikkaan, hakee hän mieluimmin seuraava vuonna uudestaan kuin menettää ensikertaisen aseman tulevassa haussa.
Taulukossa 4 on esitetty vuosina 2015-2021 kevään yhteishaussa suomenkielisiin amk-tutkinto-ohjelmiin hakeneiden ja opintonsa aloittaneiden enintään 20-vuotiaiden määrät ja suhteelliset osuudet kaikista aloittaneista.

Vuodesta 2016 alkaen enintään 20-vuotiaiden osuus opintonsa aloittaneista on pysynyt lähes vakiona eli noin 26% tasolla. Ensisijaisten hakijoiden määrässä voidaan kuitenkin havaita ikäluokkien pienentyminen. Vuoteen 2015 verrattuna 20-vuotiainen määrä oli vuonna 2021 noin 10000 henkilöä pienempi.

Entäpä tulevaisuus?

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime vuosina mullistunut. Tämän kaikkia vaikutuksia tai lieveilmiöitä emme vielä edes pysty tarkasti analysoimaan. Todistusvalinnan vahvistaminen on vaikuttanut muun muassa siihen, että lukioissa vieraiden kielten opiskelu on romahtanut opintojen painottuessa valinnassa merkityksellisempiin aineisiin kuten matematiikkaan. Toinen kiinnostava ilmiö on voimistunut hakeutuminen pienemmiltä paikkakunnilta kasvukeskusten suuriin lukioihin, jota on myös vauhdittanut maksuttomuuteen siirtyminen. Onkin paikallaan kysyä, onko uudistuksia tehtäessä ollut riittävästi ymmärrystä siitä, mihin kaikkeen tehdyt muutokset vaikuttavat ja millä laajuudella?

Visio maailman osaavimmasta kansasta ja tavoite yli puolet korkeakoulututkinnon suorittaneista ikäluokittain ovat kunnianhimoisia mutta kannatettavia. Samalla tulee kuitenkin muistaa että opiskelijat ovat nuoria ja tilastojen sijaan rakentavat omaa elämäänsä ja haaveittensa tulevaisuutta. Tämä ei aina ole täysin rationaalista kuten muistaakseni meillä boomereilla aikanaan.

Esa Viklund, koulutusjohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu